Kesän aikana on käyty laajasti yhteiskunnallista keskustelua rasismista. Jokaiselle Suomessa rasismia ja syrjintää kokevalle lapselle, nuorelle ja aikuiselle haluamme viestiä, että näemme sinut ja et ole yksin. Muistathan, että sinun ei tarvitse ”ottaa kantaa” keskusteluun tai todistella rasismin olemassaoloa jakamalla kohtaamiasi syrjintäkokemuksista. Pidäthän itsestäsi huolta, tee itsellesi mieluisia asioita ja vietä aikaa turvallisten läheisten seurassa.
Loisto setlementissä olemme sitoutuneet arvojemme mukaisesti edistämään yhdenvertaisuutta ja luomaan jokaiselle nuorelle syrjinnästä vapaata tilaa loistaa omana itsenään. Asetumme rasismia vastaan, nyt ja aina.
Rasismin moninaiset kasvot
Rasismilla on valtava vaikutus sitä kokevien henkilöiden hyvinvointiin. Syrjintä, rasismi ja vihapuhe heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Ne aiheuttavat turvattomuutta ja osattomuutta yhteiskunnassa. Syrjintä vahingoittaa yksilön itsetuntoa ja aiheuttaa huonommuuden tunnetta (THL). Erityisen tuomittavaa on valtaapitävien yleistävä, rasistinen ja epäinhimillistävä puhe. Jos valtaapitäviä ei laiteta vastuuseen sanoistaan, se antaa selkeän viestin, että rasistinen ja leimaava puhe on sallittua ja siitä ei seuraa sosiaalista sanktiota. Sillä on seurauksensa etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden arkielämässä vihapuheen ja häirinnän lisääntymisenä.
Rasismi ei ole vain aggressioita tai vihapuhetta julkisissa tiloissa. Rasismi on sekä arjen toiseuttavia kysymyksiä, valkonormatiivisuutta, rodullistamista ja eksotisointia että rakenteellista syrjintää, jossa vierasperäisen nimen omaavaa henkilöä ei kutsuta työhaastatteluun tai etniseen vähemmistöön kuuluvaa henkilöä seurataan vartijoiden toimesta ostoksilla. Rasismin eri muodot kytkeytyvät osaksi ihmisten epäoikeudenmukaisen ja epätasa-arvoisen kohtelun historiallista jatkumoa.
Rasismin erilaisten ilmentymien ja historian ymmärtämiseksi voi tutustua mm. seuraaviin teoksiin: Keskinen, S., Seikkula, M., Mkwesha, F., Aghayeva, U. & Sinkkonen, A. (2021). Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Saad, L. (2020). Me and White Supremacy: How to Recognise Your Privilege Combat Racism and Change the World.
Opi, kuuntele ja ota selvää!
Rasismin olemassaolo ei ole mielipidekysymys. Tutkimukset ja selvitykset kerta toisensa jälkeen ovat todistaneet rasismin ja syrjinnän olevan etniseen vähemmistöön kuuluville henkilöille Suomessa arkipäivää. Ethän vaadi etniseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvia henkilöitä kertomaan kohtaamistaan syrjintäkokemuksista todistaakseen rasismin ja syrjinnän olemassaoloa Suomessa.
Tutkimuksiin etnisen ja rodullistetun väestön kohtaamasta syrjinnästä ja rasismista Suomessa voit perehtyä esim.: THL: Maamu, UTH Euroopan unionin perusoikeusviraston selvitys: Tummaihoisena EU:ssa (2018) Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä (2020).
Asetu kanssamme rasismia vastaan
Rasismin vastustaminen vaatii aktiivista antirasistista toimintaa. Tämä on valkoisuuteen liittyvän etuoikeuden myötä erityisesti valtaväestön eli valkoisten suomalaisten vastuu. Antirasistinen työ on työtä syrjivien rakenteiden, järjestelmien ja yhteiskuntien purkamiseksi. Antirasistinen toiminta vaatii kääntämään katseen omiin sisäistettyihin ennakkoluuloihin ja etuoikeuksiin. Omien etuoikeuksien kriittinen tarkastelu voi tuntua epämukavalta, mutta vain etuoikeuksien tiedostaminen, epätasa-arvoisten rakenteiden purkaminen ja syrjintään puuttuminen johtaa aidosti yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.
