Sukupuolisensitiiviseen sosiaaliseen nuorisotyöhön liittyviä julkaisuja
”Yksilöt ovat ainutlaatuisia, jokainen lapsi ja nuori on kyvykäs ja potentiaalinen toimija ja sosiaaliset rakenteet ovat olemassa.” -Lunabba 2015
Julkaisut löytyvät klikkaamalla alla olevia painikkeita teemajaottelun mukaisesti.
Julkaisuehdotukset voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen laura.ranki@loistosetlementti.fi
Bon voyage!
Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka.(2022). Elonheimo, A-M., Miettinen, S., Ojala, H., Saresma, T.
Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille (2018). Laukkanen, A., Miettinen, S., Elonheimo, A.-M., Ojala, H., & Saresma, T.
Käsikirja sukupuoleen – Saresma, T., Rossi, L. M., & Juvonen, T. (2010).
Nivala, E. & Ryynänen, S. (2019). Sosiaalipedagogiikka – Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus.
Nousiainen, S. (2021). Intersektionaalisen feminismin ABC.
Hankala sukupuoli – Butler, J. (2006). (Gender Trouble. Feminism and the Subversion of Identity, 1990). Suom. Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi.
Muuttuva sukupuoli – Rossi, L. M. (2015). Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa.
Huuki T., Kivijärvi, A & Lunabba, H. (2018). Poikatutkimus. Vastapaino.
Tiede, tieto ja sukupuoli – Husu, L., & Rolin, K. (2005).
Näkymätön sukupuoli – Markkola, P., Östman, A. C., & Lamberg, M. (2014). Mieheyden pitkä historia.
Näkymätön sukupuoli – Ei binäärisiä ihmisiä – Holma J., Järvenpää V., Miettinen A.P., Tervonen K. (2017).
Rakkaus muuttaa kaiken – hooks b. (2016). (All about love) Suom. Halttunen-Riikonen E. Niin & Näin.
The Ideal Of The Educated Person – Roland, J. M. (1981).
2020
Tervala, S. (2020). Elämänhallinnan tukeminen ryhmänohjauksen menetelmin: Kohderyhmänä arjessa kotona olevat nuoret naiset.
Touhonen, N. (2020). Alakouluikäisten tyttöjen itsetunnon tukeminen toiminnallisessa ryhmässä.
2019
Eronen, O., Nissinen, S., & Rusanen, T. (2019). TÄMÄ MUUTEN TARTTUU! Teemailta seksuaaliterveydestä Kuopion Tyttöjen Talolla®.
Heimonen, O., & Saarela, J. (2019). Miesten kansalaistalo Mattilan merkitys kävijöilleen: Mattilan miesten ajatuksia Mattilan toiminnan vaikutuksista heidän elämäänsä.
Hovi, M. (2019). Digitaalisen sarjakuvan graafinen suunnittelu ja käsikirjoittaminen sosiaaliseen mediaan.
Hämäläinen, K. (2019). Toimintaa tytöille-Tyttötyön pilotointi Setlementti Linnalan Nuoret ry: ssä.
Kaltia, L., & Tirkkone n, L. (2019). “Mun Tarina”: Tyttöjen kokemuksia luovan toiminnan ryhmään osallistumisesta.
Kääriäinen, E. (2019). ” ENTÄS NE ISÄT?” Isyyden huomioiminen lapsiperhepalveluiden suunnitelmissa ja johtamisessa: Hallinnon näkökulmia isätyön kehittämistyöhön Kuopiossa.
Lehmuskanta, M. (2019). ” Miten tyttöjä tehdään?”: Suomen Icehearts ry: n tyttötyön selvitys sekä kehitystyö.
Leppävuori, A. (2019). Nuorten TE-palvelut Espoon Ohjaamotalossa.
Mäki-Laurila, J., & Reponen, Y. (2019). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kuntien palvelut seksuaalista väkivaltaa kohdanneelle.
Nortunen, T. (2019). Isosiskon huone. Voimauttava tyttöryhmä 12-14 vuotiaille.
Ojala, M., & Pitkälä, L. (2019). Seksuaalinen häirintä sosiaalisessa mediassa-Oulussa asuvien 18-29–vuotiaiden naisten kokemana.
Siivola, K., & Saarenmäki, S. (2019). Rintojen omatarkkailu-ohjaus yläkoululaisille.
Virkkunen, J., & Meriläinen, N. (2019). Näe minut: Nuoren sukupuoli-identiteetin tukemisen opas vanhemmille.
Virtasalo, M. (2019). Isosisko ja Isoveli -toimintaa Meri-Lapissa -“Aikuiskaveritoiminnan koordinaattorin opus”.
2018
Ala-Marttila, A., & Haapakoski, K. (2018). Miksi tulin ja jäin? – Isosiskotoiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten kokemuksia toiminnan aloittamisesta ja toimintaan sitoutumisesta.
Katila, J. (2018). Tactile lntercorporeality in a Group af Mothers and Their Children: A micro study of practices for intimacy and participation.
Kulas, M., & Lindfors, M. (2018). Tanssin mahdollisuudet toimintaterapiassa: Kokemuksia luovan tanssin ryhmästä Tyttöjen Talolla.
Jolma, M. (2018). Omanlaiseksi naiseksi tanssisalissa ja lavalla: tanssinopettajana tukemassa varhaisnuoren ja nuoren sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta.
Muhonen, D. (2018).” Kaikki ovat tänne tervetulleita” – Sukupuoleltaan moninaisten nuorten huomiointi sukupuolisensitiivisessänuorisotyössä.
Niemelä, S. (2 018). Nuorten itsetuntoa tukevat tekijät Kuopion tyttöjen talon yhteisötoiminnassa.
Pankakoski, A., & Huhtamäki, R. (2018). Talking With Young Men: How to Constructively Discuss lnteractions through Gender ldentity: A conversation workshop guiding through sensitive topics.
Pohjola, S. (2018). Ilo tarttuu! – Turun Tyttöjen Talon vapaaehtoisten sitouttaminen vapaaehtoistoiminnan muutoksessa.
Seppälä, A. (2018). “Täällä voit oppia kaiken”: Maahan muuttaneiden naisten kokemuksia WahvaNainen -toimintamallista.
Sundberg, S., & Rautiainen, G. (2018). IN BETWEEN TWO ROLES: A Pilot Project to Support Young Motherhood Through a Mother’s Day Event.
Villanen-Juvakka, K. (2018). Nuorten vanhempien kokemustieto Silmu-toiminnan tarinaidentiteettiä rakentamassa.
2017
Ammattikorkeakoulu, M., & Pietilä, N. (2017). Liaani: Sujuvaa surffailua nuoruuden viidakossa.
Anttonen, E. (2 007). Sukupuolisensitiivinen nuoriso- ja aikuistyö Suomessa. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja 38.
Huttu-Hiltunen, M. (2017). Syrjinnästä vapaa alue: Kuinka yhdenvertaisuus toteutuu Kansainvälisellä naisten tapaamispaikka Naistarilla?
