Nuorten aikuisten elämässä tuen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat nopeaa tarttumista ja riittävän pitkäkestoista työskentelyä. Jatkossakin nuori tulee tarvitsemaan tukea sekä kunnasta, että hyvinvointialueelta. On riski, että käynnissä olevassa palvelurakenneuudistuksessa palvelut rakentuvat enemmän hallinnollisiin tarpeisiin kuin nuorten tarpeisiin vastaten.
Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt ovat auttaneet nuoria aiemminkin kuntarajat ylittävässä yhteistyössä ja näemme tuelle tarpeen myös jatkossa. Jaamme huolen siitä, kuinka nuoret saavat kaiken tarvitsemansa tuen siitä huolimatta, että me ammattilaiset vielä järjestelemme palveluiden kokonaisuutta.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet järjestöjen kuulemisen uudistukseen liittyen aluekohtaisin eroin. Uudenmaan alueella toimii neljä hyvinvointialuetta. Nuorten ja nuorten aikuisten asioilla on riskinä kadota uudistuksen jalkoihin ja pääkaupunkiseudulla nuorten aikuisten suuri osuus on huomattava verrattuina muihin hyvinvointialueisiin.
Mielestämme nuorten aikuisten parissa toimivien järjestöjen osallistaminen uudistukseen toteutuu parhaimmin nuorten aikuisten huomioimisesta erikseen järjestöneuvottelukunnissa ja temaattisten verkostojen kautta. Nuorilla aikuisilla tulisi olla oma teemaverkostonsa jokaisella hyvinvointialueella.
Toivomme, että järjestöille vuosien saatossa syntynyttä kokonaiskuvaa ja ammattitaitoa hyödynnetään tuloksellisessa tiedolla johtamisessa uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa, toiminnan ohjauksessa ja hyvinvointisuunnitelmien- ja kertomusten toteuttamisessa.
Meillä Loisto setlementin toiminnassa kohdataan haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia. Nuorten elämässä korostuu erilaisten elämän kerrostumien vaikutukset. Asiakasryhmämme koostuu nuorista, joilla on erilaisia haasteita asettua julkisten palvelurakenteiden palvelupolkuihin. Hyvinvointialueiden tulisi huomioida tiedolla johtamisen tarpeet ja yrittää välttyä siltä, ettei tieto yhteiskuntamme haavoittuvammassa asemassa olevien yksilöiden tarpeista tavoita. Nuorten kohdalla muistetaan usein edustuksellinen osallisuus, joka on tärkeää sinänsä, mutta tavoittaa harvemmin näkyä koko joukkoon. Moniäänisyyttä tarvitaan.
Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt Uudellamaalla, verkosto on järjestöjen yhteistyöverkosto
Verkostossa Diakonissalaitos Vamos, HelsinkiMissio, Icehearts, Loisto Setlementti, Nicehearts ry, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry, Osallisuuden aika ry, Parisuhdekeskus Kataja ry, Sekasin Kollektiivi, SPR Nuorten turvatalot, Sveps Ungdomsverkstad ja Y-säätiö
Lisätietoja:
Maikki Arola
Kehittämispäällikkö
Loisto setlementti
Naistenpäivää juhlittiin Helsingin Tyttöjen Talolla jälleen keskiviikkona 8.3.2023. Tänä vuonna juhlan teemana oli empatia, joka on olennainen osa Talon toimintaa, niin arjessa kuin juhlassa. Empatia on luonnollinen osa ihmisyyttä ja se liittyy tiiviisti myönteisen vuorovaikutuksen dynamiikkaan, sekä tuen osoittamiseen toiselle ihmiselle haastavissa tilanteissa. Empatia on taito, jota kuka tahansa voi halutessaan opetella ja vahvistaa! Harjoitettuna taitona empatiasta muodostuukin teko ja sen myötä se voi olla tietoinen valinta, jonka ihminen tekee. Kun empatian valjastaa tietoisena valintana omaan arkeensa, se voi olla työkalu, joka tekee ihmeitä sekä itselle, että kanssakulkijoille. Etenkin niin kutsutulla vastakkainasettelun aikakaudella empatian valitseminen ensisijaiseksi työkalukseen arjen haastavissa tilanteissa on myös kiitettävän rohkea ja radikaali teko.