Antirasismiin voit perehtyä mm.: Eddo-Lodge, R. (2017) White fragility: Why it’s so hard for white people to talk about racism. Kendi, I. X. (2019). How to be an Antiracist.
Loisto setlementti (aiemmin Kalliolan Nuoret) juhlistaa ensi vuonna 50-vuotista taivaltaan. Jo alusta alkaen toiminnan keskiössä on ollut jokaisen nuoren yksilöllinen kohtaaminen ja hänen tarpeidensa kokonaisvaltainen huomioiminen. Työmme tähtää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen omassa toiminnassa ja yhteiskunnassa. Uskomme vakaasti siihen, että epätasa-arvoa purkamalla lisäämme kaikkien hyvinvointia. Asetu kanssamme rasismia vastaan ja aloita aktiivinen toiminta omasta itsestäsi ja yhteisöstäsi.
#kohtaaminenmuuttaamaailmaa #Loisto50
Kuvassa teokset: Keskinen, S., Seikkula, M., Mkwesha, F., Aghayeva, U. & Sinkkonen, A. (2021). Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Williamson, T. (2022). Nuoren antirasistin käsikirja. Suom. Width, T.
Suomessa on puhuttu pitkään mielenterveyskriisistä. Julkisuudessa kerrotaan pitkistä hoitojonoista, hoitamattomien mielenterveysongelmien henkilökohtaisista tragedioista ja kansantaloudellisista vaikutuksista. Näissä yhteyksissä psykoterapiasta mainittaessa puhutaan lähes yksinomaan yksilöpsykoterapiasta.
Tunnumme kaipaavan lisää yhteisöllisyyttä, silti yksilökeskeisessä kulttuurissamme potilaita ja asiakkaita ohjataan ensisijaisesti yksilöpsykoterapioihin. Ongelmat nähdään yksilön ongelmina irrotettuina asiayhteyksistä ja ihmissuhteista.
Parisuhde ja perhe on parhaimmillaan elämää ylläpitävä voimavara, joka saa meidät kukoistamaan. Yhden perheenjäsenen psyykkinen tai fyysinen sairastaminen vaikuttaa jollakin tavalla kaikkiin hänen läheisiin ihmissuhteisiinsa. Alustavan näytön mukaan paripsykoterapia auttaa masennusoireisiin yhtä hyvin kuin yksilöpsykoterapiat, mutta se on merkittävästi tehokkaampaa parisuhdevaikeuksien hoidossa. (Duodecim).
Vanhempien hyvä parisuhde heijastuu koko perheeseen
Paripsykoterapian tavoitteeksi asetetaan usein parisuhteen vuorovaikutusongelmien parantaminen, tyytyväisyyden lisääntyminen parisuhteessa sekä tunneyhteyden lisääntyminen kumppaneiden välille. Parisuhde on kiintymyssuhde, johon heijastuvat lapsuuden omat kiintymyskokemukset. Kun pariskunnalla on lapsia, paripsykoterapiatyöskentelyssä vaikuttamalla vanhempien keskinäiseen suhteeseen ja auttamalla heitä näkemään parisuhteen laadun vaikutus lapsiin sekä koko perheen ilmapiiriin, vaikutetaan positiivisella tavalla välillisesti myös seuraavaan sukupolveen. (Darwiche, J ym. 2023).
Käytännön työssäni nuorten aikuisten kanssa olen noudattanut periaatetta ”koskaan ei ole liian myöhäistä luoda toimiva suhde”. Perhepsykoterapeuttisia keskusteluja voi käydä kenen tahansa nuoren elämässä vaikuttavan aikuisen kanssa. Olen yhdessä nuorten kanssa kutsunut heille tärkeitä ihmisiä vastaanotolle puhumaan nuorelle tärkeistä asioista. Aikuistuneen lapsen on helpompaa kertoa kokemuksiaan ammattilaisen läsnä ollessa edelliselle sukupolvelle. Myös vanhemmat kokevat hyötyvänsä keskusteluista aikuistuneen nuoren kanssa terapiatilanteessa, jossa on tilaa kuulla ja ymmärtää uudella tavalla toinen toisensa tuntemuksia. Siellä missä yhdistäviä siltoja voi rakentaa sukupolvien välille, niitä kannattaa rakentaa.