Huuhka, M. (2017). Perehdytyskansio Helsingin Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyöhön.
Hyttinen, A., Santalainen, J., Seppälä, P. & Virtasalo, M. (2017). lsosisaruskurssi – Vapaaehtoisen opas. Setlementtijulkaisuja no 51.
Iskanius, I., & Daniel, V. (2017). Kulttuurisensitiivinen Tyttötyö Helsingin Tyttöjen Talolla: Tietoa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Mäkilähde, V. (2017). Miten saadaan tytöt mukaan Turun Tyttöjen Talon® toimintaan? – Maahanmuuttajataustaiset perheet tyttöjen osallistumisen mahdollistajina.
Niemelä, S. (2018). Nuorten itsetuntoa tukevat tekijät Kuopion tyttöjen talon yhteisötoiminnassa.
Ounaslehto, R., & Rahikainen, J. (2017). “Se on niin kuin jättiharppaus meidän perheelle.” – Vanhempien näkökulmia ja kehitysideoita Oulun Poikien Talon toiminnasta.
Silmunen, V. (2017). Itsearviointi sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä: Voimavaralähtöisen itsearviointimenetelmän luominen Turun Tyttöjen Talolle.
2016
Honkasalo, V. & Bahmani, A. (2016). Kulttuurisensitiivinen sukupuoli. Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ setlementtiliikkeessä. Setlementtijulkaisuja 44.
Honkasilta, H. (2016). Kohtaamisia pirtin pöydän äärellä – yhteisöllisyys ja osallisuus Rovaniemen Tyttöjen Talolla. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta/ sosiaalityö.
Iivarinen, M. (2016). Tutkimus Poikien Talon kävijöiden osallisuudesta. Opinnäytetyö. Centria ammattikorkeakoulu. Humanistinen ja kasvatusala.
Jeskanen, K. (2016). Pelilähtöisyys, tunnetaidot ja kehontuntemus poika- ja miestyössä – Osana sosiaalista vahvistamista. Opinnäytetyö. Humanistinen ammatti korkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Kukkonen, S. & Vauhkala, V. (2016). Onko pakko haluta, entä jos en halua? – Verkkomateriaalin tuottaminen Nuorten e-Talon Internet-sivuille nuorten seksuaaliterveyteen liittyvistä tekijöistä ja niiden vaikutuksesta seksuaaliseen haluun. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma.
Laukkanen, A. & Pursiainen, S. (2016). Bella -tyttöryhmä: itsetuntoa vahvistava ryhmä Espoon Tyttöjen Talolla. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Lehmussaari, M. (2016). Mimmit Goes – nuorten naisten kokemuksia seikkailu- ja elämyspedagogisesta ryhmästä. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma.
Pulkki, P. (2016). Ihana Minä -työpajat – Tyttöjen voimaantumisen tukeminen luovan toiminnan kautta. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala.
Rönnberg, E. (2016). Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö verkossa. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Salin, J. (2016). Monikulttuurisuuden kohtaaminen Oiva-toiminnassa. Vuorovaikutus ymmärryksen perustana. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Tervo, R. (2016.) Sinne on helppo mennä ja siellä on helppo olla. Tyttötyön merkitys vapaaehtoistyöntekijöiden kertomana. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta/kasvatustiede.
2015
Aapakallio, J. (2015). Kunniaan liittyvä väkivalta. Seksuaalineuvonnan näkökulma. Lopputyö. Sexpo-säätiö. Seksuaalineuvojakoulutus.
Ahola, T. (2015). Sensitiivisyys ja yhteisöllisyys seksuaalikasvatuksessa. Aikuisten miesten näkökulma. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Björk, H.-L. (2015). Missä olet, Maryam? Monikulttuuristen tyttöjen tavoittaminen Tampereen Tyttöjen Talon toiminnan piiriin . Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Heikkinen-Velicán, S. (2015). Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisen tyttötyön toimintamallin kehittäminen Vantaan Tyttöjen Tilalla. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Keskitalo, L. & Korhonen, M. (2015). Vantaan Nicehearts ry:n Tyttöjen Tilan toiminnan ja Tikkurilan seurakunnan nuorisotyön vertailu tyttöjen näkökulmasta. Opinnäytetyö. Diakonia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Korhonen, J. (2015). Toimintaan sitoutumiseen vaikuttavat tekijät Oulun Poikien Talon asiakkaiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. Laurea Otaniemi.
Lind, S. (2015). Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö Joensuun nuorisotyön palvelurakenteessa. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Perälä, S.-M. (2015). Hyvinvointia nuorille äideille. Teemaryhmät Tyttöjen Talolla. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma.
Pohjalainen, A. (2015). Miten mieheksi kasvetaan – Poikien Talon asiakkaisen käsityksiä miehisyydestä, miehen mallista ja mieheksi kasvamisesta. Opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.
Saarela, S. (2015). Vantaan Tyttöjen Tilan merkitys kasvuun, voimaantumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Tuovinen, O. (2015). Tyttöjen kokemuksia osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista Tampereen Tyttöjen Tuvalla. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
2014
Aapakallio, J. (2014). Perustietoa kunniaan liittyvistä konflikteista ja kunniaan liittyvästä väkivallasta.
Kujala, E. (2014). Sukupuolisensitiivinen vapaaehtoistoiminta Tyttöjen Taloilla. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Peräaho, K. (2014). Onko seksuaalisuus tabu? Opas maahanmuuttajataustaisten tyttöjen hyvinvoinnin parissa työskenteleville. Turun ammattikorkeakoulu.
Rantanen, E. & Sevon, M. (2014). Sukupuolisensitiivinen työ Poikien Talolla. Poikien ja nuorten miesten kokemuksia Poikien Talosta. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan YAMK.
Rusanen, S. (2014). Kohtaamisia Tyttöjen Talolla – Neuvotteluja monikulttuurisesta identiteetistä ja sukupuolesta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
Seppilä, S. (2014). Pojat ja dialoginen kohtaaminen. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, ylempi AMK.
2013
Siljamäki, K. (2013). Monikulttuurista tyttötyötä Turussa. Turun Tyttöjen Talon vaikutukset maahanmuuttajataustaisten kävijöiden elämään. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja järjestötyön koulutusohjelma.
2012
Herala, T. & Menyhart, A. (2012). Olen tähti! Loistan, koska… – Minä-ryhmä Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön tyttöjen itsetuntoa vahvistamassa. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Laine, M. (2012). Naiseutta metsästämässä. Pohdintaa tyttöjentalo Tirlittanin kehityksestä ja tyttötyöstä. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koululutusohjelma.
Luokkanen, S. & Vanhatalo, M. (2012). Nuoren itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen toiminnallisessa ryhmässä Oulun Tyttöjen Talolla. Opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Malmi, K. & Seppälä, P. (2012). lsosiskokurssi: Kurssimateriaali. Suomen Setlementtiliitto ry ja Ahjolan Setlementti. Setlementtijulkaisuja 27.