Empatia tietoisena valintana on arvokas asia kenen tahansa arjessa, koska se ohjaa meitä aidon kohtaamisen äärelle, joka puolestaan edesauttaa meitä hyväksymään toinen ihminen juuri sellaisena kuin hän on, juuri siinä hetkessä, jossa olemme. Oman itsemme näkeminen myötätuntoisessa valossa on toisinaan paljon haastavampaa, kuin toisen ihmisen kohtaaminen empaattisesti. Kohtaamalla toisen ihmisen myötätuntoisesti voimmekin samalla harjoitella kohtaamaan myös itsemme myötätuntoisemmin ja sen myötä havahtua huomaamaan yhä enemmän hyvää myös omassa itsessämme.
Empatia on taito, joka on meidän jokaisen ulottuvissamme harjoittelun myötä. Kuvittele mielessäsi tilanne, jossa hyvä ystäväsi tai läheinen perheenjäsenesi olisi syystä tai toisesta haastavassa tilanteessa ja kaipaisi tukeasi. Jos hän olisi esimerkiksi myöhästynyt tärkeästä tapaamisesta, sairastunut kriittisellä hetkellä, tai jäänyt toiseksi työ- tai opiskelupaikan hakemisessa. Mitä sanoisit hänelle, tai millä tavalla lohduttaisit häntä? Entä jos asia olisikin tapahtunut sinulle itsellesi – millä tavalla käsittelisit asiaa, suhtautuisitko yhtä empaattisesti tai myötätuntoisesti myös itseesi?
Onneksemme kehomme ja mielemme tukee ja kannustaa meitä monin tavoin empatian äärelle! Meillä on kasvojen alueella runsaasti peilisoluja, jotka edesauttavat empatiaan liittyvää ilmiötä, jota kutsutaan peilaamiseksi. Vuorovaikutuksessa toistemme kanssa kirjaimellisesti peilaamme toistemme ilmeitä, eleitä ja tunteita eri tavoin. Sen vuoksi oma empaattinen suhtautumisemme toiseen ihmiseen peilautuu meille takaisin empatian ja myötätunnon muodossa. Empatian kokeminen aktivoi myös mielihyväjärjestelmää aivoissamme, joten bonuksena empatian harjoittamisesta saat palkkioksi aitoa mielihyvää ja hyvinvointia.
Aivomme kaipaavat hyväksyntää ja tunnetta siitä, että koemme olevamme hyväksyttyjä ja arvokkaita juuri sellaisina, kuin olemme. Empaattinen kohtaaminen vahvistaakin parhaimmillaan tätä kokemusta molemmissa osapuolissa vuorovaikutustilanteessa. Ja koska hyvä lisää hyvää, mitä useammin valitset empaattisen suhtautumisen toisia tai itseäsi kohtaan, sitä enemmän aktivoit myös omaa mielihyväjärjestelmääsi. Lisäksi toisen ihmisen kipuun eläytyminen aktivoi omaa kivunlievitysjärjestelmäämme, joten empatia ja myötätuntoinen asenne voi todella tehdä ihmeitä keholle ja mielelle.
Meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, vahvistaako vai heikentääkö omaa tai toisen hyvinvointia vuorovaikutustilanteessa. Mitä tapahtuisi, jos ensi kerralla suhtautuisitkin tietoisesti empaattisesti omaan tai toisen toimintaan, haastavassa tilanteessa? Jos esimerkiksi syytösten tai itsesyytösten sijasta osoittaisitkin myötätuntoa, tai itsemyötätuntoa itselle tai toiselle. Voisiko se olla uudenlainen, jopa radikaali valinta vuorovaikutustilanteessa? Voisiko empaattinen suhtautuminen asioihin saada aikaiseksi esimerkiksi täysin uudenlaista keskustelua, avoimuutta, vastuunottamista, ja tunteiden kohtaamista haastavalla hetkellä?