Parisuhde liittyy oleellisesti koko perheen hyvinvointiin, mikä tekee paripsykoterapian vaikuttavuudesta tärkeän yhteiskunnallisen kysymyksen. (Duodecim)
Pari- tai perhepsykoterapiaan hakeutumisen esteenä pidetään usein taloudellisia haasteita. Todellisuudessa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea samoilla kriteereillä kuin yksilöpsykoterapiaa, myös pari- ja perhe- sekä ryhmäpsykoterapiana. (Kela).
Kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään ensimmäiselle ja toiselle vuodelle 80 vastaanottokertaa per vuosi, kolmannelle vuodelle 40 kertaa. Jokainen päätös tehdään vuodeksi kerrallaan. Vastaanotot voi myös jakaa per vuosi siten, että osa vastaanotoista toteutuu yksilö- ja osa pari/perhepsykoterapiana, josta täytyy Kelalle kirjoitetussa lausunnossa olla maininta. Kelalle lausunnon kirjoittavan psykiatrian erikoislääkärin kanssa kannattaa pohtia yhdessä missä muodossa kuntoutuspsykoterapia on parasta hakea kulloisenkin asiakkaan kohdalla.
Paripsykoterapiaan hakeudutaan usein vasta kun eroaminen on päällimmäisenä mielessä. Lasten kannalta paras ero on sellainen, jossa aikuiset jaksavat ajatella eron myös lasten näkökulmasta. Entäpä jos paripsykoterapiaan ohjattaisiin terveydenhuollossa jo siinä vaiheessa, kun haasteet ovat havaittavissa ja parisuhteen parantamisen eteen jaksetaan vielä nähdä vaivaa ja aikaa.
”Kaikki jaettu ja sanottu saa merkityksensä kriisissä olevan tärkeimmissä ihmissuhteissa. Näin ollen voimavarat kriisistä selviytymiseen moninkertaistuvat.”
– Jaakko Seikkula
Kirjoittaja: Sirpa Helenius, johtava psykoterapeutti, pari- ja perhepsykoterapeutti Kandela Helsinki. Paripsykoterapiat myös etäyhteyksin.
LÄHTEET
Darwiche, J., Vaudan, C., Imesch, C., Nunes, C., E., Favez, N. & de Roten, Y. 2022. Parents in couple therapy: An intervention targeting marital and coparenting relationships. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/famp.12773 viitattu 29.3.2023.
Duodecim. Pariterapian vaikuttavuus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Borchers, P. & Kuhlman, I. 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14354 viitattu 29.3.2023.
Loisto setlementissä terapiaa tarjotaan nuorille ja nuorille aikuisille osana Kandela psykoterapiapalveluita. Kandela Helsingissä työskentelevät pari- ja perhepsykoterapeutit ovat myös Kelan kuntoutuspsykoterapioiden palveluntuottajia sekä HUS yhtymän ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelusetelintuottajia pari- ja perheterapioissa. Kandela on kolmen setlementin perustama valtakunnallinen terapia- ja työyhteisöpalvelujen ketju, joka tarjoaa terapeuttista tukea matalalla kynnyksellä. Toiminta pohjautuu kansainvälisiin setlementtiarvoihin ja on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Kandelan taustayhteisöinä toimivat Loisto setlementti (Helsinki), Setlementti Tampere ja Vuolle Setlementti (Oulu). Yhteiskunnalliselta arvopohjalta toimivana yrityksenä Kandelan toiminta on voittoa tavoittelematonta.
