Suomessa on puhuttu pitkään mielenterveyskriisistä. Julkisuudessa kerrotaan pitkistä hoitojonoista, hoitamattomien mielenterveysongelmien henkilökohtaisista tragedioista ja kansantaloudellisista vaikutuksista. Näissä yhteyksissä psykoterapiasta mainittaessa puhutaan lähes yksinomaan yksilöpsykoterapiasta.
Tunnumme kaipaavan lisää yhteisöllisyyttä, silti yksilökeskeisessä kulttuurissamme potilaita ja asiakkaita ohjataan ensisijaisesti yksilöpsykoterapioihin. Ongelmat nähdään yksilön ongelmina irrotettuina asiayhteyksistä ja ihmissuhteista.
Parisuhde ja perhe on parhaimmillaan elämää ylläpitävä voimavara, joka saa meidät kukoistamaan. Yhden perheenjäsenen psyykkinen tai fyysinen sairastaminen vaikuttaa jollakin tavalla kaikkiin hänen läheisiin ihmissuhteisiinsa. Alustavan näytön mukaan paripsykoterapia auttaa masennusoireisiin yhtä hyvin kuin yksilöpsykoterapiat, mutta se on merkittävästi tehokkaampaa parisuhdevaikeuksien hoidossa. (Duodecim).
Vanhempien hyvä parisuhde heijastuu koko perheeseen
Paripsykoterapian tavoitteeksi asetetaan usein parisuhteen vuorovaikutusongelmien parantaminen, tyytyväisyyden lisääntyminen parisuhteessa sekä tunneyhteyden lisääntyminen kumppaneiden välille. Parisuhde on kiintymyssuhde, johon heijastuvat lapsuuden omat kiintymyskokemukset. Kun pariskunnalla on lapsia, paripsykoterapiatyöskentelyssä vaikuttamalla vanhempien keskinäiseen suhteeseen ja auttamalla heitä näkemään parisuhteen laadun vaikutus lapsiin sekä koko perheen ilmapiiriin, vaikutetaan positiivisella tavalla välillisesti myös seuraavaan sukupolveen. (Darwiche, J ym. 2023).
Käytännön työssäni nuorten aikuisten kanssa olen noudattanut periaatetta ”koskaan ei ole liian myöhäistä luoda toimiva suhde”. Perhepsykoterapeuttisia keskusteluja voi käydä kenen tahansa nuoren elämässä vaikuttavan aikuisen kanssa. Olen yhdessä nuorten kanssa kutsunut heille tärkeitä ihmisiä vastaanotolle puhumaan nuorelle tärkeistä asioista. Aikuistuneen lapsen on helpompaa kertoa kokemuksiaan ammattilaisen läsnä ollessa edelliselle sukupolvelle. Myös vanhemmat kokevat hyötyvänsä keskusteluista aikuistuneen nuoren kanssa terapiatilanteessa, jossa on tilaa kuulla ja ymmärtää uudella tavalla toinen toisensa tuntemuksia. Siellä missä yhdistäviä siltoja voi rakentaa sukupolvien välille, niitä kannattaa rakentaa.
Parisuhde liittyy oleellisesti koko perheen hyvinvointiin, mikä tekee paripsykoterapian vaikuttavuudesta tärkeän yhteiskunnallisen kysymyksen. (Duodecim)
Pari- tai perhepsykoterapiaan hakeutumisen esteenä pidetään usein taloudellisia haasteita. Todellisuudessa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea samoilla kriteereillä kuin yksilöpsykoterapiaa, myös pari- ja perhe- sekä ryhmäpsykoterapiana. (Kela).
Kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään ensimmäiselle ja toiselle vuodelle 80 vastaanottokertaa per vuosi, kolmannelle vuodelle 40 kertaa. Jokainen päätös tehdään vuodeksi kerrallaan. Vastaanotot voi myös jakaa per vuosi siten, että osa vastaanotoista toteutuu yksilö- ja osa pari/perhepsykoterapiana, josta täytyy Kelalle kirjoitetussa lausunnossa olla maininta. Kelalle lausunnon kirjoittavan psykiatrian erikoislääkärin kanssa kannattaa pohtia yhdessä missä muodossa kuntoutuspsykoterapia on parasta hakea kulloisenkin asiakkaan kohdalla.
Paripsykoterapiaan hakeudutaan usein vasta kun eroaminen on päällimmäisenä mielessä. Lasten kannalta paras ero on sellainen, jossa aikuiset jaksavat ajatella eron myös lasten näkökulmasta. Entäpä jos paripsykoterapiaan ohjattaisiin terveydenhuollossa jo siinä vaiheessa, kun haasteet ovat havaittavissa ja parisuhteen parantamisen eteen jaksetaan vielä nähdä vaivaa ja aikaa.
”Kaikki jaettu ja sanottu saa merkityksensä kriisissä olevan tärkeimmissä ihmissuhteissa. Näin ollen voimavarat kriisistä selviytymiseen moninkertaistuvat.”
– Jaakko Seikkula
Kirjoittaja: Sirpa Helenius, johtava psykoterapeutti, pari- ja perhepsykoterapeutti Kandela Helsinki. Paripsykoterapiat myös etäyhteyksin.
LÄHTEET
Darwiche, J., Vaudan, C., Imesch, C., Nunes, C., E., Favez, N. & de Roten, Y. 2022. Parents in couple therapy: An intervention targeting marital and coparenting relationships. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/famp.12773 viitattu 29.3.2023.
Duodecim. Pariterapian vaikuttavuus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Borchers, P. & Kuhlman, I. 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14354 viitattu 29.3.2023.
Kela. Kuntoutuspsykoterapia. https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia viitattu 29.3.2023.
Perhe- ja pariterapialehti. Professori emeritus Jaakko Seikkulan haastattelu. Barnes, J. 2022. https://www.perheterapialehti.fi/haastattelut/professori-emeritus-jaakko-seikkulan-haastattelu/ viitattu 29.3.2023.
Loisto setlementissä terapiaa tarjotaan nuorille ja nuorille aikuisille osana Kandela psykoterapiapalveluita. Kandela Helsingissä työskentelevät pari- ja perhepsykoterapeutit ovat myös Kelan kuntoutuspsykoterapioiden palveluntuottajia sekä HUS yhtymän ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelusetelintuottajia pari- ja perheterapioissa.
Kandela on kolmen setlementin perustama valtakunnallinen terapia- ja työyhteisöpalvelujen ketju, joka tarjoaa terapeuttista tukea matalalla kynnyksellä. Toiminta pohjautuu kansainvälisiin setlementtiarvoihin ja on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Kandelan taustayhteisöinä toimivat Loisto setlementti (Helsinki), Setlementti Tampere ja Vuolle Setlementti (Oulu). Yhteiskunnalliselta arvopohjalta toimivana yrityksenä Kandelan toiminta on voittoa tavoittelematonta.