Me Helsingin Tyttöjen Talolla kannustamme jokaista pysähtymään tämän tärkeän teeman äärelle ja pohtimaan, minkälaisessa roolissa empatia on omassa elämässä ja voisiko sitä lisätä arkeen, muodossa tai toisessa – tyyli on vapaa! Voisiko oma arki, tunne-elämä ja vuorovaikutustilanteet, sekä oma kokonaisvaltainen hyvinvointi muuttua paremmaksi empatian lisäämisen myötä? Ja miltä yhteiskunta näyttäisi, jos me kaikki valitsisimme empatian kannattelevaksi osaksi vuorovaikutusta itsemme ja toistemme kanssa? Mahdollisuuksia on monia. Mutta mistä sitten aloittaa? Pysähdy, rauhoitu ja hengitä. Tunnustele tilannetta ja pohdi, kutsuuko empatia, tietoisena valintana.
Kirjoittaja on Jenni ”Jemma” Haiko,
Empatian harjoittaja Helsingin Tyttöjen Talolta
Loisto setlementin terapiapalvelut ovat tehneet yhteistyösopimuksen SYLVA ry:n kanssa. SYLVA ry tarjoaa 1-5 tukikeskustelukäyntiä yksilö-, pari- tai perhepsykoterapeuttisena tuki- ja kriisikäyntinä Ihmisille, joiden elämää syöpä koskettaa.
Tammikuisen aamun hämärässä matkalla työpaikkaani katseeni kiinnittyi Hämeentiellä sijaitsevan gallerian ikkunassa olleeseen lauseeseen ” Suurin niistä on sattuma”. Galleriassa oli esillä taiteilija Elina Warstan taidetta, jossa hän tutki taiteen keinoin sitä mitä me muistamme.
Loisto setlementissä Kandelan psykoterapiapalveluissa johtavana psykoterapeuttina tapaan syöpään sairastuneita nuoria, heidän kumppaneitaan sekä syöpään sairastuneiden lasten vanhempia sairastuneen kanssa. Usein vakava sairastuminen nostattaa kysymyksen siitä, miksi sairaus osui juuri meidän perheeseemme ja elämään. Kukaan ei tilannut syöpää elämäänsä, se tuli pyytämättä. Yhtenä päivänä tieto vakavasta sairaudesta muutti elämän kulkua. Ihmisen mieli pyrkii löytämään vastauksia kysymyksiin, joihin ei aina ole olemassa vastauksia. Joskus on hyväksyttävä sattuman osuus asioihin.
Vakava sairaus on kriisi, jonka äärellä herää monenlaisia inhimillisiä tunteita. Suru voi peittyä kiukun alle ja kiukku ja ärtymys voi kohdistua erilaisiin asioihin. Nuoren sairastuneen kiukulle ei ehkä ole olemassa edes sanoja. Ympärillä olevat läheiset ovat oman surunsa kanssa solmussa eikä heistä siksi ole sellaiseksi kuuntelijaksi, jota nuori tarvitsisi. Ammattilaisen kanssa omien tunteiden äärelle pysähtyminen voi avata uusia näkökulmia helpottamaan omaa ja perheen olotilaa.
Välillä kiukku voi nousta parisuhteessa kumppanien välille tilanteessa, jossa lapsi on sairastunut eikä ärtymykselle oikein ole olemassa rakentavaa osoitetta. Kelan kuntouttavassa pariterapiassa kiukun voi koettaa sulattaa yhteisesti jaetuksi suruksi.
Niin kauan kuin on elämää, on olemassa toivoa. Toivon ylläpitäminen pitää elämässä kiinni. Toivon pilkahdus antaa mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa hetken helpotuksen mielen sopukoihin.