Loisto setlementin vuosien 2023-2025 strategian kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Työhyvinvointi murroksessa
Hyvinvoivaa henkilöstöä voidaan yleisesti pitää kilpailuvalttina ja strategisena voimavarana organisaatiolle. Työhyvinvointi on ollut laajassa keskustelussa yhteiskunnassamme koronapandemian jälkeen. Meillä Loisto setlementissä kohtaaminen on keskeisessä roolissa yksilön ja yhteisön voimavarojen vahvistamisessa. Korona aikana kohtaamiset toteutettiin etäyhteyksin, ja pandemian jälkeen olemme jälleen tutustuneet toisiimme kokonaisina.
Työterveyslaitos toteutti ennen pandemian alkua tutkimuksen ”Miten Suomi voi?” johon liittyvä seurantatutkimus toteutui pandemian jälkeen. Yleisesti voidaan sanoa, että työpaikoilla työhyvinvointi on heikentynyt, turvattomuus lisääntynyt ja mm. uupumusoireiden määrä on kasvanut. Me emme Loistossa ole mikään poikkeus, meilläkin henkilöstökysely osoittaa, että kokonaisuudessaan henkilöstömme hyvinvointi on laskenut.
Kohtaamisista työhyvinvointia
Ajattelen työhyvinvoinnista siten, että se rakentuu neljästä elementistä; rakenteista, tasapainosta, luottamuksesta ja vapaudesta. Rakenteet ja työn puitteet toimivat mahdollistajana sille, että työ on riittävissä määrin ennakoitavaa ja työtä on turvallista tehdä. Tasapainoinen työtehtävä ei kasaa kohtuutonta painolastia kenenkään harteille ja mahdollistaa varianssia työssä, jolloin välillä hektisempien ajanjaksojen välissä on myös kiireetöntä ja leppoisaa aikaa. Työ ja vapaa-aika löytävät hyvän tasapainon ja palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Luottamus organisaatioon, tiimiin ja omaan esihenkilöön luo turvaa ja vapaus suunnitella ja toteuttaa omaa työtä parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollistaa meille tärkeää voimavaraa – luovuutta.
Meillä on Loistossa tehty työtä sen eteen, että työnantajana loisimme työlle riittävät rakenteet ja sisäinen viestintämme olisi sujuvaa ja ennakoitavaa. Missään nimessä emme ole valmiita asioiden kanssa. Meillä työskentelee monenlaisia osaajia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukena ja siksi on erityisen tärkeää asettua huolehtimaan henkilöstöstä. Pyrimme pysymään työkyvyn pulssilla kuukausittaisilla fiilismittauksilla ja luonnollisesti myös toteutamme kerran vuodessa henkilöstökyselyn. Tänä vuonna henkilöstökyselyä on tarkoitus kehittää, ja pohtia olemmeko saaneet tarvittavaa tietoa olemassa olevien kysymysten avulla.
Jos mietin aikoja, joina olen itse voinut työssäni hyvin tai huonommin erilaisissa työpaikoissa ja työsuhteissa, pohjaa kokemukseni siihen, millainen hallinnan tunne minulla on ollut työtehtävässäni ja kuinka olen tullut nähdyksi ja kohdelluksi työyhteisössäni. Vaikka työssä olisi ajoittain vaikeaa tai olisin jopa mahdottoman tehtävän äärellä, ei minulla ole hätää, jos ihmiset ympärilläni näkevät huoleni ja asettuvat rinnalleni. Haluaisinkin siis ajatella, että työhyvinvointi ja sen tukeminen on yhteisöllinen kysymys. Voimme pysähtyä pohtimaan omaa rooliamme ja tapaamme toimia yhteisössä. Onko se eteenpäin vievää, luottamusta ja luovuutta vahvistavaa?
Henkilöstökysely ja pulssit ovat meille tärkeitä indikaattoreita, mutta itselleni henkilökohtaisesti olennaisempaa on pysähtyä sen äärelle, että keskityinkö kohtaamaan ja kysymään kohtaamaltani kollegalta kuulumisia kiireettä? Saimmeko yhdessä aikaan luottamuksellisen ilmapiirin, jossa on lupa ottaa esiin myös haastavia asioita?