Malmi, K., Seppälä, P., Eischer, H. & Mulari, H. (2012). Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminta: Toimintatavat ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas. Suomen Setlementtiliitto ry ja Ahjolan Setlementti. Setlementtijulkaisuja 28. Löydät materiaalin sivun alalaidasta.
Mulari, H. & Eischer, H. (2012). Tyttötyön kansio. Tyttötyön verkosto -hanke. Setlementtiliitto ry.
Nikkola, E. (2 012). Toimintaterapeutti sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toimintaterapian koulutusohjelma.
Rahikka, N. (2012). Aikuiseksi naiseksi kasvaminen myöhäismodernissa yhteiskunnassa. Haastattelututkimus Kuopion Tyttöjen Talon kävijöiden kokemuksista nyky-yhteiskunnassa kasvamisesta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos.
Rissanen, M. (2012). “Pojasta onnellinen mies riippumatta mistä tulee, kenestä tykkää tai mihin uskoo”. Sukupuolisensitiivinen poikatyö osaksi oululaista nuorisotyötä. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Sysser, A.-s . (2012). “Hei, hei, hei, tytöt lavan vei” – teatteri-ilmaisua tyttöryhmässä. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Esittävän taiteen koulutusohjelma.
Vantola, N. (2012). Toiminnanohjaus vapaaehtoisen tukena. Helsingin Tyttöjen Talon vapaaehtoisten naisten kokemuksia toiminnanohjauksesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos
Ylikauppila, R. & Seppälä, S. (2012). Mimmistä Mummoksi Naiseudenpolkua etsimässä – Tutkimus Kuopion Tyttöjen Talolla toteutetusta Naiseudenpolusta. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
2011
Annala, M. & Pirttinen, A. (2011). Tyttöjen Tupa – paikka tamperelaisille tytöille. Tyttöjen Tuvan toimintasosiokulttuurisen innostamisen ja sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Hedman, J. (2 011.) Käytäntöä ja kohtaamista -Turun Tyttöjen Talon kävijöiden kokemuksia toimintaan osallistumisen vaikutuksista. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Turun Yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.
Malmi, K., Seppälä, P., Eischer, H. & Mulari, H. (2011). lsosiskokurssi: Kurssim ateriaali. Helsi nki: Suomen Setlementtiliitto ry.
Parkkari, E. (2011). Turun Tyttöjen Talo ja monikulttuurisuus – toiminnan laajentaminen maahanmuuttajien keskuuteen. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
2010
Aittakallio, M. (2010). Asiakaspalautteen keruumenetelmät Naistarin sosiaalisen tilinpidon indikaattoreihin. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Lehto, H. & Lauri, E. (2010). Tytöt taloilla – näkökulmia sukupuolisensitiiviseen tyttötyöhön nuorisotaloilla. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Nahkala, N. & Sarajärvi, A. (2010). Kasvu naiseuteen kahden kulttuurin ristiriidassa – Sudanilaisten nuorten naisten kokemuksia Tyttöjen Talon tarjoamasta tuesta. Opinnäytetyö. Diakonia ammattikorkeakoulu. Oulun toimipaikka.
Turpeinen, N. (2010). “Yhteinen tekeminen ei vaadi yhteistä kieltä”. Setlementtinuorten Hämeen piiri ry:n Kölvi-toiminta. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
2009
Eischer, H. & Tuppurainen, J. (2009). Tyttöjen Talo on kuin avoin koti. Tutkimus Tyttöjen Taloilla® tehtävästä sukupuolisensitiivisestä tyttötyöstä. Tilaukset palautelomakkeen kautta.
Karia, A., Kytöaho, H. & Lauren, M. (2009). Tytöstä naiseksi. Vastauksia maahanmuuttajatyttöjen kysymyksiin. Opas käsittelee seksuaaliterveyttä ja naiseksi kasvamisen kysymyksiä. Opas on suunnattu tytöille ja nuorille naisille, erityisesti maahanmuuttajatytöille. Lisätietoja julkaisusta saat Helsingin Tyttöjen Talolta.
Karman, T. (2009). Sukupuolisensitiivistä työtä oppimaan – Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisestä työstä. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
2008
Nuoret äidit -työmuodon mallinnus (2008). Helsingin Tyttöjen Talo.
Punnonen, V. (2008). Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa: Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Toim. Hoikkala, T. & Sell, A. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 76. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. 521-540.
Vastaranta, J. (2008). Sukupuolisensitiivinen tyttötyö Tyttöjen Talolla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Yhteiskuntapolitiikan laitos.
2004
Muttonen, N. (2004). Sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä: Meikäpoika-projekti poikatyön tuottajana ja kehittäjänä. Pro gradu -työ. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiologian laitos.
2021
Aho, Timo & Nieminen, Jiri & Salo, Arttu (2021) (toim.) Miestutkimuksen metodologiaa. Tampere: Vastapaino.
Keskinen, S., Seikkula, M., Mkwesha, F., Aghayeva, U. & Sinkkonen, A. (2021). Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Gaudeamus.
Nousiainen, S. (2021). Intersektionaalisen feminismin ABC. Ajastuspaja Visio.
2020
Hooks, b. (2020). Mies tahtoo muuttua. Niin & Näin.
Breen, J. (2020). Naiset. 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta. Sitruuna kustannus.
Kantola, J., Nousiainen, K. & Saari, M. (2019). Tasa-arvo toisin nähtynä. Gaudeamus.
Teräsaho, M. & Närvi, J. (2019). Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon. THL.
Pietiläinen, M. (2011). Nuori tasa-arvo. Tilastokeskus.
Rauramo, P. (2016). Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä. Työturvallisuuskeskus.
2019
Koskela, M. (2019). Ennen kaikkea feministi. Karisto.
Nivala, E. & Ryynänen, S. (2019). Sosiaalipedagogiikka – Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus.
Sinua on petetty – Kirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta. Toim. Kotro, A. & Ohisalo, M. Like.
2018
Abdulkarim, M. & Talvitie, E. (2018). Noin kymmenen myyttiä feminismistä. SKS.
Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille (2018). Laukkanen, A., Miettinen, S., Elonheimo, A.-M., Ojala, H., & Saresma, T. Vastapaino.
Freire, P. (2018). Sorrettujen pedagogiikka. Toim. Tomperi, T. Vastapaino.
Huuki T., Kivijärvi, A & Lunabba, H. (2018). Poikatutkimus. Vastapaino.
McCluskey, G. (2018). Restorative Approaches in Schools: Current Practices, Future Directions. ln The Palgrave International Handbook of School Discipline, Surveillance, and Social Control (pp. 573-593). Palgrave Macmillan, Cham.
Miten tutkia nuoria ja nuorisotyötä? (2018). Toim. Kiilakoski T. & Honkatukia, P. Vastapaino.
Rinne, P., & Saarijärvi, A. (2018). Toimintakulttuuria muuttamaan! – Askeleita ja vinkkejä lapsen oikeuksien edistämiseen ja tietoperustaisuuden hyödyntämiseen lapsiperhepalveluissa.
2017
Holma J., Järvenpää V., Miettinen A.P., Tervonen K. (2017). Näkymätön sukupuoli – Ei binäärisiä ihmisiä. Into.