Vakava sairaus herättää ihmisiä pohtimaan omia arvojaan uudelleen. Se, millä aiemmin oli merkitystä, voi muuttua ja katse kiinnittyy uusiin asioihin. Sairaudesta toipuminen voi fyysisesti olla nopeampi prosessi kuin henkisesti. Joskus sairauden jättämät rajoitteet muistuttavat lopun elämää sairastetusta taudista. Sopeutuminen uudenlaiseen kehoon vaatii itsemyötätunnon ja armollisuuden kykyä. On ikään kuin opeteltava rakastamaan itseään uudenlaisena.
Vaikka syöpähoidot ovat kehittyneet ja selviytymisprosentti on hyvä, sana syöpä herättää edelleen pelkoa kuolemanläheisyydestä. Elämän päättymisen mahdollisuuden äärellä rakkauden teema nousee pohdintaan. Tulinko rakastetuksi tai rakastinko riittävästi, onneksi sain rakastaa.
Kirjoittaja: Sirpa Helenius / johtava psykoterapeutti
Loisto setlementissä terapiaa tarjotaan nuorille ja nuorille aikuisille osana Kandela psykoterapiapalveluita. Kandela Helsingissä työskentelevät pari- ja perhepsykoterapeutit ovat myös Kelan kuntoutuspsykoterapioiden palveluntuottajia sekä HUS yhtymän ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelusetelintuottajia pari- ja perheterapioissa.
Kandela on kolmen setlementin perustama valtakunnallinen terapia- ja työyhteisöpalvelujen ketju, joka tarjoaa terapeuttista tukea matalalla kynnyksellä. Toiminta pohjautuu kansainvälisiin setlementtiarvoihin ja on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Kandelan taustayhteisöinä toimivat Loisto setlementti (Helsinki), Setlementti Tampere ja Vuolle Setlementti (Oulu). Yhteiskunnalliselta arvopohjalta toimivana yrityksenä Kandelan toiminta on voittoa tavoittelematonta.
Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Tämä oikeus on turvattu YK:n ihmisoikeus julistuksessa (1948), jossa määritellään kulttuuristen oikeuksien kuuluminen kaikille. Taide on vapaa luova tila, jossa voimme toteuttaa ja tutkia itseämme ja maailmaa, johon liitymme. Taiteen tekemisen ja kokemisen mahdollisuuksia voidaan aktiivisesti lisätä myös taideinstituutioiden, teattereiden ja museoiden ulkopuolella. Kulttuurisen demokratian keskiössä onkin yksilön toimijuuden vahvistuminen osana taidetoimintaa, jolloin katsoja, kuuntelija tai lukija osallistuu luovan toiminnan osa-alueille myös tekijänä (Nivala & Ryynänen 2019, 214). Taiteen nivoutuminen arkisiin ympäristöihin tuo taiteen mahdollisuudet osallistumisen näkökulmasta matalalle kynnykselle. Arkeen kytkeytyvän taiteen tekemisen tiloja luodessa voidaan vahvistaa yksilön vapautta, osallisuutta ja toimijuutta omassa elämässä.
Helsingin Tyttöjen Talolla järjestettiin kesällä 2022 Taide astuu arkeen -työpajakokonaisuus, jossa osallistujat pääsivät kokeilemaan arkeen kytkeytyvää taidemuotoa nk. todellisuusväsäilyä. Työpajakokonaisuus oli osa kulttuurialan ylemmän AMK-tutkinnon, kulttuurihyvinvoinnin koulutuksen, opinnäytetyöprosessia, joka on julkaistu loppuvuodesta 2022 otsikolla Taiteen arkiset väliintulot — Toimijuutta taiteen interventioiden mahdollistamana. Työpajat toimivat arkeen kytkeytyvän taiteen kehittämisen alustana ja osallistujilla oli aktiivinen rooli taidetta ja arkea yhdistävien menetelmien tarkastelussa.
