Kesän aikana on käyty laajasti yhteiskunnallista keskustelua rasismista. Jokaiselle Suomessa rasismia ja syrjintää kokevalle lapselle, nuorelle ja aikuiselle haluamme viestiä, että näemme sinut ja et ole yksin. Muistathan, että sinun ei tarvitse ”ottaa kantaa” keskusteluun tai todistella rasismin olemassaoloa jakamalla kohtaamiasi syrjintäkokemuksista. Pidäthän itsestäsi huolta, tee itsellesi mieluisia asioita ja vietä aikaa turvallisten läheisten seurassa.
Loisto setlementissä olemme sitoutuneet arvojemme mukaisesti edistämään yhdenvertaisuutta ja luomaan jokaiselle nuorelle syrjinnästä vapaata tilaa loistaa omana itsenään. Asetumme rasismia vastaan, nyt ja aina.
Rasismin moninaiset kasvot
Rasismilla on valtava vaikutus sitä kokevien henkilöiden hyvinvointiin. Syrjintä, rasismi ja vihapuhe heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Ne aiheuttavat turvattomuutta ja osattomuutta yhteiskunnassa. Syrjintä vahingoittaa yksilön itsetuntoa ja aiheuttaa huonommuuden tunnetta (THL). Erityisen tuomittavaa on valtaapitävien yleistävä, rasistinen ja epäinhimillistävä puhe. Jos valtaapitäviä ei laiteta vastuuseen sanoistaan, se antaa selkeän viestin, että rasistinen ja leimaava puhe on sallittua ja siitä ei seuraa sosiaalista sanktiota. Sillä on seurauksensa etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden arkielämässä vihapuheen ja häirinnän lisääntymisenä.
Rasismi ei ole vain aggressioita tai vihapuhetta julkisissa tiloissa. Rasismi on sekä arjen toiseuttavia kysymyksiä, valkonormatiivisuutta, rodullistamista ja eksotisointia että rakenteellista syrjintää, jossa vierasperäisen nimen omaavaa henkilöä ei kutsuta työhaastatteluun tai etniseen vähemmistöön kuuluvaa henkilöä seurataan vartijoiden toimesta ostoksilla. Rasismin eri muodot kytkeytyvät osaksi ihmisten epäoikeudenmukaisen ja epätasa-arvoisen kohtelun historiallista jatkumoa.
Rasismin erilaisten ilmentymien ja historian ymmärtämiseksi voi tutustua mm. seuraaviin teoksiin: Keskinen, S., Seikkula, M., Mkwesha, F., Aghayeva, U. & Sinkkonen, A. (2021). Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Saad, L. (2020). Me and White Supremacy: How to Recognise Your Privilege Combat Racism and Change the World.
Opi, kuuntele ja ota selvää!
Rasismin olemassaolo ei ole mielipidekysymys. Tutkimukset ja selvitykset kerta toisensa jälkeen ovat todistaneet rasismin ja syrjinnän olevan etniseen vähemmistöön kuuluville henkilöille Suomessa arkipäivää. Ethän vaadi etniseen tai rodullistettuun vähemmistöön kuuluvia henkilöitä kertomaan kohtaamistaan syrjintäkokemuksista todistaakseen rasismin ja syrjinnän olemassaoloa Suomessa.
Tutkimuksiin etnisen ja rodullistetun väestön kohtaamasta syrjinnästä ja rasismista Suomessa voit perehtyä esim.: THL: Maamu, UTH Euroopan unionin perusoikeusviraston selvitys: Tummaihoisena EU:ssa (2018) Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä (2020).
Asetu kanssamme rasismia vastaan
Rasismin vastustaminen vaatii aktiivista antirasistista toimintaa. Tämä on valkoisuuteen liittyvän etuoikeuden myötä erityisesti valtaväestön eli valkoisten suomalaisten vastuu. Antirasistinen työ on työtä syrjivien rakenteiden, järjestelmien ja yhteiskuntien purkamiseksi. Antirasistinen toiminta vaatii kääntämään katseen omiin sisäistettyihin ennakkoluuloihin ja etuoikeuksiin. Omien etuoikeuksien kriittinen tarkastelu voi tuntua epämukavalta, mutta vain etuoikeuksien tiedostaminen, epätasa-arvoisten rakenteiden purkaminen ja syrjintään puuttuminen johtaa aidosti yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.