Niemi, J., Kainulainen, H. & Honkatukia, P. (2017). Sukupuolistunut väkivalta – Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Vastapaino.
2016
Sukupuolikysymys (2016). Toim. Husso, M. & Heiskala, R. Gaudeamus.
Hooks, b. (2016). Rakkaus muuttaa kaiken. All about love. Halttunen-Riikonen E. Suom. Niin & Näin.
Sukupuolikysymys (2016). Toim. Husso, M. & Heiskala, R. Gaudeamus.
2015
Kiilakoski, T., Kinnunen, V., & Djupsund, R. (2015). Miksi nuorisotyötä tehdään. Tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 5. Rossi, L.-M. (2015). Muuttuva sukupuoli. Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikka. Gaudeamus.
2014
Markkola, P., Östman, A. C., & Lamberg, M. (2014). Näkymätön sukupuoli – Mieheyden pitkä historia. Vastapaino.
Muokattu elämä. Teknotiede, sukupuoli ja materiaalisuus. (2014). Toim. lrni, S., Meskus, M. & Oikkonen, V. Vastapaino.
Tripodi, V. (2014) Sukupuolen filosofia. Kilpeläinen, T. Suom. Niin & Näin.
2012
Jokinen, A. (2012). Mieskysymys: Miesliike,-työ,-tutkimus ja tasa-arvopolitiikka. Tampere university press.
2010
Julkunen, R. (2010). Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino. Ruoho, I. & Torkkola, S. (2010). Journalismin sukupuoli.
Saresma, T., Rossi, L. M., & Juvonen, T. (2010). Käsikirja sukupuoleen.
Tolonen, T. (2010). Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Vastapaino.
2009
Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa (2009). Toim. Ojala, H., Palmu, T. & Saarinen, J. Vastapaino.
2008
Bildjuschkin, K. & Ruuhilahti, S. (2008) . Seksiä vaatteet päällä. Tammi. Helsinki.
Paljastettu intiimi. Sukupuolittuneen väkivallan dynamiikkaa. (2008). Toim. Näre, S. & Ronkainen, S. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.
2007
Hooks, b. (2007). Vapauttava kasvatus. Suom. Jyrki Vainonen. Kansanvalistusseura.
Näre, S. (2007). Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen tyttötyö. Teoksessa: Hoikkala, T. & Sell, A.(toim.) Nuorisotyötä on tehtävä! Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 76.
Punnonen, V. (2007). Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa: Hoikkala, T., & Sell, A. (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä! Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 76.
Westman A-L. (2007). Kyllä sillä on väliä – sillä sukupuolella.
2006
Butler, J. (2006). Hankala sukupuoli. Gender Trouble. Feminism and the Subversion af ldentity, 1990). Pulkkinen T. & Rossi l.-M. suom.
Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. (2006). Asikainen, E. (toim.). Joensuun yliopisto. Joensuun yliopistopaino.
2005
Kiilakoski, T. (2005). Kenen kasvatus? – kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Vastapaino.
Husu, L., & Rolin, K. (2005). Tiede, tieto ja sukupuoli.
2003
Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna – Seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. (2003). Toim. Sunnari, V., Kangasvuo, J., Heikkinen, M. & Kuorikoski, N. Oulun yliopistopaino. Oulu.
2001
Eriarvoinen lapsuus. (2001). Järventie, 1. & Sauli, H. (toim.) WSOY. Helsinki.
2020
Attila, Henna & Koskinen, Hanna (2020) Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020. Raportteja ja muistioita 2020:33. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kasa, T., Kouros, K., & Skottman-Kivelä, P. (2020). Perus- ja ihmisoikeudet opetus -ja kasvatusalalla: Oikeudellinen ja pedagoginen opas alan opiskelijoille ja asiantuntijoille.
Varhelahti, T. (2020). Isänä eron jälkeen: eron jälkeisen isyyden tuki ja tuentarve.
2019
Anttila, A. K. (2019). Tytöt, pojat ja tutkiminen. Elore, 26(1).
Bildjuschkin, K., Ewalds, H., Hietamäki, J., Kettunen, H., Koivula, T., Mäkelä, J., … & Siukola, R. (2019). Väkivaltakäsitteiden sanasto.
Castaneda, A. E. (2019). Etnisyyden ja syntyperän mukaiset hyvinvointierot ja syrjintä niiden taustalla. Suomalaisten hyvinvointi 2018. Toim. Laura Kestilä ja Sakari Karvonen.
Honkasalo, V., & Pekkarinen, E. (2019). Marginaalien vaiennettu vastarinta: Tutkimus nuorista kahdessa laitoksessa. Hiljainen vastarinta.
Lahelma, E., & Tainio, L. (2019). The long mission towards gender equality in teacher education. Nordic Studies in Education, 39(01), 69-84.
Mustosmäki, A. (2019). Miksi meidän kaikkien pitäisi olla feministisiä pedagogeja. Kasvatus & Aika, 13(4), 83-85.
Myyry, S. (2019). Feminististä pedagogiikkaa, opettaja! Aikuiskasvatus, 39(1), 64-65.
Oikarinen, T. (2019). Ei tietoa eikä vaihtoehtoja: Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista.
Ridanpää, I. (2019). Eriarvoisuus ja intersektionaalisuus. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 27(3), 334-336.
Rossi, L. M. (2019). Queer-feministinen katse kolmen identiteettikapinallisen minäkuvallisuuteen. Tahiti, 9(3), 86-90.
Sundelin, S. (2019). Saako lapsia kutsua tytöiksi ja pojiksi?: Opetushallituksen tasa-arvo-oppaan ja sitä koskevien mediajulkaisujen käsitykset sukupuolesta.
Teräsaho, M., & Närvi, J. (2019). Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon: Analyysejä tasa-arvobarometrista 2017.
Westinen, E. (2019). ” Hassan Maikal, aina paikal”: vloggaaminen, kuuluminen ja intersektionaalisuus. Nuorisotutkimus, 37(2).
2018
Ihmisoikeuskeskus (2018) Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen – Tilanne Suomessa ja lainsäädännön kehityslinjoja Euroopassa (pdf 1,4 Mt). Helsinki: Ihmisoikeuskeskus.
Kestilä, L., Karvonen, S., Parikka, S., Seppänen, J., Haapakorva, P., & Sutela, E. Nuorten hyvinvoinnin erot. Suomalaisten hyvinvointi 2018. Toim. Laura Kestilä ja Sakari Karvonen.
Alanko, J., & Orjasniemi, T. (2018). Kun kukkahattutäti onkin setä-miesainokainen sosiaalityössä. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26(2), 140-155.
Kangas , P. (2018). Theseus -opinnäytetöiden sisällön tarkastelu yhteissana-analyysillä.
Koivisto, K., Paaso, L., Alakulppi, J., & Serla, K. (2018). Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä.
Lehto, S. (2018). Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen sosiaalialalla: Vertailu transihmisten ja sosionomiopiskelijoiden näkemyksistä.
Myllyselkä, P. (2018). Sukupuolisensitiivisyyden mahdollisuuksia taiteen perusopetuksen piirissä.