Todellisuusväsäily on Oona Tikkaojan (2021) nimeämä termi arkeen kytkeytyvien taidetekojen, taideinterventioiden ja taidehavaintojen kuvaamiseksi. Todellisuusväsäily (englanniksi reality tinkering) on bricolagen muoto ja menetelmä, joka tarkoittaa prosessia tai tekniikkaa, jossa yhdistellään saatavilla olevia asioita ja materiaalia vapaasti ja luovasti. Todellisuusväsäily perustuu ajatukseen, jossa ympäristöä tarkastellaan bricolagena. Tällöin ympärillämme avautuu loputon materiaalivarasto ja erilaisten yhdistelmien runsaus. Todellisuusväsäily avaa mahdollisuuden yhdistellä asioita ja esineitä luovasti ja epätyypillisesti omassa arkisessa ympäristössämme. Todellisuusväsäily voi toimia kehyksenä erityisille ja poikkeuksellisille havainnoille, jotka inspiroivat toimimaan uudella tavalla omassa arjessa.
Helsingin Tyttöjen Talolla järjestetyissä Taide astuu arkeen -kehittämistyöpajoissa todellisuusväsäilyä ja taidetta lähestyttiin 1. toisin katsomisen 2. toisin kokemisen ja 3. toisin tekemisen näkökulmista. Nämä otsikot ohjasivat kehittäjäryhmää tarkentamaan huomiota ympärillä oleviin kiinnostaviin yksityiskohtiin, kokemaan ympäröivää maailmaa uudella tavalla ja lopulta toimimaan siinä toisin. Arjen tarkastelu uudesta näkökulmasta voi rohkaista toteuttamaan omannäköistä elämää.
[Mitä todellisuusväsäily voisi tuoda omaan arkeen?] ”Uskallusta olla oma ainutlaatuinen ja erilainen itsensä. Uskaltaa erottua joukosta.” (Taide astuu arkeen -työpajan osallistuja)
Yhteiskunnallisella tasolla pienten tekojen ja taidetoiminnan vaikutus voi kertautua yksilön valintojen ja vapauden vahvistumisen myötä. Todellisuusväsäilyn merkitykset hyvinvoinnin näkökulmasta nojaavat yksilölliseen inspiroitumiseen, toimijuuteen ja vapauteen. Ajattelun ja toiminnan vapaus ovat keskeisessä roolissa, kun puhumme yksilön tai yhteiskunnan mahdollisuuksista muuttua ja muuntautua. Todellisuusväsäily on menetelmä, joka edistää herkkyyttä ottaa osaa ympäröivään maailmaan omalla ainutlaatuisella ja arvostavalla tavalla, havainnoida sitä, tulla tietoiseksi sen tarjoamista mahdollisuuksista ja rohkaista toimimaan tarvittaessa toisin.
”Sain ryhmästä paljon pohdinnanaiheita, iloa, inspiroitumista ja rauhaa elämääni ja arkeeni. Koin ja opin uusia ajattelu- ja lähestymistapoja taiteeseen ylipäänsä ja erityisesti arkeen, mikä ilahdutti sisintäni. Huomasin ottaneeni ryhmässä koettuja asioita ja näkökulmia omaan arkeeni. Ryhmässä käynti ja aiheet auttoivat minua luovimaan omassa elämässäni kohti minusta hyvältä tuntuvia asioita, tekoja ja valintoja. Odotin ryhmäkertoja innolla. Ilmapiiri oli avoin iloinen, lempeä, kunnioittava sekä jokaista kannustava omalla taiteen polullaan. Ryhmä edisti kokonaisvaltaisesti hyvinvointiani ja sai minut innostumaan taiteesta entistä enemmän.” (Taide astuu arkeen -työpajan osallistuja)
Kirjoittaja: Anniina Väisänen/Helsingin Tyttöjen Talon ohjaaja
Taiteen arkiset väliintulot — Toimijuutta taiteen interventioiden mahdollistamana opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121127853
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka — Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.