Antirasismiin voit perehtyä mm.: Eddo-Lodge, R. (2017) White fragility: Why it’s so hard for white people to talk about racism. Kendi, I. X. (2019). How to be an Antiracist.
Loisto setlementti (aiemmin Kalliolan Nuoret) juhlistaa ensi vuonna 50-vuotista taivaltaan. Jo alusta alkaen toiminnan keskiössä on ollut jokaisen nuoren yksilöllinen kohtaaminen ja hänen tarpeidensa kokonaisvaltainen huomioiminen. Työmme tähtää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen omassa toiminnassa ja yhteiskunnassa. Uskomme vakaasti siihen, että epätasa-arvoa purkamalla lisäämme kaikkien hyvinvointia. Asetu kanssamme rasismia vastaan ja aloita aktiivinen toiminta omasta itsestäsi ja yhteisöstäsi.
#kohtaaminenmuuttaamaailmaa #Loisto50
Kuvassa teokset: Keskinen, S., Seikkula, M., Mkwesha, F., Aghayeva, U. & Sinkkonen, A. (2021). Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Williamson, T. (2022). Nuoren antirasistin käsikirja. Suom. Width, T.
Loisto setlementin vuosien 2023-2025 strategian kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Työhyvinvointi murroksessa
Hyvinvoivaa henkilöstöä voidaan yleisesti pitää kilpailuvalttina ja strategisena voimavarana organisaatiolle. Työhyvinvointi on ollut laajassa keskustelussa yhteiskunnassamme koronapandemian jälkeen. Meillä Loisto setlementissä kohtaaminen on keskeisessä roolissa yksilön ja yhteisön voimavarojen vahvistamisessa. Korona aikana kohtaamiset toteutettiin etäyhteyksin, ja pandemian jälkeen olemme jälleen tutustuneet toisiimme kokonaisina.
Työterveyslaitos toteutti ennen pandemian alkua tutkimuksen ”Miten Suomi voi?” johon liittyvä seurantatutkimus toteutui pandemian jälkeen. Yleisesti voidaan sanoa, että työpaikoilla työhyvinvointi on heikentynyt, turvattomuus lisääntynyt ja mm. uupumusoireiden määrä on kasvanut. Me emme Loistossa ole mikään poikkeus, meilläkin henkilöstökysely osoittaa, että kokonaisuudessaan henkilöstömme hyvinvointi on laskenut.
Kohtaamisista työhyvinvointia
Ajattelen työhyvinvoinnista siten, että se rakentuu neljästä elementistä; rakenteista, tasapainosta, luottamuksesta ja vapaudesta. Rakenteet ja työn puitteet toimivat mahdollistajana sille, että työ on riittävissä määrin ennakoitavaa ja työtä on turvallista tehdä. Tasapainoinen työtehtävä ei kasaa kohtuutonta painolastia kenenkään harteille ja mahdollistaa varianssia työssä, jolloin välillä hektisempien ajanjaksojen välissä on myös kiireetöntä ja leppoisaa aikaa. Työ ja vapaa-aika löytävät hyvän tasapainon ja palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Luottamus organisaatioon, tiimiin ja omaan esihenkilöön luo turvaa ja vapaus suunnitella ja toteuttaa omaa työtä parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollistaa meille tärkeää voimavaraa – luovuutta.
Meillä on Loistossa tehty työtä sen eteen, että työnantajana loisimme työlle riittävät rakenteet ja sisäinen viestintämme olisi sujuvaa ja ennakoitavaa. Missään nimessä emme ole valmiita asioiden kanssa. Meillä työskentelee monenlaisia osaajia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukena ja siksi on erityisen tärkeää asettua huolehtimaan henkilöstöstä. Pyrimme pysymään työkyvyn pulssilla kuukausittaisilla fiilismittauksilla ja luonnollisesti myös toteutamme kerran vuodessa henkilöstökyselyn. Tänä vuonna henkilöstökyselyä on tarkoitus kehittää, ja pohtia olemmeko saaneet tarvittavaa tietoa olemassa olevien kysymysten avulla.