2017
Siukola, R., Soronen, S., & Teräsaho, M. Oikeusasiat ja turvallisuus: Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ministeriöissä-hanke. Työpaperi: 2017_016.
Wong, Y. J., Ho, M. H. R., Wang, S. Y., & Miller, I. S. (2017). Meta-analyses of the relationship between conformity to masculine norms and mental health-related outcomes. Journal of counseling psychology, 64(1), 80.
2016
Witting, M. & Keski-Petäjä, M. (2016). Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Tieto & Trendit Talous- ja hyvinvointikatsaus 2/2016. Tilastokeskus.
2015
Hällgren, C., Dunkels, E. & Frånberg, G.-M. (2015). lnvisible boy. The making of contemporary masculinities. Umeå University. Umeå, Sweden.
Westman, A. L. (2015). Ammatillinen korkeakouluopettajuus ja sukupuolitietoisuus. Tarinoita sukupuolesta, toimijuudesta ja pedagogisista käytännöistä. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A: Tutkimuksia, 2.
Hällgren, C., Dunkels, E. & Frånberg, G.-M. (2015). lnvisible boy. The making of contemporary masculinities. Umeå University. Umeå, Sweden.
Westman, A. L. (2015) . Ammatillinen korkeakouluopettajuus ja sukupuolitietoisuus. Tarinoita sukupuolesta, toimijuudesta ja pedagogisista käytännöistä. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A: Tutkimuksia, 2.
2012
Mitä pojat todella haluavat tietää seksistä. Tehoa poikien seksuaaliopetukseen – PoikaS-hanke (2012). Kontula, O. (toim.). Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 55/2012.
2011
Kupiainen, M., Hasu, M., Känsälä, M., Leppänen, A. & Kovalainen, A. (2011) . Osaamisen aika. Kohti osaamisen tasavertaisen kehittämisen uutta käytäntöä asiantuntijaorganisaatioissa. Työterveyslaitos. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 60.
Lumia, M. (2011). Hymyn takana – Thaimaalaiset maahanmuuttajat, viranomaiset ja kotoutuminen. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 93.
Ojanen, K. (2011). Tyttöjen toinen koti. Etnografinen tutkimus tyttökulttuureista ratsastustalleilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.
Ojanen, K., Mulari, H. & Aaltonen, S. (2011). Entäs tytöt – Johdatus tyttötutkimukseen. Nuorisotutkimusseura, Helsinki & Vastapaino, Tampere.
2010
Suortamo, M., Tainio, L., Ikävalko, E., Palmu, T., & Tani, S. (2010). Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Viden, S. & Naskali, P. (2010). Sukupuolitietoisuus Lapin yliopiston opettajankoulutuksessa. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 22.
2007
Anttonen, E. (2007) . Sukupuolisensitii visyys kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä.
Heikkinen, M., Juutilainen, P.-K., Korhonen, M., Haataja , M., Luokkanen, T., Toiviainen, P. & Perttu, S. (2007). Sukupuolisensitiivisyys ammatillisen oppilaitoksen opetuksen ja ohjauksen arjessa – SUMO-hankkeen kokemuksia 2006- 2007. Helsingin yliopisto. Koulut us- ja kehittämiskeskus Palmenia.
Lahelma, E. (2006). Gender perspect ive : A challenge for schools and teacher education. R. Jakku Sihvonen & H. Niemi (toim.) Research-based Teacher Education in Finland-Reflections by Finnish Teacher Educators, 203-213.
2005
Juutilainen, P. K. (2005). Johdatusta sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen. Teoksessa Leinonen, Eija (toim.). Opetuksen ja ohjauksen tasa-arvoiset käytännöt-sukupuolen huomioiva opas kasvatuksen arkeen. Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, WomenlT-projekti, 29-32.
2003
Lehtonen, Jukka (2003). Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Nuorisotutkimusverkoston/ Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 31. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Verkko-dokumentti.
Juutilainen Päivi-Katriina (2003). Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 92. Joensuu: Joensuun yliopisto. Verkkodokumentti.
Svaleryd, K. (2003). Genuspedagogik: en tanke-och handlingsbok för arbete med barn och unga. Liber.
Wahlström, K. (2003). Flickor, pojkar och pedagoger. Utbildningsradion.
2002
Hynninen, P., & Juutilainen, P. K. (2002) . Seitsemän asiaa ohjauksen suunnittelusta ja tasa arvosta. Sukupuolisensitiivinen ohjaus tasa-arvon edistäjänä koulutuksessa-hanke, 2006.
2000
Jokinen, A. (2000). Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala.
1999
Jokinen, A. (1999). Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala.
Reisby, K. (1999). Sukupuoliherkkä pedagogiikka. Teoksessa: Anne-Lise Arnesen (toim.) Eroja ja yhtäläisyyksiä. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen jul kaisuja, 17.
1997
Leck, G. M., Pearson, A. T., & Shogan, D. (1997). The gender question in education . Philosophy of Education Archive, 461-470.
Penn, M. (1997). Feminist pedagogy as praxis. Duke Journal of Gender Law & Policy, 4(1), 217-219.
1996
Goldstein, T., Ayim, M., Diller, A., Houston, B., & Morgan, K. P. (1996). The Gender Question in Education: Theory, Pedagogy & Politics. Resources for Feminist Research, 25(1/2), 33.
Wolpe, A. (1994). A framework for gender sensitivity. Agenda, 10 (21), 10-15.
1990
Gabriel, S. L., & Smithson, 1. (Eds.). (1990). Gender in the classroom: Power and pedagogy. University of Illinois Press.
1985
Houston, B. (1985). Gender freedom and the subtleties of sexist education. Educational Theory. 35 (4): 359-369.
Morgan, K. P. (1985). Freeing the children: The abolition of gender. Educational Theory, 35(4), 351-357.
1981
Martin, J. R. (1981). The ideal of the educated person. Educational Theory, 31(2), 97-109.
2020
Hong, T. (2020). Kunniaan liittyvän väkivallan uhrin oikeudellinen asema.
Karjalainen, N. (2020). Woman, Artist, Other: Female Folk Singers in the Media. JYU dissertations.
Sanmartin, A. V. (2020). TRAPPED IN GENDER.
2019
Aho, T. (2019). Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä.
Haataja, M. (2019). Ohjattuja seksuaalisia nautintoja.
Kupiainen, M. (2019). Osaamisen sukupuoli – Miten asiantuntijuus rakentuu sukupuolta ja osaamista koskevissa diskursseissa.
Lahti, A. (2019). Bisexuality in relationships: a queer psychosocial approach.
Louhela, H. (2019). Sexual violence: voiced and silenced by girls with multiple vulnerabilities.
Räisänen, J., & Rusanen, O. (2019). Transsukupuolisen nuoren kohtaaminen kouluterveydenhuollossa.
Salovaara, U. (2019). Rikoksista tuomitut naiset: yhteisöstä erottaminen ja takaisinliittymisen mahdollisuudet. Acta poenologica/Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, (2019, 1).
2018
Mäkelä, J. (2018). Naiset politiikan huipulla: Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus.