Tikkaoja, O. 2020. Reality Tinkering. An Artistic Approach to the Abundance of the Familiar. Väitöskirja. Median laitos. Aalto-Yliopiston julkaisuja: 12/2021 Helsinki: Aalto-yliopisto.https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/102627/isbn9789526402543.pdf?sequence=1&isAllowed=y
YK 1948. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Ihmisoikeusliitto. Viitattu 9.5.2022. https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksienjulistus/
18.10.2022 tiistaiaamuna meidän reissu Pohjois-Makedoniaan alkoi Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kaikki saapui ajoissa eikä kukaan ollut myöhässä. Lento suomesta Turkkiin kesti noin 4 tuntia ja ruoka lentokoneessa maistui hyvältä. Kun saavuimme Turkkiin, olimme nälkäisiä ja väsyneitä. Lento Turkista Pohjois-Makedoniaan kesti 1h ja 30min. Pohjois-Makedoniassa meitä odotti private bus ja siellä oli siniset led valot. Matka Skopjesta Krushevoon kesti yli 4 tuntia. Krushevossa oli todella kylmä, koska oli yö ja kaikki halusivat nukkumaan. Matkan pituus oli noin 12 tunnin pituinen, joka tuntui tosi pitkältä ja raskaalta, mutta kaikki selvisivät hengissä.
19.10.2022 päivä alkoi aamupalalla. Myöhemmin aloitettiin tutustumisleikeillä, jossa tutustuttiin Pohjois-Makedonialaisiin. Illaksi pidettiin Suomen kulttuuri-ilta, jossa tarjottiin lopussa suomalaista herkkua kuten salmiakkia ja ruisleipiä.
20.10.2022 tänä päivänä menimme museoon. Kävely sinne oli pitkä ja näimme matkalla paljon koiria. Museon edessä oli koira jonka kanssa makedonialaiset leikkivät. Matkalla takaisin me pysähdyimme baariin ja siellä kaikki tilasi pikkuisen juoman. Illalla katsoimme kauhuleffaa ja pelasimme pelejä, jonka jälkeen kaikki meni nukkumaan.
21.10.2022 päivä alkoi Pohjois-Makedonialaisen ohjaajan järjestämällä pajalla, joka oli leikit. Jonka jälkeen loppupäivä oli suomalais ohjaajien pitämät pajat. Illalla meillä oli vapaa-aikaa. Viimeinen paja oli Pohjois-Makedonialaisten pitämä kulttuuri-ilta, jossa pääsimme maistamaan makedonialaisia herkkuja.
22.10.2022 päivä alkoi arvotyöpajalla, jossa pelattiin eri ryhmissä lippuvisaa, tikan heittoa ja koripallon heittoa. Niillä sai pisteitä jolla sen jälkeen ostettiin erilaisia arvoja. Myöhemmin päivällä mentiin pelaamaan pesistä. Olimme ottaneet pesismailin ja räpylöitä mukaan Suomesta.
23.10.2022 tänään meillä oli pikku paja jossa pelattiin pelejä ja kerrottiin fiiliksistä. Kaikki kirjoitti pikku lappuihin mitä he oppivat ja lopuksi ohjaajat luki laput kaikille ääneen. Loppupäivä oli vapaa ja kaikki hengasi yhdessä.
24.10.2022 päivä alkoi aikaisella herätyksellä. Aamupalan jälkeen suuntasimme bussiin, matkaa kohti Ohridia. Matka tuntui ikuisuudelta, mutta oli kauneuden arvoista. Saavuttua Ohridiin, menimme katsomaan Ohridjärveä. Jonka jälkeen meillä oli vapaa-aikaa, jonka aikana teimme ostoksia + tytöt tekivät matkamuistoksi korvakoru reiät. Vapaa-ajan loputtua menimme kaikki yhdessä laivalle ja kapteeni näytti meille nähtävyyksiä. Sen jälkeen menimme yhdessä syömään ja sen jälkeen jatkoimme ostostelua. Kun aika tuli lähteä bussissa pidimme karaoke aikaa, josta tuli huikeita muistoja.