Jos mietin aikoja, joina olen itse voinut työssäni hyvin tai huonommin erilaisissa työpaikoissa ja työsuhteissa, pohjaa kokemukseni siihen, millainen hallinnan tunne minulla on ollut työtehtävässäni ja kuinka olen tullut nähdyksi ja kohdelluksi työyhteisössäni. Vaikka työssä olisi ajoittain vaikeaa tai olisin jopa mahdottoman tehtävän äärellä, ei minulla ole hätää, jos ihmiset ympärilläni näkevät huoleni ja asettuvat rinnalleni. Haluaisinkin siis ajatella, että työhyvinvointi ja sen tukeminen on yhteisöllinen kysymys. Voimme pysähtyä pohtimaan omaa rooliamme ja tapaamme toimia yhteisössä. Onko se eteenpäin vievää, luottamusta ja luovuutta vahvistavaa?
Henkilöstökysely ja pulssit ovat meille tärkeitä indikaattoreita, mutta itselleni henkilökohtaisesti olennaisempaa on pysähtyä sen äärelle, että keskityinkö kohtaamaan ja kysymään kohtaamaltani kollegalta kuulumisia kiireettä? Saimmeko yhdessä aikaan luottamuksellisen ilmapiirin, jossa on lupa ottaa esiin myös haastavia asioita?
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Me Loisto Setlementissä luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan. Tämä on yksi strategiamme kolmesta kärjestä vuosille 2023-2025. Mielestäni toiveikas ja hyvä yhteisö on sellainen, jossa ihmiset kokevat tulevansa arvostetuiksi, tuetuiksi ja kohdatuiksi sensitiivisesti. Tällaisessa yhteisössä yksilöt kokevat voivansa ilmaista mielipiteitään ja omia ideoitaan. Kaikille tarjotaan yhteisössä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Toiveikkaan yhteisön luominen on tärkeää erityisesti nykypäivänä, jolloin monet ihmiset kokevat ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
Loisto Setlementissä hyvän ja toiveikkaan työyhteisön rakentaminen työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Tämä tapahtuu edistämällä avointa kommunikaatiota, tarjoamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja tunnustamalla työntekijöiden saavutukset ja ponnistelut. Kun työntekijät tuntevat tulevansa arvostetuksi ja tuetuiksi, he ovat todennäköisemmin motivoituneita ja tyytyväisiä työhönsä, mikä johtaa positiiviseen työympäristöön ja positiivisuuden kierteeseen.
Loisto Setlementin asiakkaille, jotka ovat voineet kokea yksinäisyyttä, kiusaamista, seksuaaliväkivaltaa, kunniakäsityksiin liittyvää väkivaltaa ja monia muita haasteita elämässään, toiveikkaan yhteisön rakentaminen merkitsee turvallisen ja vastaanottavan tilan tarjoamista. Tällaisessa tilassa ihmiset tuntevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Asiakkaiden toiveikkuus saavutetaan tarjoamalla tukiryhmiä, yksilötyötä, verkossa tapahtuvaa työtä, neuvontapalveluita ja muuta kohderyhmän tarpeita vastaavaa tukea. On tärkeää antaa asiakkaille mahdollisuus kehittää sisua ja itsevarmuutta. Tällä tavoin heitä autetaan ylittämään menneet kokemukset ja liikkumaan kohti toiveikkaampaa tulevaisuutta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että toiveikkaan ja positiivisen yhteisön rakentaminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii omistautumista ja ponnisteluja koko yhteisöltä. Loisto Setlementissä tällaisen yhteisön luominen sekä työntekijöille että asiakkaille on yksi tärkeimmistä prioriteeteistamme. Avoin kommunikaatio, tuki ja yksilöiden voimaannuttaminen ovat avainasemassa, jotta Loisto Setlementti voi antaa oman merkittävän panoksensa järjestökentällä yhteisönä, jossa mahdollistetaan toiveikkaampi tulevaisuus.
Kannustamme kaikkia työntekijöitämme dialogisuuteen ja avoimeen kommunikaatioon sensitiivisellä työotteella. Koemme tärkeänä pysähtyä kohtaamisen äärelle ja antaa aikaa kollegalle ja asiakkaalle. Olemme aistit avoinna ja pyrimme laittamaan kiireen tunteen sivuun. Koitamme olla oikeasti läsnä omana aitona arvokkaana itsenämme. Tärkeä kysymys kuuluukin: “miten sinä voit?” ja “mitä sinulle kuuluu?”.