2016
Kokkonen, J. (2016). Sukupuoli ja yhteisöllisyys rippikoulun rituaaleissa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta.
Kosonen, T. (2016). Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuolitutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta.
2015
Westman, A. L. (2015). Ammatillinen korkeakouluopettajuus ja sukupuolitietoisuus: Tarinoita sukupuolesta, toimijuudesta ja pedagogisista käytännöistä.
Virtanen, 1. A. (2015). Supportive Communication in Finnish Men’s Frienships. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
2013
Lunabba, H. (2013). När vuxna möter pojkar i skolan – insyn, inflytande och sociala relationer. Doktorsavhandling. Helsinfors Universitet. Statsvetenskapliga fakulteten. lnstitutionen för socialvetenskaper.
2011
Honkasalo, V. (2011). Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
1997
Sunnari, V. (1997) . Gendered structures and processes in primary teacher education: challenge for gender-sensitive pedagogy. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.
2024
Arola, M. (2024). Kohtaaminen sosiaalisessa nuorisotyössä.
2020
Hietasaari, T., Lehtomäki, E., & Poikselkä, K. (2020). Sukupuolistavat käytännöt: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvista sukupuolistavista käytännöistä.
Häggqvist, E. (2020). ” Ei se noin paljon voinut sattua”: Miesten kokema lähisuhdeväkivalta ja sen seuraukset.
Johansson, A. (2020). Naiset näkyviksi-hankkeen asiakkaiden kokemuksia vankeusaikana aloitetusta työskentelystä:” Mä oon tehny sen mitä mä oon tehny ja that’s it. Se ei tee musta sen huonompaa ihmisenä.”.
Jäntti, L. (2020). Minä olen muottitietoinen: tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma varhaiskasvatuksessa.
Ketvell, M. (2020). Keinoja toiselle asteelle seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön.
Kunnari, A. Luokanopettajien käsityksiä sukupuolesta, sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolitietoisesta opetuksesta.
Mikko, H. (2020). Sukupuolisensitiivistä kasvatusta kehittämässä: Sukupuolisensitiivinen tulkinta Tittamari Marttisen ja Aiju Salmisen Ikioma perheeni-teoksen henkilöhahmoista.
Muukkonen, J., Lindholm, T., & Linjama, L. (2020). Itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kohentaminen ryhmätoiminnan avulla: toiminnallinen opinnäytetyö kuudesluokkalaisten parissa.
Roimu, J., & Välske, T. (2020). Sukupuolisensitiivinen työote rippikoulutyössä.
Ruusu, L. (2020). ” Jos nää oikeudet toteutuis, niin kyllä tää maailma ois parempi paikka”–Seksuaalioikeudet ja kestävä kehitys nuorten miesten maailmassa.
2019
Airaksinen, O., & Saarela, S. (2019). Turvallista ja viatonta tutustumista kehoon-Opas vanhemmille neuvolaikäisen lapsen seksuaalikasvatuksesta ja sukupuolisensitiivisyydestä.
Eira, M., & Nevalainen, S. (2019). Täällä sateenkaaren alla: sateenkaariperheiden vanhempien, opettajien sekä opiskelijoiden näkökulmia sateenkaariperheen ja koulun välisestä yhteistyöstä.
Etelämaa, O. (2019). Sukupuoli, opettajuus ja eletty merkitys: kokemuksellisesti kohti sukupuolitietoista opettajuutta.
Friman, S. (2019). Pojat pelaavat ja tytöt tanssivat: maskuliinisuuden representaatioita yläkoulun oppikirjojen kuvituksissa.
Jolkkonen, E. (2019). Tytöt Näkyviksi!-työpajojen kehittäminen Plan Suomen vapaaehtoistoimintaan.
Koskinen, A. (2019).” Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kanelista, inkivääristä ja kukkasista.” – Katsaus sukupuolelle annettuihin merkityksiin Opettaja-lehdessä vuosina 2013- 2017.
Laine-Salaja, I. (2019). Orientoituminen monitoimijaiseen yhteiskehittämishanketyöskentelyyn: Tervetuloa NEA-hankkeeseen-aloitusmateriaali.
Lampila, E. (2019). Naisjohtajuus ja naisjohtajien kokema tasa-arvo.
Lantela, E. (2019). ” Kuka vaan voi tykätä pinkistä, pukeutua mekkoon, leikkiä robottia tai kiivetä puuhun”: sukupuolisensitiivinen kasvatus päiväkodissa varhaiskasvattajien kokemana.
Leppänen, S., & Rautala, P. (2019). Niko-97–Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten seksuaalitietouden lisääminen ja edistäminen.
Luttinen, L. (2019). Ei-binäärinen sukupuoli-identiteetti toiminnallisen identiteetin viitekehyksessä: sukupuolen moninaisuuden huomioiminen toimintaterapiassa.
Mattsson, M. (2019). Sukupuolen representaatio Toimintaterapia lehdessä: teorialähtöinen sisällönanalyysi.
Mutanen, H. (2019). Mitä tekee mies? Varhaiskasvatuksen miesten roolit ja miehen mallina toimiminen naiskasvattajien puheissa (Master’s thesis).
Mykkänen, H. M. (2019). Osallistamisesta osallistumiseen: Miten taide-ja kulttuuritoiminnan järjestäjät voisivat paremmin ottaa huomioon vailla työ-ja koulutuspaikkaa olevat nuoret miehet?.
Nevala, E. (2018). Tarinoita Yrittäjän Taivaasta ja Helvetistä -Sukupuolisensitiivinen diskurssianalyysi yrittäjänarratiiveista.
Orhanli-Viinamäki, E. (2019). Tummat ja tuliset: rodullistamisen prosesseja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Palkio, J. (2019). Isät asiakkaina varhaiskasvatuksessa.
Pitkänen, S. (2019). Yhdenvertaisuussuunnitelma Kuopiossa tehtävälle nuorisotyölle: Kuinka parantaa nuorisotyön yhdenvertaisuutta?.
Pulkkinen, M. (2019). Paikallisten organisaatioiden ja järjestöjen rooli kotouttamistyössä Jyväskylässä: työntekijöiden kokemuksia kotouttamistyöstä.
Pyykkönen, S. (2019). ” Opettajana minun pitäisi yrittää tiedostaa nämä asiat ja ehkä jopa pyrkiä saada muita tiedostamaan nämä samat asiat”: minäpystyvyysprosessit aineenopettajaopiskelijoiden sukupuolitietoisessa opettamisessa.
Rastas, A. (2019). Tyttöjen representaatiot Nuorisotyö-lehden kuvissa (Master’s thesis).
Ruti, M. (2019). Seksuaalisesta hyväksikäytöstä selviytyminen lapsuus-ja nuoruusiässä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Salonen, R. M. (2019). Gender representation in a Finnish EFL textbook.
Savolainen, M. (2019). Vaikka olen: Sukupuolisensitiivisyyden ymmärrys Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyössä.
Siimes, J. (2019). Poikana olemisen näyttämöillä: Sukupuolisensitiivinen teatteripedagogiikka ryhmäkeskeisessä ja kehollisessa prosessissa esimerkkinä Sällit-teatterin Kullervo (Master’s thesis).
Suutari, A. (2019). Sukupuolen tuottaminen ja ruoka 2010-luvun suosituimmissa kuvakirjoissa (Master’s thesis).
Toivanen, S., & Vilkas, J. (2019). Elämänkulku nuoren voimavarojen mahdollistajana: Nuorten miesten syrjäytyminen.
Ylen, L. M. (2019). Bemötande av barn i småbarnspedagogisk verksamhet ur ett genusperspektiv: En litteraturstudie.
2018
Huhtanen, A., & Heino, E. (2018) . Sukupuoliroolit ja työkäytännöt nuorisokodin arjessa: Työntekijöiden kertomuksia työtehtävien sidonnaisuudesta sukupuoleen.
Häkkinen , A. (2018). Tyttöjen Tiimi: Tyttöjen pienryhmätoiminnan kehittäminen Orimattilassa.
Korenius, S. (2018). Gender sensitive education -A literature review of relevant toolkits for secondary school teachers in Eritrea.
Männistö, K., & Roslund, M. (2018). Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta koulussa.
Rantala, E. (2018). Sukupuolisuus rippikoulussa: Artikkeli sukupuolisuuden kohtaamisesta rippikoulussa.
Rönnberg, 1. (2018). Tila tytöille: Etnografinen tutkimus sukupuolisensitiivisen nuorisotyötilan rakentumisesta.
Tallila, N. (2018). Ei-heterojen koulukokemuksia heteronormatiivisuudesta. Valli, V. (2018). Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksen kiusaamistilanteissa.
Vanninen, L. (2018). TAVOITTEENA TASA-ARVOINEN KANSALAISUUS? Sukupuolen ja etnisyyden esittäminen sekä suomalaisuuden rakentuminen Kelan ja Suomi. fi -verkkopalvelujen kuvissa.
Korenius, S. (2018). Gender sensitive education-A literature review of relevant toolkits for secondary school teachers in Erit r ea.
Wasenius, L. (2018). Sukupuolisensitiivinen kasvatus varhaiskasvatuksessa.
2017
Haapaniemi, N. (2017). Miesten kokemuksia eroauttamisesta.
Hakulinen, T., Onwen-Huma, H., Varsa, H., Pulkkinen, P., & Sandt, M. (2017.) Sukupuolten tasa arvo neuvolan asiakastyössä.
Kauppinen, J. (2017). Puhutaan kiusaamisesta! – Toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen tyttöryhmissä.
Kokkinen-Youhana, T. (2017). Naisten oikeuksien kehitys 1800-luvulta nykyaikaan ja kohti 2020- lukua.
Sahlman, P. (2017). Sukupuolen diskurssit liikuntapedagogiikan opiskelijoiden kouluttajien puheessa.
Salo, R. (2017). Sukupuolten välisen tasa-arvon kehittäminen suomalaisessa työympäristössä.
Savolainen, L. (2017). Varhaiskasvatusopiskelijavanhempien käsityksiä sukupuolesta ja sukupuolirooleista.
Siimes, J. (2017). Tampereen poikateatterin touhu ja ruho: Näkökulma sukupuolisensitiiviseen teatteripedagogiikkaan.
Tiisjärvi, E., & Mäki-Mantila, E. (2017). Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa kasvattajien näkökulmasta.
Veijanen, J. (2017). Joustava sukupuoli: Mikkelin poikateatteri avoimen sukupuoli-identiteetin vahvistajana.
Vuorinen, S. (2017). Psykososiaalisten tekijöiden merkitys nuorten aikuisten seksuaaliterveydelle: Tarkastelussa identiteetti, itsetunto, kehonkuva ja parisuhde.
2016
Ahopelto, A.-M. & Virtanen, T. (2016). Sukupuolisensitiivisyys päiväkodin arjessa – koulutuskokonaisuus päiväkodissa Tampereella. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Hannonen, S. & Kauppila, E. (2016). Sukupuolisensitiivinen kasvatusote ja omaehtoinen leikki. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Lavikka, V. & Lehtinen, S. (2016). Suvaitsevainen varhaiskasvatus: oppaan toteuttaminen lasten seksuaalisuuden ja sukupuolen ammatilliseen kohtaamiseen. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Murto, P. (2016). Herkkyyttä ymmärtää sukupuolen merkitys. Sukupuolisensitiivisyys nuorten kanssa tehtävässä työssä. Kirjallisuuskatsaus. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma.
Pesonen, S. (2016). Tutkija-kehittäjä roolia etsimässä – Kohtaamisia sukupuolien moninaisuuden viitekehyksessä. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma.
2016
Halttunen, K. (2015). Hevosvoimaneidot – nuorten naisten kokemuksia eläinavusteisesta tunnetaitoryhmästä. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Karim, E. & Orajärvi, B. (2015). Sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolten välinen tasa-arvo varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. Lapin AMK. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Kuoppamäki, A. (2015). Gender Lessons. Girls and boys negotiating learning community in Basics of Music. Väitöskirja. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Helsinki.
Pirinen, E. (2015). Osallistava vapaaehtoistoiminta pojille – Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Sallström, R.-M. (2015). “Den här klumpen har funnits redan länge i hjärtat och den blir bara större” – En fallstudie om hur manlig sårbarhet kommer till uttryck i förhållande till förväntningar om maskulinitet. Pro gradu avhandling. Helsingfors universitet. Statsvetenskapliga fakulteten.
Summanen, S. (2015). “Maailma muuttuu, niin mekin muututaan”. Sukupuolisensitiivisyys Kouvolan varhaiskasvatusyksikössä. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
2014
Alatalo, J. & Tikkala, T. (2014). Sukupuolisensitiivisyyttä ja sosiaalista vahvistamista kirjallisuuden kuvailemana. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Heinonen, E., Nyqvist, K., Sjöström, M. & Wikström, K. (2014). Seksuaalisuuden kulttuurisensitiivinen puheeksiottaminen pienryhmässä. Toimintamalli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Oppimistehtävä. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Korhonen, T. (2014). Sukupuoli varhaiskasvatuksen arjessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
Kurunsaari, M. (2014). Kasvattaminen tasa-arvoon ja sukupuolisensitiivisyyteen päiväkodissa – kasvattajien näkökulma. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Lauhikari, A. & Kosola, L. (2014). “Virkkaaminen on akkojen puuhaa” – Sukupuoliroolit 1940-1950- lukujen sekä 2000-luvun lastenkirjoissa. Lapin ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Peräaho, K. (2014). Onko seksuaalisuus tabu? Opas maahanmuuttajataustaisten tyttöjen hyvinvoinnin parissa työskenteleville. Turun ammattikorkeakoulu.
Ruusunen, V. (2014). Yksilöitä sukupuolesta riippumatta. Opinto-ohjaajien käsityksiä tyttöjen ja poikien ohjaamisesta ja sukupuolisensitiivisen ohjauksen toteutumisesta yläkoulussa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.