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Loisto setlementin vuosien 2023-2025 strategian kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen
Muuttuvan maailman äärellä
Uutta strategiaa laatiessa meille Loistossa oli selvää, että tässä muuttuvassa ja kompleksisessa maailmassa ei kannata tehdä vuosikymmenen strategiaa. Loiston työn kohderyhmän Z-sukupolvi ja Alfa-sukupolvi elävät jo kovin erilaisessa maailmassa kuin 10-15 vuotta sitten nuoruuttaan elävät ja voimme vain kuvitella millaisten ilmiöiden keskellä elämme 10 vuoden päästä. Z-sukupolven nuorille leimallista on arjen ja sosiaalisten suhteiden verkkoon siirtyminen, identiteettikysymykset ja aikaisempia sukupolvia tietoisempi suhtautuminen vähemmistökysymyksiin, ihmisoikeuksiin, eläinten oikeuksiin ja ilmastoon.
Koettu pandemia toi esiin globaalin terveyshuolen alla elämisen ohella korostuneesti sosiaalisten suhteiden merkityksen ja etenkin niiden puuttumisen. Opinnoista tai työelämästä ja yhdessä olemisesta on ollut vaikea saada uudelleen kiinni eristyksissä olon jälkeen. Ennen pandemiaa vielä ihan hyvin pärjäävät nuoret ovat saattaneet itselleenkin yllätyksenä pudota aikaisempaa haavoittuvaan asemaan. Joka tapauksessa on kohtuullista todeta, että nuorten elämäntilanteet ovat tänä päivänä aiempaa haastavampia. Nuorille suunnattu tuki vaatiikin moninäkökulmaista asiantuntijuutta perille päästäkseen.
Loistossa toteutettavan sosiaalisen nuorisotyön pohjana toimii sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen työote, joka on osaamisemme perusta kaikissa työmuodoissamme. Tuemme organisaationa kaikkien työntekijöiden kehittymistä ja kouluttautumista. Panostamme uudella strategiakaudella perehdytykseen ja työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen aikaisempaa enemmän, jotta kykenemme yhä edelleen vastaamaan nuorten muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla ammatillisella työllä. Uudella strategiakaudella koko Loiston henkilöstö pysähtyy vähintään kerran vuodessa reflektoimaan ja oppimaan uutta sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyydestä. Lisäksi tarjolla on useita vaihtoehtoja syventää osaamistaan kouluttautumalla esimerkiksi vähemmistöstressistä tai traumasensitiivisyydestä, joitakin teemoja mainitakseni. Loiston ammatillinen asiantuntijuus ei suinkaan synny tyhjiössä, vaan kohtaava työote ja toiminnan ja tuen reflektointi yhdessä nuorten kanssa toimii tärkeänä ylläpitävänä voimana ja siivittäjänä asiantuntijuutemme edelleen kehittymiselle.
Ytimessä yksilöllinen kohtaaminen
Edellisenä vuonna voimaan astunut Loiston organisaatiouudistus toi mukanaan uuden työalan Loistoon. Varsinaista uutta toimintaa tai kohderyhmää ei organisaatiouudistuksen myötä Loistoon tullut, mutta uudelle kohdennetulle työalalla on leimallista työskennellä erityisen kohderyhmän kanssa, jonka tuen tarve liittyy johonkin tiettyyn haasteeseen tai taitekohtaan elämässä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi väkivaltakokemus, vanhemmaksi tuleminen nuorella iällä tai oman seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin pohtiminen. Loiston kohdennettuun työalaan kuuluu Silmu – nuorten perheiden vauvaperhetyö, seksuaaliterveystyö ja -seksuaaliväkivaltatyö sekä kunniaan liittyvän väkivallan vastainen Sopu-työ. Organisaatiouudistuksen myötä kohdennetulla työalalla työskentelevät toimivat nyt uusilla asiantuntija- nimikkeillä. Kohdennetun työn uusista asiantuntijatyön nimikkeistä huolimatta on Loiston kaikissa yksiköissä vahvaa asiantuntijuutta nuorista ja nuorten kompleksisten elämäntilanteiden tukemisesta. Työ on timanttista nimikkeisiin katsomatta.