“Kohtaaminen muuttaa maailmaa”
Iloa ja valoa päivääsi! Kirjoittajana ‘Vellu’ Veli-Pekka Kilpala, Poikatyön työalajohtaja
Loisto setlementin strategia vuosille 2023-2025
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Pitkäjänteisellä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä nuorisotyöllä voidaan ehkäistä nuorten äärikäyttäytymistä
Viime päivinä mediassa ja julkisessa keskustelussa on ollut vahvasti esillä pääkaupunkiseudulla väkivaltaisella käytöksellä oireilevat nuoret. Kyse on vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka uutisoinnin seurauksena on saanut hieman kohtuuttomat mittasuhteet erityisesti liittyen nuorten taustoihin. Aiheeseen ovat ottaneet kantaa monet päättäjät, vaikuttajat sekä järjestöt muistuttaen, että nuorten väkivallan teot ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti 2000-luvun aikana.
Tapahtumien käyttäminen uhkakuvia maalailevan narratiivin vipuvartena on huolestuttavaa. Tämä luo kuvaa osasta nuoria joukkona, joka on kategorisesti uhka yhteiskunnalle. Poikatutkimuksessa yhtenä erityisen haavoittuvassa asemassa olevana poikakategoriana on nostettu esille ”epäilyksen alaiset pojat”, ketkä lähtökohtaisesti koetaan uhkana. Yksilön identiteetin kehittymisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta on erittäin tuhoisaa, jos sinua katsotaan jatkuvasti epäilevällä katseella. Kun sinut nähdään jatkuvasti ainoastaan uhkana, on olemassa suuri riski, että alat myös toistamaan sitä omalla käytökselläsi.
Vilkkaassa keskustelussa on jäänyt hieman syrjään ne keinot, joilla vahvistaa nuorten osallisuutta ja ehkäistä sosiaalisia ongelmia yhteiskunnassamme. HS:n kommenttipuheenvuorossa Lari Malmberg toivoi keskusteluun enemmän näkökulmaa, kuinka nuoria voisi auttaa ja tukea. Loisto setlementissä uskomme vahvasti, että tarvitsimme lisää sensitiivisyyttä niin nuorten kohtaamiseen kuin myös tapaan, jolla käymme keskustelua nuorista. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen työotteen avulla voimme kohdata nuoren yksilönä, tukea sosiaalisessa vahvistumisessa, tarjota kokemuksia kuuluvuudesta turvallisempiin, moninaisiin ja ennen kaikkea positiivisiin yhteisöihin sekä vahvistaa osallisuutta yhteiskuntaan.
Loisto setlementin Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön yksikössä on työskennelty jo 13 vuoden ajan nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan paikallisesti nuorten lähellä osana sitä arkitodellisuutta, jossa he elävät. Monet nuorista tulevat mukaan toimintaan noin 10-vuotiaana ja ovat mukana aina siihen asti, kun he tulevat täysikäisiksi ja tarvittaessa vähän sen jälkeenkin. Yhteistyö alueen leikkipuiston ja Itä-Pasilan asukastalon kanssa luo ainutlaatuiset puitteet tukea alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Toiminnan ytimessä on viikoittainen pienryhmätoiminta, jonka lisäksi retket ja leirit, yksilöllinen tuki, läksykerho, mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin nuorisovaihtoihin sekä kesätyökokemusten tarjoaminen tukevat hyvin monipuolisesti nuoria. Tärkeän osan toiminnan tarjoamasta tuesta mahdollistavat turvalliset aikuiset, jotka ovat läsnä parhaimmillaan vuosia nuorten ja perheiden elämässä. Tämä on tekijä, jota tulisi huomioida vahvemmin erityisesti lyhytkestoisten interventioiden ja projektien sävyttämässä järjestötyössä. Nuorten parissa tehtävän työn tulokset eivät ole nähtävissä pikavoittoina.
Samanaikaisesti kun nuorten väkivallan teot ovat vähentyneet ja nuoret voivat entistä paremmin, järjestelmämme jättää osan nuorista yhteiskunnan ulkokehälle. Tällä hetkellä vallitsevassa poikkeustilanteessa perheiden voimavarat voivat olla koetuksella. Yhteiskunnallisissa rakenteissa kasvavien negatiivisten lieveilmiöiden ratkaisemiseksi tarvitsemme entistä vahvempaa systeemistä muutosta ja yhteistyötä, jotta tulevaisuudessa kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi hyvä elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Satsaamalla pitkäjänteiseen ongelmia ehkäisevään nuorisotyöhön ja perheiden tukeen rakennamme toivoa tulevaisuuteen. Uusia ratkaisuja hakiessa ja malleja luodessa, suosittelen kaikille tutustumista Itä-Pasilassa tehtävään sosiaaliseen nuorisotyöhön.