2013
Laakso, M. (2013). Sosiaalisten tekijöiden yhteys 15-18-vuotiaiden tyttöjen itsetuntoon ja ruumiinkuvaan. Pro Gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
Lahtela, T. (2013). Meitä on moneksi – yhteisöllisyyden vahvistaminen Oulun yläkouluissa. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Mikkonen, M. (2013). Koulu on kuin unohdettu roskakatos – Laadullinen tapaustutkimus erään koulun arjesta poikien näkemänä. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.
Mäki, S. (2013). Narratiivinen tutkimus miesten kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksista sosiaalityön asiakkuudessa. Pro gradu -työ. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
Salminen, S. (2013). Veljeyttä ja verkostoja luomassa. Maahanmuuttajamiesten ja syntysuomalaisten miesten kokemuksia Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -projektin oppimisryhmistä. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Stenberg, J. (2013). Sosiaalinen arviointi monikulttuurisessa poikatyössä – Monikulttuuristen poikien ja nuorisotyöntekijöiden käsityksiä sosiaalisen pääoman käsitteistä. Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
Syrjäkari, R. (2013). Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö tyttöjen kokemuksina. Pro gradu – tutkielma. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
2012
Airaksinen, A. (2012.) Sukupuolisensitiivisyys kunnallisessa nuorisotalotyössä. Opinnäytetyö. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma YAMK.
Sorell, A.-R. (2012). Sankarittarien matka. Toiminnallisen pienryhmän mahdollisuudet vuorovaikutuksen rakentajana maahanmuuttaja- ja valtaväestön tyttöjen välillä. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
2011
Hirvonen, E. & Pajari, P. (2011). Huomio miehiin. Miesten ja miesnäkökulman huomioinnin kehittäminen Joensuun Nuorisoverstaalla. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Julkunen, M. & Lahti, L. (2011). “Minäki halluun olla poika. Tai emminä ainakaa halluu olla semmonen kiltti tyttö.” Kokemuksia sukupuolesta ja sukupuolirooleista. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
2010
Tuominen, E. & Valkonen, A. (2010). Avaimet onnistumiseen -projekti maahanmuuttajanuorten kokemana. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
2009
Brusila, P., Hyvärinen, S. & Kallio, M. (2009). Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. Väestöliitto.
Laanterä, K. & Tahvanainen, T. (2009). “On tää elämää”. Toiminnallinen poikaryhmä lastenhuollon avohuollon palveluna. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Savolainen, K. (2009). “Nyt tämä on minun ikkuna” – Kansainvälinen Naisten Tapaamispaikka Naistari monikulttuurisena olohuoneena. Opinnäytetyö. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.
2020
2019
Salmenkangas, M., & Wallin, R. (2019). Sukupuolisensitiivinen hanketyö-Näkökulmia ja työkaluja nuorten parissa työskentelyyn.
Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille TIKA-hanke.
Vallan jäljillä – Menetelmäopas ja tietopaketti toisen asteen opettajille globaaleista valtarakenteista.
Yhdenvertaisuussuunnittelun opas nuorisotyöhön.
2018
Iloa, osallisuutta ja hyvinvointia – Toimintamalli hyvinvointiaiheiseen palveluohjaukseen keskittyvään ryhmätoimintaan maahan muuttaneille.
MÄN – Men, Masculinity & metoo.
Valkonen, S. (2018). Eronteoista moninaisuuteen-työkaluja mediatekstien moninaisuuden käsittelyyn.
2017
Anttonen, E. (2017). Sukupuolisensitiivinen nuoriso- ja aikuistyö Suomessa. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 38.
Mitä väliä sukupuolella? Ideoita ja ajatuksia tasa-arvosta keskustelemiseen yläkoulussa.
Non-formal learning handbook for volunteers and volunteering organisations.
Tasa-arvo barometri 2017.
Ollikainen, J., & Heikkilä, E. (2017). “Voinko olla Batman prinsessamekossa?”: opas sukupuolisensitiivisyyden huomioimiseen varhaiskasvatuksessa.
2016
Education Pack “all different – all equal” – ldeas, resources, methods and activities for non formal intercultural education with young people and adult s, 3rd edition. (2016)
Koulu vailla vertaa – Opas yhdenvertaisuussuunnitteluun – Rauhankasvatusinstituutti.
Vallan visaiset kaverisuhteet.
2015
Tasa-arvoinen kohtaaminen – kouluttajan opas.
Tasa-arvo on taitolaji: Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa.
2014
lnclusion A to Z. A compass to international lnclusion projects. (2014). Salto-Youth lnclusion Resource Centre.
2013
Ihmisoikeuksien käsikirja (2013). Toim. Koivurova, T. & Pirjatanniemi, E. Tietosanoma.
Korpela, M. & Peräaho, K. (2013). Kunniakonfliktit globaalina kehityskysymyksenä ja suomalaisten koulujen arjessa. African Care ry. Tyylipaino Oy. Helsinki.
Älä oleta – Normit nurin! Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf.
2012
Aaltonen, J. (2012). Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opas 21. Tampereen Yliopistopaino Oy.
Tanhua, I. (2012). Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt. Tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta. Työ- ja elinkeinoministeriö. Edita Prima Oy.
2008
Engaging boys and men gender tarnsformation.
Gender Matters – A manual on addressing gender-based violence affecting young people
Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta – Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan.
2007
Anttonen, E. (2007). Sukupuolisensitiivisyys kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä. HUMAKi n oppimateriaaleja
Fredi – pojat, tasa-arvo ja ihmisoikeudet -opetusmateriaali. (2007). Holm, S. & Laukkanen, M. (toim.). Setlementtinuorten liitto ry.
2005
Opetuksen ja ohjauksen tasa-arvoiset käytännöt – sukupuolen huomioiva opas kasvatuksen arkeen. (2005). Leinonen, E. (toim.). Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Women IT projekti. Painotalo Seiska. Iisalmi.
2004
Friidu – Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet (2004).
UNESCO – Gender sensitivity – Training manual.
African care ry
Ensi- ja turvakotien liitto ry
Euroopan komission tuottamia materiaaleja
Kasvatus ja aika
Kasvun tuki – varhaisen tuen tietolähde
Naisasiainliittounioni – Tasa-arvoinen varhaiskasvatus
Nuorisotutkimusseura ry
Rauhanskavatusinstituutti
Setan materiaaleja
SetStop -hankkeen verkkosivut (Sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunnittelun ja -työn sisältöjen kehittäminen Suomen opettajan- ja opinto-ohjaajan koulutuksiin – SetSTOP)
Sosiaalipedagogiikka
SUNS – Sukupuolen tutkimuksen seura
Tasa-arvotiedon keskus
Tasa-arvoasian neuvottelukunta
Tasa-arvokasvatuksessa – verkkosivut
Tasa-arvovaltuutettu: Oppaita teemojen käsittelyyn ja aineistoa opetukseen
THL – Sukupuolen tutkimuksen järjestöt
THL – Sukupuolitietoinen kasvatus ja opetus
THL – Tasa-arvohankkeissa tuotettuja työkaluja