Pasilan Asukastalo on tärkeä kohtaamispaikka Itä-Pasilan alueen kaikenikäisille asukkaille. Kasöörinkatu kolmonen on muutenkin eläväinen taloyhtiö, jossa monikulttuurisuus on vahvasti läsnä. Talon alakerroksessa on monia eri toimijoita: Kalliolan setlementin Asukastalon lisäksi Loiston nuorisotyö, Leikkipuisto Lehdokki, Urban Art kaupunkitaidekeskus, NA-kerhon tilat ja psykoterapiayrittäjä. Hamse 16 v. on asunut koko elämänsä Kasöörinkatu 3:ssa, osallistunut sosiaalisen nuorisotyön toimintaan muiden sisarustensa tavoin ja on nyt Loistolla kesätöissä.

”Käsöörinkatu on tosi henkinen ja positiivinen asuinalue, jossa kaikki ihmiset tulevat hyvin toimeen. Käsöörinkadussa on paljon tapahtumia ympäri vuoden ja niitä pitää asukastalo. Asukastalo on tosi hyvä viihdyttämään nuoria lapsia. Käsöörinkadussa tai ylipäätänsä Pasilassa yksi huono puoli on se, että on todella paljon aikuisia ihmisiä jotka ovat humalassa. Se on huono juttu koska iltaisin ne jättävät paljon huumepiikkejä ja muutenkin vaan roskaa luontoon. ”

Meriam, toinen Loiston kesätyöntekijöistä ei asu Kasööri kolmosessa, mutta lähistöllä.

”Olen osallistunut asukastalon toimintaan jo 8 vuotta. Olen aina viihtynyt täällä ja asukastalo on minulle tärkeä sosiaalinen paikka. Kasöörinkatu 3:lle on tulossa remontti vuonna 2023, asukastalokin muuttaa toimipaikkaansa väliaikaisesti. Minun mielestäni olisi hyvä, jos asukastalo muuttaisi väliaikaisesti jonnekin lähistölle. Se on kuitenkin tärkeä paikka monille ihmisille ja suurin osa heistä asuu Pasilassa.”

Muuttaako tuleva remontti aluetta?

Hamse ja Meriam pohtivat, että tuleva remontti voi muuttaa alueen meininkiä paljonkin. Vuokrien noustessa kaikilla ei varmaan ole mahdollisuutta muuttaa takaisin, eikä Asukastalon ja muiden talossa toimivien paluusta ole takeita. Talon yhteensä kuudessa rapussa ja kuudessa asuinkerroksessa asuu monenkirjavaa porukkaa. On vielä niitäkin, jotka muuttivat taloon sen valmistuttua vuonna 1975, lapsiperheitä, yksin asuvia jne.

Riku, joka on asunut talossa perheineen kahdeksan vuotta, puhuu yhteisöllisyydestä ja sen tärkeydestä ja kuinka se hänen mielestään henkilöityy tiettyihin talon ikäihmisiin ja liikuntarajoitteisiin asukkaisiin, jotka ovat näkyviä hahmoja pihalla. Ahti, muusikko D-rapusta, pitää taloa tosi erityislaatuisena juuri sen takia, että niin erilaiset, eri-ikäiset ja taustaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään. Ahti pitää Asukastaloa eri toimintoineen isossa arvossa, joka yhdessä asukkaiden kanssa tekee Kasöörinkatu kolmosesta hänen mielestään erityisen paikan asua. Leila, yksi alkuperäisasukkaista, puhuu myös siitä, että yhteisöllisyys on aina ollut vahvasti läsnä, kukkien istuttamisineen yhdessä ja kuvaa talon elämää yhteisölliseksi asumiseksi.

”Koronasta huolimatta pystyttiin järjestämään Asukastalon pihassa EM-futis kisakatsomo Suomi-Venäjä. Me kesätyöntekijät grillattiin hodareita lapsille ja nuorille ja myös muita talon asukkaita liittyi joukkoon kattomaan peliä. Paljon oli hommaa, mutta oli kiva järjestää tapahtumaa ja että pitkästä aikaa ihmisiä oli kokoontunut yhteen”

Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö on toiminut Pasilan Asukastalon tiloissa vuodesta 2007. Kun kesätyöntekijöiden Hamsen ja Meriamin kanssa ruvettiin tätä tekstiä kirjoittamaan, mietimme ensin, että ehkä jotain koronavuodesta, mutta se aihe taitaakin tulla kaikilta jo korvista. Halusimme siis tuoda vähän esille tätä paikkaa, jossa yksi Loiston sosiaalisen nuorisotyön yksiköistä on jo pitkään toiminut, Kasöörinkatu kolmosen ja Asukastalon yhteisöä.

 

Kirjoittajat Hamse ja Meriam työskentelivät Itä-Pasilassa kesätyöntekijöinä kesällä 2021

 

Pitkäjänteisellä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä nuorisotyöllä voidaan ehkäistä nuorten äärikäyttäytymistä

 

Viime päivinä mediassa ja julkisessa keskustelussa on ollut vahvasti esillä pääkaupunkiseudulla väkivaltaisella käytöksellä oireilevat nuoret. Kyse on vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka uutisoinnin seurauksena on saanut hieman kohtuuttomat mittasuhteet erityisesti liittyen nuorten taustoihin. Aiheeseen ovat ottaneet kantaa monet päättäjät, vaikuttajat sekä järjestöt muistuttaen, että nuorten väkivallan teot ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti 2000-luvun aikana.

Tapahtumien käyttäminen uhkakuvia maalailevan narratiivin vipuvartena on huolestuttavaa. Tämä luo kuvaa osasta nuoria joukkona, joka on kategorisesti uhka yhteiskunnalle. Poikatutkimuksessa yhtenä erityisen haavoittuvassa asemassa olevana poikakategoriana on nostettu esille ”epäilyksen alaiset pojat”, ketkä lähtökohtaisesti koetaan uhkana. Yksilön identiteetin kehittymisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta on erittäin tuhoisaa, jos sinua katsotaan jatkuvasti epäilevällä katseella. Kun sinut nähdään jatkuvasti ainoastaan uhkana, on olemassa suuri riski, että alat myös toistamaan sitä omalla käytökselläsi.

Vilkkaassa keskustelussa on jäänyt hieman syrjään ne keinot, joilla vahvistaa nuorten osallisuutta ja ehkäistä sosiaalisia ongelmia yhteiskunnassamme. HS:n kommenttipuheenvuorossa Lari Malmberg toivoi keskusteluun enemmän näkökulmaa, kuinka nuoria voisi auttaa ja tukea. Loisto setlementissä uskomme vahvasti, että tarvitsimme lisää sensitiivisyyttä niin nuorten kohtaamiseen kuin myös tapaan, jolla käymme keskustelua nuorista. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen työotteen avulla voimme kohdata nuoren yksilönä, tukea sosiaalisessa vahvistumisessa, tarjota kokemuksia kuuluvuudesta turvallisempiin, moninaisiin ja ennen kaikkea positiivisiin yhteisöihin sekä vahvistaa osallisuutta yhteiskuntaan.

Loisto setlementin Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön yksikössä on työskennelty jo 13 vuoden ajan nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan paikallisesti nuorten lähellä osana sitä arkitodellisuutta, jossa he elävät. Monet nuorista tulevat mukaan toimintaan noin 10-vuotiaana ja ovat mukana aina siihen asti, kun he tulevat täysikäisiksi ja tarvittaessa vähän sen jälkeenkin. Yhteistyö alueen leikkipuiston ja Itä-Pasilan asukastalon kanssa luo ainutlaatuiset puitteet tukea alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Toiminnan ytimessä on viikoittainen pienryhmätoiminta, jonka lisäksi retket ja leirit, yksilöllinen tuki, läksykerho, mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin nuorisovaihtoihin sekä kesätyökokemusten tarjoaminen tukevat hyvin monipuolisesti nuoria. Tärkeän osan toiminnan tarjoamasta tuesta mahdollistavat turvalliset aikuiset, jotka ovat läsnä parhaimmillaan vuosia nuorten ja perheiden elämässä. Tämä on tekijä, jota tulisi huomioida vahvemmin erityisesti lyhytkestoisten interventioiden ja projektien sävyttämässä järjestötyössä. Nuorten parissa tehtävän työn tulokset eivät ole nähtävissä pikavoittoina.

Samanaikaisesti kun nuorten väkivallan teot ovat vähentyneet ja nuoret voivat entistä paremmin, järjestelmämme jättää osan nuorista yhteiskunnan ulkokehälle. Tällä hetkellä vallitsevassa poikkeustilanteessa perheiden voimavarat voivat olla koetuksella. Yhteiskunnallisissa rakenteissa kasvavien negatiivisten lieveilmiöiden ratkaisemiseksi tarvitsemme entistä vahvempaa systeemistä muutosta ja yhteistyötä, jotta tulevaisuudessa kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi hyvä elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Satsaamalla pitkäjänteiseen ongelmia ehkäisevään nuorisotyöhön ja perheiden tukeen rakennamme toivoa tulevaisuuteen. Uusia ratkaisuja hakiessa ja malleja luodessa, suosittelen kaikille tutustumista Itä-Pasilassa tehtävään sosiaaliseen nuorisotyöhön.

Kirjoittaja Kalle Laanterä työskentelee Loisto setlementissä Poikien Talon yksikön johtajana

Moi! Me ollaan Luqman ja Mohammad, Itä-Pasilan poikii, ysiluokkalaisii ja kesätöissä Loisto setlementillä Itä-Pasilan nuorisotyössä. Minä (Luqman) oon 15 vuotias ja oon syntynyt ja kasvanut koko elämäni Itä-Pasilassa. Me asutaan samassa talossa, missä Asukastalo on ja oon ollu poikaryhmässä mukana kolmos luokalta asti. Mun kaksi isosiskoa, kolme isoveljeä ja pikkuveli on kanssa ollut mukana tyttö- ja poikaryhmissä ja muissa nuorisotyön jutuissa. Mä (Mohammad) oon syntynyt Jemenissä ja oon somalialainen myös. 10 vuotiaana muutettiin Romaniaan, jossa asuttiin reilu vuosi. Opin siellä englannin kielen ja sitten tultiin suomeen tammikuussa 2016, nyt olen 16 vuotias. Oon ollu poikaryhmässä kutosluokalta asti ja mun kaksi pikkuveljeä on myös poikaryhmissä mukana.

Päästiin kesätöihin Itä-Pasilan sosiaaliseen nuorisotyöhön kesäseteleillä. Kesätöitä ei oo niin helppo saada ja ollaan tosi ilosii siitä, että ollaan saatu täältä töitä. Vähä ärsytti ja jännitti, että alkaako työt koronan takia ollenkaan, oli jo tullut mietittyä sitäkin, mitä tekee palkkarahoilla. Ei palkka kuitenkaan ole ainoo asia. Meidän mielestä on kiva, että on kesätyö, joka on jotain muuta kun vaikka kaupassa hyllytystä, jotain kivempaa ja luovempaa. On kiva saada erilaista työkokemusta ja mä (Luqman) en tiedä mitä musta tulee isona ja eihän sitä tiedä vaikka nuorisotyö olis se juttu. Mä (Mohammad) haluun isona olla bisnesmies, mutta jostain on aloitettava.