Kirjoittaja Kalle Laanterä työskentelee Loisto setlementissä Poikien Talon yksikön johtajana
Viime viikolla vietettiin Suomen suurinta kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtumaa, eli Helsinki Pride-viikkoa. Tämän vuoden teemana oli Liike, jolla viitattiin aktiiviseen toimintaan ja vastuunottoon. Teeman avulla haluttiin tuoda ilmi, että juhlan lisäksi Pride on myös välittämistä ja rohkeutta toimia tärkean asian puolesta. Pride-viikolla eri toimijat järjestivät yli 90 tapahtumaa ympäri Helsinkiä. Myös Helsingin Tyttöjen talo järjesti nuorille teemaan sopivan rantakassityöpajan. Viikko huipentui lauantaina moninaisuuden juhlaan ja mielenilmaukseen ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, eli Pride-kulkueeseen.
Saimme pitkin kevättä nuorilta pyyntöjä järjestää yhteinen lähtö kulkueeseen ja picnic Kaivopuiston puistojuhlassa. Halusimme kuunnella nuorten toiveita ja järjestimme lauantaina yhteislähdön Helsingin Tyttöjen Talolta. Tapasimme nuorten kanssa aamupäivällä, pakkasimme yhdessä picniceväät osallistujien reppuihin, koristelimme itsemme värikkäillä glittereillä ja lähdimme seuraamaan oranssia Loisto Setlementti-lippua Hämeentieltä kohti Hakaniemen metroasemaa ja Senaatintoria.
Saavuimme Senaatintorille juuri kulkueen käynnistyessä, ja pääsimme liittymään neljännen kulkuerekan perään yhdessä sateenkaariperheet ry:n kanssa. Tapahtumaan osallistuneita ihmisiä oli kuuleman mukaan jopa yli 100 000, ja sen huomasimme myös paikan päällä. Loisto Setlementin iso lippu tuli tarpeeseen, sillä suuressa ihmismassassa jäi helposti hieman jälkeen, tai muutoin eksyi omasta ryhmästä. Kirkkaan värisen lipun näki jo kaukaa, ja sen avulla pystyi helposti suunnistamaan takaisin oman ryhmän luokse.
Kulkueen reitti kiersi läpi Helsingin ja käveltävää matkaa tuli noin kaksi ja puoli kilometriä. Tunnelma kulkueessa oli mahtava. Osallistujat olivat koristautuneet värikkäisiin vaatteisiin, ja osoittivat mieltään erilaisilla sateenkaarilipuilla ja tekstikylteillä. Oli ihana nähdä mukana kaiken ikäisiä osallistujia. Kulkueessa oli niin erilaisia perheitä pienten lasten kanssa, kuin vanhempia senioreitakin juhlimassa. Oli hienoa nähdä myös ihmisiä kadun varsilla, ikkunoissa ja parvekkeilla kannustamassa ja seuraamassa kulkuetta. (Teksti jatkuu kuvien jälkeen.)
Kun pääsimme kulkueen lopuksi Kaivopuistoon, levitimme maahan vilttejä ja pystytimme Loisto Setlementti-lipun merkitsemään picnic-paikkaamme. Kaivoimme laukuistamme esiin eväät: erilaisia hedelmiä ja marjoja, sipsejä, keksejä, patonkia ja hummusta. Joimme yhdessä juhlamaljat rosé pommacilla ja pidimme paikkaa puistojuhlassa vielä muutaman tunnin ajan. Nuoret kävivät välillä seuraamassa lavoilla tapahtuvia esityksiä sekä kuuntelemassa musiikkia, ja palasivat sitten takaisin nauttimaan picnicistä kanssamme.
Picnicin ohessa keskustelimme nuorten kanssa, ja saimme kuulla, miksi heille oli tärkeää lähteä kulkueeseen juuri meidän kanssamme. Suurin osa nuorista oli joko Poikien- tai Tyttöjen Talon vakituisia kävijöitä, ja siksi kokivat helpoksi lähteä tapahtumaan yhdessä tuttujen aikuisten kanssa. