Naistenpäivää juhlittiin Helsingin Tyttöjen Talolla jälleen keskiviikkona 8.3.2023. Tänä vuonna juhlan teemana oli empatia, joka on olennainen osa Talon toimintaa, niin arjessa kuin juhlassa. Empatia on luonnollinen osa ihmisyyttä ja se liittyy tiiviisti myönteisen vuorovaikutuksen dynamiikkaan, sekä tuen osoittamiseen toiselle ihmiselle haastavissa tilanteissa. Empatia on taito, jota kuka tahansa voi halutessaan opetella ja vahvistaa! Harjoitettuna taitona empatiasta muodostuukin teko ja sen myötä se voi olla tietoinen valinta, jonka ihminen tekee. Kun empatian valjastaa tietoisena valintana omaan arkeensa, se voi olla työkalu, joka tekee ihmeitä sekä itselle, että kanssakulkijoille. Etenkin niin kutsutulla vastakkainasettelun aikakaudella empatian valitseminen ensisijaiseksi työkalukseen arjen haastavissa tilanteissa on myös kiitettävän rohkea ja radikaali teko.
Empatia tietoisena valintana on arvokas asia kenen tahansa arjessa, koska se ohjaa meitä aidon kohtaamisen äärelle, joka puolestaan edesauttaa meitä hyväksymään toinen ihminen juuri sellaisena kuin hän on, juuri siinä hetkessä, jossa olemme. Oman itsemme näkeminen myötätuntoisessa valossa on toisinaan paljon haastavampaa, kuin toisen ihmisen kohtaaminen empaattisesti. Kohtaamalla toisen ihmisen myötätuntoisesti voimmekin samalla harjoitella kohtaamaan myös itsemme myötätuntoisemmin ja sen myötä havahtua huomaamaan yhä enemmän hyvää myös omassa itsessämme.
Empatia on taito, joka on meidän jokaisen ulottuvissamme harjoittelun myötä. Kuvittele mielessäsi tilanne, jossa hyvä ystäväsi tai läheinen perheenjäsenesi olisi syystä tai toisesta haastavassa tilanteessa ja kaipaisi tukeasi. Jos hän olisi esimerkiksi myöhästynyt tärkeästä tapaamisesta, sairastunut kriittisellä hetkellä, tai jäänyt toiseksi työ- tai opiskelupaikan hakemisessa. Mitä sanoisit hänelle, tai millä tavalla lohduttaisit häntä? Entä jos asia olisikin tapahtunut sinulle itsellesi – millä tavalla käsittelisit asiaa, suhtautuisitko yhtä empaattisesti tai myötätuntoisesti myös itseesi?
Aivomme kaipaavat hyväksyntää
Onneksemme kehomme ja mielemme tukee ja kannustaa meitä monin tavoin empatian äärelle! Meillä on kasvojen alueella runsaasti peilisoluja, jotka edesauttavat empatiaan liittyvää ilmiötä, jota kutsutaan peilaamiseksi. Vuorovaikutuksessa toistemme kanssa kirjaimellisesti peilaamme toistemme ilmeitä, eleitä ja tunteita eri tavoin. Sen vuoksi oma empaattinen suhtautumisemme toiseen ihmiseen peilautuu meille takaisin empatian ja myötätunnon muodossa. Empatian kokeminen aktivoi myös mielihyväjärjestelmää aivoissamme, joten bonuksena empatian harjoittamisesta saat palkkioksi aitoa mielihyvää ja hyvinvointia.
Aivomme kaipaavat hyväksyntää ja tunnetta siitä, että koemme olevamme hyväksyttyjä ja arvokkaita juuri sellaisina, kuin olemme. Empaattinen kohtaaminen vahvistaakin parhaimmillaan tätä kokemusta molemmissa osapuolissa vuorovaikutustilanteessa. Ja koska hyvä lisää hyvää, mitä useammin valitset empaattisen suhtautumisen toisia tai itseäsi kohtaan, sitä enemmän aktivoit myös omaa mielihyväjärjestelmääsi. Lisäksi toisen ihmisen kipuun eläytyminen aktivoi omaa kivunlievitysjärjestelmäämme, joten empatia ja myötätuntoinen asenne voi todella tehdä ihmeitä keholle ja mielelle.
Meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, vahvistaako vai heikentääkö omaa tai toisen hyvinvointia vuorovaikutustilanteessa. Mitä tapahtuisi, jos ensi kerralla suhtautuisitkin tietoisesti empaattisesti omaan tai toisen toimintaan, haastavassa tilanteessa? Jos esimerkiksi syytösten tai itsesyytösten sijasta osoittaisitkin myötätuntoa, tai itsemyötätuntoa itselle tai toiselle. Voisiko se olla uudenlainen, jopa radikaali valinta vuorovaikutustilanteessa? Voisiko empaattinen suhtautuminen asioihin saada aikaiseksi esimerkiksi täysin uudenlaista keskustelua, avoimuutta, vastuunottamista, ja tunteiden kohtaamista haastavalla hetkellä?
Me Helsingin Tyttöjen Talolla kannustamme jokaista pysähtymään tämän tärkeän teeman äärelle ja pohtimaan, minkälaisessa roolissa empatia on omassa elämässä ja voisiko sitä lisätä arkeen, muodossa tai toisessa – tyyli on vapaa! Voisiko oma arki, tunne-elämä ja vuorovaikutustilanteet, sekä oma kokonaisvaltainen hyvinvointi muuttua paremmaksi empatian lisäämisen myötä? Ja miltä yhteiskunta näyttäisi, jos me kaikki valitsisimme empatian kannattelevaksi osaksi vuorovaikutusta itsemme ja toistemme kanssa? Mahdollisuuksia on monia. Mutta mistä sitten aloittaa? Pysähdy, rauhoitu ja hengitä. Tunnustele tilannetta ja pohdi, kutsuuko empatia, tietoisena valintana.
Kirjoittaja on Jenni ”Jemma” Haiko,
Empatian harjoittaja Helsingin Tyttöjen Talolta