25.10.2022 tiistai aamuna me heräsimme aamupalalle ja sitten meillä oli rasismi työpaja. Rasismi työpajan jälkeen meillä oli vapaa-aikaa. Silloin kaikki leikkivät vesisotaa ja ihmisiä heitettiin jääkylmään altaaseen. Illaksi oli hennaus työpaja ja kaikki hengaili yhdessä huoneessa. Me kuuntelimme musiikkia ja pelasimme yhdessä erilaisia pelejä yöhön asti.
26.10.2022 päivä alkoi aamupalalla jonka jälkeen oli viimeiset tervehdykset ennen takaisin lähtöä Suomeen. Käytiin Skopjessa kaupungin keskustassa kävelyllä. Sen jälkeen lennettiin Istanbuliin jonka jälkeen piti odottaa seuraavaa lentoa noin 6 tunnin ajan. Sillä aika välillä käytiin hotellilla jättämässä omat tavarat ja mentiin käymään keskustaan. Lopuksi sinä yönä ei kukaan ollut nukkunut tarpeeksi, joten suurin osa oli saanut nukuttua vasta vähän lentokoneessa. Reissu päättyi seuraavana päivänä klo 12, kun laskeuduimme takaisin Helsinkiin.
Kirjoittajat:
Basel, Hamse, Halima ja Sosin
Juhlapäivä saapuu tänä vuonna hetkellä, jota värittävät erilaiset globaalilla tasolla epävarmuutta tuovat tekijät, kuten pitkittynyt pandemia ja muutokset maailman politiikan näyttämöllä. Epävarmuutta tuovat tekijät näyttäytyvät eri tavoin myös tyttöjen arjessa ympäri maailman ja ne saattavat vaikuttaa merkittävästi jokaisen yksilöllisiin tulevaisuuden suunnitelmiin ja toiveisiin. Elämän haastavissa tilanteissa toivon, toiveikkuuden ja rohkeuden merkitys turvallisen arjen ja merkityksellisen tulevaisuuden rakentamisessa korostuvat. Tämän vuoksi valitsimmekin Loisto Setlementin Helsingin Tyttöjen Talolla tänä vuonna juhlapäivän teemaksi rohkeuden, toivon ja toiveikkuuden tulevaisuuden suhteen.
Toivo
Toivo on jokaisesta ihmisestä löytyvä ominaisuus, jota voidaan luonnehtia tulevaisuuteen suuntaavana voimavarana. Toivon avulla voimme luontevasti suunnata omaa elämäämme kohti merkityksellisiä asioita, toimintaa ja tapahtumia. Itselle merkityksellisten asioiden toteuttaminen puolestaan auttaa meitä toimimaan omien arvojemme mukaisesti omassa arjessamme ja elämässämme. Toivo auttaa meitä myös jaksamaan kuormittavia tilanteita, koska se auttaa suuntaamaan ajatuksia kohti tulevaa. Näin ollen voidaankin ajatella, että toivo on saman aikaisesti hyvin henkilökohtainen asia, joka heijastaa meille itsellemme merkityksellisiä arvoja ja asenteita, mutta myös hyvin universaali tunne, joka yhdistää kaikkia ihmisiä.
Toivolla on monta tapaa näyttäytyä arjessa ja jokainen voi voimistaa toivoa pienestä kipinästä suuremmaksi liekiksi erilaisin, itselle sopivin keinoin. Itsemyötätunnon lisääminen arkeen, läheisten ihmisten tuki, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemukset, ja monet pienet arkiset valinnat oman hyvinvoinnin tukemiseksi voivat tukea toivon kasvamista arkiseksi voimavaraksi. Toivo ja luottamus parempaan tulevaan ovat vahvoja työkaluja muuttuvan arjen keskellä. Toivon avulla voimmekin pyrkiä tekemään meille merkityksellisiä tulevaisuuden suunnitelmia, niin lähi- kuin kaukaisempaankin tulevaan. Kun sitten lähdemme toteuttamaan suunnitelmiamme, tarvitsemme mukaamme aina myös rohkeutta.
Rohkeus
Rohkeutta on monenlaista ja toisinaan sitä tarvitaan vain ripaus, joskus taas roppakaupalla. Vaatii rohkeutta puhua oma totuutensa, kulkea omaa polkua, puuttua epäkohtiin, muuttaa suuntaa, muuttaa mieltään, vaalia omia näkemyksiään, seistä yksin ja yhdessä tuntemattoman tulevaisuuden edessä ja päättää, mihin seuraavaksi suunnistaa. Yhtä lailla vaatii rohkeutta myös olla epävarma, pyytää apua tai tukea toisilta ja kohdata omat vaikeatkin tunteet, tai epäonnistumisen kokemukset. Rohkeutta ei voikaan syntyä ilman epävarmuutta, samoin kuin toivoa ei voi kultivoida täydellisyydestä käsin. Rohkeiden valintojen tekeminen omassa elämässä voi tuoda toivoa ja uudenlaista merkityksellisyyden tunnetta arkeen ja elämään. Meidän rohkeat valintamme saattavat myös rohkaista muita, meitä ympäröiviä ihmisiä toteuttamaan rohkeampia valintoja omassa elämässään. Näin voimme olla yksin ja yhdessä rohkeuden ja toivon majakoita toisillemme.
Toivo ja rohkeus ovat olennainen osa Kansainvälistä tyttöjen päivää, jonka tarkoitus on muun muassa edistää tyttöjen oikeuksia ja tukea tyttöjen kouluttautumismahdollisuuksia ympäri maailman. Yhdenvertaisten oikeuksien ja kouluttautumismahdollisuuksien toteutuminen arjessa ovatkin olennainen osa merkityksellisen tulevaisuuden rakentamista. Toivo ja rohkeus ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan myös olennainen osa tyttöyttä ja tyttöjen elämää ympäri maailman. Siispä toivotamme kaikille rohkeuden ja toivon täyteistä Tyttöjen päivää!
Tekstin on kirjoittanut Tyttöjen Talon opiskelija Jenni Haiko
Kenelle kokonaiskuva nuorten aikuisten hyvinvoinnista muutoksessa jää? Nuorten aikuisten elämässä tuen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat nopeaa tarttumista ja riittävän pitkäkestoista työskentelyä. Jatkossakin nuori tulee tarvitsemaan tukea sekä kunnasta, että…
Lue lisääJärjestöjen kannanotto 7.3.2023 Tyttöjen sukuelinten silpomisen kaikki muodot on kriminalisoitava omana rikosnimikkeenään Tyttöjen sukuelinten silpominen on määritelty naisiin kohdistuvan väkivallan muodoksi ja ihmisoikeusloukkaukseksi useissa ihmisoikeussopimuksissa. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan…
Lue lisääMitä palveluita Loisto setlementti, Helsingin Diakonissalaitos, HelsinkiMissio, Punaisen Ristin Helsingin Nuorten turvatalo ja Aseman lapset tarjoavat nuorille ja nuorille aikuisille pääkaupunkiseudulla? Miten nuoria ohjataan palveluihin? Miten autamme yhdessä entistä paremmin…
Lue lisääElämän merkityksellisyys Loisto setlementin terapiapalvelut ovat tehneet yhteistyösopimuksen SYLVA ry:n kanssa. SYLVA ry tarjoaa 1-5 tukikeskustelukäyntiä yksilö-, pari- tai perhepsykoterapeuttisena tuki- ja kriisikäyntinä Ihmisille, joiden elämää syöpä koskettaa. Suurin niistä…
Lue lisääLoisto setlementti hakee seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyön asiantuntijaa Tyttöjen ja Poikien Talo -työhön Loisto setlementin seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyö on suunnattu 10–28-vuotiaille nuorille. Työ toteutuu omana työmuotonaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti Tyttöjen ja Poikien…
Lue lisää