Asiantuntijan valmiuksia katsotaan yleisesti olevan vahva teoreettinen osaaminen sekä kyky soveltaa osaamista käytäntöön. Loistossa toteutettavalle sosiaaliselle nuorisotyölle on vankka teoreettinen osaaminen asiantuntijatyön alan mukaan ja työllä on selkeät raamit ja rakenteet. Teoriaa sovelletaan ja tuen raameja muokataan kuitenkin aina yksilöllisen tarpeen mukaan ja tapa tukea joustaa nuorten elämäntilanteiden mukaan niin, että jokaisella nuorella on mahdollisuus saada tukea niin pitkään, kuin se hänen tilanteessaan on tarpeen. Loiston työntekijöillä on asiantuntijuutta kohdata nuoret yksilöinä, ymmärtää sukupolvikysymykset, vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, nuoren taustan osatekijät ja nuoren kokemukset niin, että saamallaan tuella nuori voi tunnistaa ja saavuttaa koko upean oman kasvunsa mahdollisuudet. Tällöin tulevaisuudessa näkyy epävarmuuden ja pelon sijaan toiveikkuutta ja luottamusta sekä mahdollisuuksia ja unelmia. Ammatillisen osaamisen kautta annetaan nuorelle kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta omana itsenään ja otetaan nuoren ajatukset toiveet ja pelot todesta. Tämä yhtälö luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen kanssa on ihmeitä tekevä voima. Kompleksisesta nykytoimintaympäristöstä huolimatta on myös asiantuntijalle voimauttavaa saada kerta toisensa jälkeen todeta, että #kohtaaminenmuuttaamaailmaa.
Kirjoittajana Henna Kolehmainen, kohdennetun työn työalajohtaja
Loisto setlementin strategia vuosille 2023-2025
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Me Loisto Setlementissä luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan. Tämä on yksi strategiamme kolmesta kärjestä vuosille 2023-2025. Mielestäni toiveikas ja hyvä yhteisö on sellainen, jossa ihmiset kokevat tulevansa arvostetuiksi, tuetuiksi ja kohdatuiksi sensitiivisesti. Tällaisessa yhteisössä yksilöt kokevat voivansa ilmaista mielipiteitään ja omia ideoitaan. Kaikille tarjotaan yhteisössä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Toiveikkaan yhteisön luominen on tärkeää erityisesti nykypäivänä, jolloin monet ihmiset kokevat ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
Loisto Setlementissä hyvän ja toiveikkaan työyhteisön rakentaminen työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Tämä tapahtuu edistämällä avointa kommunikaatiota, tarjoamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja tunnustamalla työntekijöiden saavutukset ja ponnistelut. Kun työntekijät tuntevat tulevansa arvostetuksi ja tuetuiksi, he ovat todennäköisemmin motivoituneita ja tyytyväisiä työhönsä, mikä johtaa positiiviseen työympäristöön ja positiivisuuden kierteeseen.
Loisto Setlementin asiakkaille, jotka ovat voineet kokea yksinäisyyttä, kiusaamista, seksuaaliväkivaltaa, kunniakäsityksiin liittyvää väkivaltaa ja monia muita haasteita elämässään, toiveikkaan yhteisön rakentaminen merkitsee turvallisen ja vastaanottavan tilan tarjoamista. Tällaisessa tilassa ihmiset tuntevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Asiakkaiden toiveikkuus saavutetaan tarjoamalla tukiryhmiä, yksilötyötä, verkossa tapahtuvaa työtä, neuvontapalveluita ja muuta kohderyhmän tarpeita vastaavaa tukea. On tärkeää antaa asiakkaille mahdollisuus kehittää sisua ja itsevarmuutta. Tällä tavoin heitä autetaan ylittämään menneet kokemukset ja liikkumaan kohti toiveikkaampaa tulevaisuutta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että toiveikkaan ja positiivisen yhteisön rakentaminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii omistautumista ja ponnisteluja koko yhteisöltä. Loisto Setlementissä tällaisen yhteisön luominen sekä työntekijöille että asiakkaille on yksi tärkeimmistä prioriteeteistamme. Avoin kommunikaatio, tuki ja yksilöiden voimaannuttaminen ovat avainasemassa, jotta Loisto Setlementti voi antaa oman merkittävän panoksensa järjestökentällä yhteisönä, jossa mahdollistetaan toiveikkaampi tulevaisuus.