On ollut kiva päästä näkeen toiselta puolelta miten nuorisotyötä toteutetaan, suunnitteluineen ja valmisteluineen. Kun on ollut aikaisemmin vaan osallistujana, ei oo ihan tajunnu kuinka paljon työtä kaikki jutut vaatii etukäteen. Ollaan suunniteltu Markuksen ja Johannan kanssa kaupunkiseikkailua, joka päivä pitää käydä kaupassa ostamassa eväitä retkille ja ryhmiin, suunnitella aikataulut ja osallistujamäärät, varsinki nyt kun ne on koronan takia rajoitettu. Ekalla viikolla pidettiin ryhmiä, koska ne oli kevään ollu tauolla ja kokoonnuttiin kaikkien ryhmien kanssa kerran piknikillä. Tokalla viikolla tehtiin retkiä, korkeasaareen, Kalliolan kesäkodille, uimastadikalle ja Nuuksioon. Nyt vikalla viikolla ollaan taas oltu kesäkodilla, tällä kertaa poikien kanssa, tänään on vuorossa minigolffia ja huomenna meidän vikana työpäivänä kaupunkiseikkailu.

Vähän on ollu vaikee herää aamusin töihin, mut ei olla myöhästytty. Mua (Mohammad) vähän harmittaa, että tää loppuu jo, olis ollu kiva jatkaa pidempään vielä, koska kaikki retket on ollu niin hauskoja. Mun (Luqman) mielestä myös, mutta on kyllä kiva, että saa nukkua pidempään nyt tän jälkeen ja viettää kesälomaa. Me ollaan tosi kiitollisia tästä kesätyöstä ja on tosi jees, että saa vähän taskurahaa, voi ostaa vaikka vaatteita esim. Täst työkokemuksesta on varmaan apuu muutenki, kun hakee töitä jatkossa.

Hauskaa kesää!
Luqman & Mohammad

 

 

Itä-Pasilan betonisydämessä sijaitsevan toiminnan kohderyhmänä ovat alueen lapset ja nuoret. Pääpaino toiminnassa on tyttö- ja poikaryhmillä, joissa huomioidaan kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen työote. Itä-Pasilassa järjestetään myös harrastustoimintaa, jota on toteutettu yhteistyössä Walter ry:n kanssa. Muita työmuotoja ovat retket, leirit, erilaiset tapahtumat yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, yksilöllinen tuki ja läksyaputoiminta.

Sosiaalinen nuorisotyö on pitkäjänteistä, vuorovaikutteista ja nuorisolähtöistä. Nuorisotyötä tehdään Kalliolan Setlementin Itä-Pasilassa sijaitsevasta Asukastalosta käsin ja saman katon alla toimii myös Helsingin kaupungin Leikkipuisto Lehdokki. Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö on vahvasti yhteisöllistä nuorisotyötä.

Lisätietoja toiminnasta saat Markukselta ja Johannalta.

markus.tammivuori@loistosetlementti.fi, p. 040 504 6869, johanna.seppa@loistosetlementti.fi, p. 040 504 6552
Pasilan asukastalo, Topparikuja 2, 00520 HKI

Keskiviikkona 5.12. vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Haluamme kiittää kaikkia teitä vapaaehtoisena toimineita mahtavasta panostuksestanne. Olette olleet meille suureksi avuksi!  Kiitos, että olette mukana lasten ja nuorten elämässä. Työmme ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoistemme arvokasta tukea. Olette meille tärkeitä, kiitos!

Loisto Setlementissä vapaaehtoiset toimivat lasten ja nuorten arjessa läsnäolevina aikuisina. Vapaaehtoistyötä on tehty Tyttöjen Taloilla Espoossa ja Helsingissä, Poikien Talolla Helsingissä, Itä-Pasilan asukastalolla, osana Bahar-hanketta, Jane-hanketta, ja digitaalista nuorisotyötä.

Vuodesta 2007 lähtien tärkeänä osana Tyttöjen Talon toimintaa on ollut sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoiset aikuiset naiset ovat osa Tyttöjen Talon yhteisöä, ja hyödyntämällä omaa läsnäoloaan ja erilaisia taitojaan, ovat he tukena tyttöjen ja nuorten naisten arjessa. Vapaaehtoiset ovat moninainen joukko eri ikäisiä, näköisiä ja taustaisia naisia, jotka toimivat Tyttöjen Talon kävijöille tukena ja roolimallina. Läsnäolollaan vapaaehtoiset ovat tuoneet oman kokemuksensa naiseksi kasvusta ja naisena olemisesta tyttöjen tueksi ammattilaisten rinnalle. Poikien Talolla vapaaehtoiset ovat osallistuneet yhteisöllisen olohuonetoiminnan järjestämiseen, ja toimineet työntekijöiden apuna erilaisilla retkillä ja tutustumiskäynneillä. Vapaaehtoiset ovat tukeneet maahan muuttaneita ja pakolaistaustaisia kävijöitä suomen kielen arkikäytössä, jakaneet omaa osaamistaan ja erityistaitojaan, ja läsnäolollaan lieventäneet kävijöiden mahdollista yksinäisyyden tunnetta. Poikien Talon vapaaehtoiset ovat toimineet tärkeänä roolimallina, kuunnelleet nuoria, ja olleet heidän tukenaan.

Digitaalisen nuorisotyön vapaaehtoiset kohtaavat nuoria keskiviikkoisin Loisto Chatissa. Chat-tiimi kokoontuu yleensä tekemään työtä yhdessä, ja vapaaehtoiset ovat olleet tärkeänä osana tätä tiimiä. Chatissa vapaaehtoiset kohtaavat nuoria muiden työntekijöiden tavoin. Digitaalisen nuorisotyön koordinaattorin Reetta Hännisen mukaan vapaaehtoisista on ollut suuri apu Chat-työssä. Chatin lomassa keskusteluja ja vastauksia pohditaan välillä koko tiimin voimin, ja koska vapaaehtoisilla on monenlaista taustaa ja erilaista osaamista, löytyy vapaaehtoisilta usein sellaista näkemystä, mitä muilla työntekijöillä ei ole. Vapaaehtoiset ovat saaneet nuorilta paljon hyvää palautetta keskusteluistaan, ja palaute pyritäänkin aina välittämään myös suoraan vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyö antaa ihmiselle mahdollisuuksia kehittyä. Sen kautta voi saada uutta osaamista, kokemusta ja verkostoja, ja voi päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin teemoihin. Loisto Setlementti tarjoaa vapaaehtoisille myös tukea, lisäkoulutuksia, ohjausta ja yhteisiä illanviettoja. Me Loisto Setlementissä arvostamme vapaaehtoisten apua ja läsnäoloa työssämme, ja haluamme vielä kiittää jokaista vapaaehtoisena ollutta!

Seuraavat vapaaehtoisten koulutukset järjestämme keväällä 2020. Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä Loisto Setlementissä, voit lukea siitä täältä ja kysyä lisää toimintojen vastaavilta työntekijöiltä.

Jasmin Levander, Loisto Setlementti

”You never have to accept racism, but you can try to understand what is behind it.”

Viime viikolla Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön yksikkö isännöi ”World Against Racism”-nimistä Erasmus+ nuorisovaihtoa. Projekti toteutettiin yhteistyössä Kroatialaisen Kreaktiva nuorisojärjestön kanssa, joka toimii Osijekissa yhteisön nuorten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Tämä nuorisovaihto oli osa kaksiosaista projektia. Viime syksynä Itä-Pasilan nuoret olivat Kroatiassa keskustelemassa sukupuolirooleista ja sukupuolten tasa-arvosta, ja nyt vuorostaan kroatialaiset tulivat Helsinkiin työskentelemään rasismiin liittyvien teemojen parissa. Nuorisovaihto järjestettiin luonnon keskellä, Uutelassa Meriharjun luontotalolla, jossa nuoret ja ohjaajat saivat toimia rauhassa keskenään.

Nuorisovaihdossa tarkoituksena on, että osallistujat saavat itse suunnitella ja toteuttaa projektin ohjelmaa ja työpajoja. Itse suunnittelemalla nuoret oppivat valitsemastaan aiheesta ja pääsevät vertailemaan näkökulmia aiheisiin oman kulttuurinsa kautta. Aikuisten ja ohjaajien tehtävänä on tukea nuoria tarpeen mukaan. Näin toimittiin myös tässä nuorisovaihdossa. Suurin osa työpajojen ja muun ohjelman sisällöstä oli osallistujien itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa. Osalla nuorista oli omakohtaista kokemusta arkipäiväisestä rasismista, jolloin he pääsivät pohtimaan omia arvojaan ja asenteitaan ohjelmaa suunnitellessaan. Toiset nuoret olivat taas nähneet ja kokeneet vähemmän rasismia, minkä takia he pääsivät perehtymään aihepiiriin osana suunnitteluprosessia.

”Siellä Kroatiassa noi kroatialaiset nuoret järjesti aika paljon työpajoja, ja meidän nuoret sillon mietti, et miten ne uskalsi tälläselle porukalle järjestää. Mut siitä sit meidän nuoret sai kanssa itsevarmuutta, ja uskalsi tällä kertaa myös ite järjestää työpajoja. Nuoret oli innoissaan ja hoiti vastuunsa tosi hyvin, oon kyllä tosi ylpee siitä miten hyvin ne suoriutu!” – Johanna, Itä-Pasilan ohjaaja

Pääsin osallistumaan työpajoihin ja muuhun ohjelmaan kahden päivän ajan, ja samalla sain nähdä, minkälaista toimintaa nuoret olivat suunnitelleet. Ensimmäisenä sain seurata kroatialaisen nuoren toteuttamaa videotyöpajaa, joka muistutti youtubesta löytyvää ”Middle Ground” videosarjaa. Työpajassa nuoret jakautuivat ryhmiin oman kulttuurinsa mukaan ja vastasivat järjestäjän esittämiin väitteisiin. Tarkoituksena oli löytää kahden eri ryhmän välille niin sanottu ”middle ground” eli yhteinen ymmärrys. Väittämät käsittelivät parisuhteita eri kulttuurien välillä, uskonnon merkitystä elämässä, koettuja etuoikeuksia ja erilaisia sukupuolirooleja. Pohjimmiltaan työpajan tarkoituksena oli herätellä nuoria ajattelemaan omia arvojaan ja keskustelemaan niistä yhdessä muun ryhmän kanssa.

Toisena päivänä seurasin rasismityöpajaa, jossa pyrittiin löytämään yhteistä määritelmää rasismin ja käänteisen rasismin termeille. Kahdella eri ryhmällä oli selkeästi eriävät mielipiteet termeistä ja keskustelu oli hetkittäin hyvinkin kiivasta. Tärkeimpänä pointtina yritettiin pitää sitä, että kukaan osallistujista ei ole rasismin ammattilainen, vaan tarkoituksena on etsiä yhteistä ymmärrystä aiheeseen. Molemmat ryhmät olivat samaa mieltä siitä, että rasismi on väärin ja että yhteiskunnan rasistiseen ilmapiiriin on saatava muutos. Paljon keskustelua herätti kuitenkin nimenomaan rasismi-termin määrittely, eikä siitä tunnuttu pääsevän yhteisymmärrykseen.

”If someone calls you bad names on a bus, it is not racism, it is just bad behaviour. Racism is the bigger picture that makes the person feel that they can call you bad names because of your race.”

Keskustelu jatkui vielä lounastauolla, mutta se ei ollut enää yhtä kiivasta. Nuoret pääsivät keskustelemaan pienemmissä ryhmissä, ja saivat helpommin tuotua omia mielipiteitään esiin. He pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen siitä, että he ovat termeistä eri mieltä. Nuoret muistuttivat, että on turha alkaa riitelemään, eikä toisen mielipidettä kannata yrittää enää muuttaa. He kertoivat kehittyneensä keskustelijoina edelliseen nuorisovaihtoon verrattuna. Viime syksynä keskustelu oli mennyt niin kiivaaksi, että huutaminen ja riitely oli mennyt turhan henkilökohtaiseksi ja jatkunut vielä työpajaa seuranneella ruokatauolla. Nyt nuoret osasivat kunnioittaa toisen mielipidettä, ja tiesivät milloin väittely kannattaa lopettaa. Vaikka osallistujat itse saattoivat kokea tärkeämmäksi oppia lisää rasismin termeistä ja kuulla erilaisia esimerkkejä rasismista, koin itse keskustelujen ja toisten kunnioittamisen oppimisen olleen tärkeämmässä roolissa. Nuoret pääsivät pohtimaan omia arvojaan, peilaamaan niitä omaan kulttuuriinsa, ja keskustelemaan niistä ihmisten kanssa, joilla on täysin erilainen kulttuuri ja erilaisia mielipiteitä. Tärkeintä oli kulttuurien kohtaaminen ja arvojen jakaminen, ei niinkään täydellisen rasismi-termin määritteleminen.

”We don’t want to hurt anyone, we just want to ask, learn, and understand. When I go back to my village with ten thousand people, I’m not gonna meet on the street fifteen youngsters from western country with Somalian background, so I want to use the opportunity to ask and learn from them.” – Kroatialainen nuori rasismityöpajassa.

Osallistujat kokivat nuorisovaihdossa tärkeimmäksi sen, että he pääsivät miettimään omia ajatuksiaan ja arvojaan, sekä näkemään oman kuplansa ulkopuolelle työpajojen kautta. Eräs Itä-Pasilan nuori kertoi, että hänen lähipiirinsä koostuu suurimmaksi osaksi muista somalitaustaisista aikuisista ja nuorista. Tämän nuorisovaihdon aikana hän pääsi tutustumaan myös muunlaisen taustan ja kulttuurin omaaviin nuoriin, ja keskustelemaan sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa hän ei omassa arjessaan pääse keskustelemaan. Kroatialaisille nuorille taas rasismista puhuminen tuntui hieman haastavalta, koska he näkevät ja kokevat sitä hyvin vähän omassa arjessaan. Kroatialaiset kertoivat, että suurin osa maan kansalaisista on joko kroatialaisia, tai kotoisin jostain naapurimaasta. Heidän kotikaupungissaan ei ole esimerkiksi tummaihoisia lainkaan, ja suurin osa rasismista suuntautuu maan romaneja kohtaan. Muutama kroatialainen nuori sanoi, että heidän on haastava kysyä toisilta nuorilta kysymyksiä, koska eivät tienneet mitkä asiat ovat liian henkilökohtaisia tai loukkaavia. He kokivat kuitenkin oppineensa nuorisovaihdon aikana paljon sensitiivisyydestä ja toisen kunnioittamisesta.

”There is no black people or other races in our town. There is no other cultures. Only Croatians, so we don’t really see racism in everyday life.”

”Ei ne oo pahoja ihmisiä tai mitenkään rasisteja, ne ei vaa tiedä asioista. Ne asenteet tulee tietämättömyydestä. Kroatialaiset tulee pienestä kylästä missä ei oo muita kun Kroatialaisii, eikä ne pysty samaistumaan samalla tavalla meijän ajatuksiin. Tänä päivänä ku on google ja internet, se on musta jokaisen oma tehtävä kouluttaa itteensä ja ettii tietoa asioista.” – Itä-Pasilan nuori

Kaikille kohtaamilleni nuorille oli kuitenkin jäänyt keskusteluista lopulta positiivinen mielikuva. Vaikka ryhmien mielipiteet olivatkin eroavia, oli aiheeseen silti löydetty yhteinen ymmärrys, ja opittu kunnioittamaan toisten mielipiteitä. Nuoret kokivat keskustelun aloittamisen olleen tällä kertaa helpompaa, sillä ryhmä oli jo tuttu ja molemminpuolinen luottamus oli luotu. Myös työpajoja järjestäneet nuoret olivat sitä mieltä, että he olivat kehittyneet toiminnan järjestäjinä. He olivat oppineet, ettei työpajan ole pakko mennä täydellisesti suunnitelman mukaan, vaan tärkeämpää on antaa toisille mahdollisuus keskustella ja tuoda ilmi omia näkemyksiään.

Työpajojen lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan niin suomalaiseen, kroatialaiseen, kuin somalialaiseen kulttuuriin. Ohjelmassa oli muun muassa suomalaisia urheilulajeja, kuten mölkyn pelaamista, minkä lisäksi jokaisella kulttuurilla oli oma iltansa, jolloin sai esitellä omia tapojaan ja ruokiaan. Kroatialaisten nuorten suosikki oli ehdottomasti sauna ja kaikki siihen liittyvät asiat. He innostuivat ensimmäisestä saunakokemuksesta niin paljon, että pyysivät saunaillan järjestämistä uudelleen. Saunassa he pääsivät tietysti oppimaan saunasanastoa ja kokeilemaan löylyn heittämistä ja vihdalla vihtomista. Kroatialaisille tämä oli ensimmäinen kokemus pohjoismaista, joten ylipäätään uuden kulttuurin ja ympäristön kokeminen oli kiehtovaa ja kiinnostavaa. Nuoret kävivät myös tutustumassa Helsingin Tyttöjen Talon ja Silmun toimintaan, ja pääsivät näkemään, minkälaista työtä Loisto Setlementissä tehdään nuorten kanssa.

”Aivan mahtava vaihto!”

Lopuksi osallistujat kertoivat, että kokemus nuorisovaihdosta oli ”aivan mahtava”. Heistä oli hienoa päästä tutustumaan uuteen kulttuuriin ja erilaisiin arvoihin ja toimintatapoihin. Tunnelma ryhmässä oli hyvin vastaanottavainen ja kaikilla näytti olevan hauskaa. Nuoret suosittelivat nuorisovaihtoon osallistumista jokaiselle, jolla vaan on siihen mahdollisuus. Uutta tapaamista ja seuraavan yhteisen projektin mahdollisuutta myös pohdittiin ja toivottiin. Vinkkinä nuorisovaihdon järjestämistä suunnitteleville Itä-Pasilan ohjaaja Johanna halusi sanoa, että vaikka järjestelyt vaikuttaisi rankalta kaiken hakemusten ja suunnittelun tuoman stressin takia, on se aina lopulta sen arvoista!

What do you wish for the future?
”That we me again.” – ”and less racism in the world.”

Jasmin Levander, Järjestöassistentti

Sosiaalista nuorisotyötä Itä-Pasilassa

Loisto setlementti on tehnyt sosiaalista nuorisotyötä Itä-Pasilassa jo vuodesta 2007 lähtien. Toiminnasta on tullut alueen nuorille tärkeä osa elämää ja monet ovat olleet toiminnassa mukana jo vuosikausia. Nuorisotyö Itä-Pasilassa on vahvasti yhteisöllistä ja toimintaympäristönä Pasilan Asukastalo on ainutlaatuinen. Saman katon alla toimii Kalliolan setlementin asukastalo ja Helsingin kaupungin leikkipuisto Lehdokki muodostaen kohtaamispaikan niin sukupolvien kuin kulttuurienkin välille. Toiminnassamme on tärkeää, että nuoret itse pääsevät suunnittelemaan sitä ja vaikuttamaan omaan asuinympäristöönsä. Tällä videolla nuoret kertovat mitä Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö on heille antanut ja mitä se heille merkitsee.