Kannustamme kaikkia työntekijöitämme dialogisuuteen ja avoimeen kommunikaatioon sensitiivisellä työotteella. Koemme tärkeänä pysähtyä kohtaamisen äärelle ja antaa aikaa kollegalle ja asiakkaalle. Olemme aistit avoinna ja pyrimme laittamaan kiireen tunteen sivuun. Koitamme olla oikeasti läsnä omana aitona arvokkaana itsenämme. Tärkeä kysymys kuuluukin: “miten sinä voit?” ja “mitä sinulle kuuluu?”.
“Kohtaaminen muuttaa maailmaa”
Iloa ja valoa päivääsi! Kirjoittajana ‘Vellu’ Veli-Pekka Kilpala, Poikatyön työalajohtaja
Loisto setlementin strategia vuosille 2023-2025
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Kenelle kokonaiskuva nuorten aikuisten hyvinvoinnista muutoksessa jää?
Nuorten aikuisten elämässä tuen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat nopeaa tarttumista ja riittävän pitkäkestoista työskentelyä. Jatkossakin nuori tulee tarvitsemaan tukea sekä kunnasta, että hyvinvointialueelta. On riski, että käynnissä olevassa palvelurakenneuudistuksessa palvelut rakentuvat enemmän hallinnollisiin tarpeisiin kuin nuorten tarpeisiin vastaten.
Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt ovat auttaneet nuoria aiemminkin kuntarajat ylittävässä yhteistyössä ja näemme tuelle tarpeen myös jatkossa. Jaamme huolen siitä, kuinka nuoret saavat kaiken tarvitsemansa tuen siitä huolimatta, että me ammattilaiset vielä järjestelemme palveluiden kokonaisuutta.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet järjestöjen kuulemisen uudistukseen liittyen aluekohtaisin eroin. Uudenmaan alueella toimii neljä hyvinvointialuetta. Nuorten ja nuorten aikuisten asioilla on riskinä kadota uudistuksen jalkoihin ja pääkaupunkiseudulla nuorten aikuisten suuri osuus on huomattava verrattuina muihin hyvinvointialueisiin.
Mielestämme nuorten aikuisten parissa toimivien järjestöjen osallistaminen uudistukseen toteutuu parhaimmin nuorten aikuisten huomioimisesta erikseen järjestöneuvottelukunnissa ja temaattisten verkostojen kautta. Nuorilla aikuisilla tulisi olla oma teemaverkostonsa jokaisella hyvinvointialueella.
Toivomme, että järjestöille vuosien saatossa syntynyttä kokonaiskuvaa ja ammattitaitoa hyödynnetään tuloksellisessa tiedolla johtamisessa uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa, toiminnan ohjauksessa ja hyvinvointisuunnitelmien- ja kertomusten toteuttamisessa.
Loisto kohtaa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia
Meillä Loisto setlementin toiminnassa kohdataan haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia. Nuorten elämässä korostuu erilaisten elämän kerrostumien vaikutukset. Asiakasryhmämme koostuu nuorista, joilla on erilaisia haasteita asettua julkisten palvelurakenteiden palvelupolkuihin. Hyvinvointialueiden tulisi huomioida tiedolla johtamisen tarpeet ja yrittää välttyä siltä, ettei tieto yhteiskuntamme haavoittuvammassa asemassa olevien yksilöiden tarpeista tavoita. Nuorten kohdalla muistetaan usein edustuksellinen osallisuus, joka on tärkeää sinänsä, mutta tavoittaa harvemmin näkyä koko joukkoon. Moniäänisyyttä tarvitaan.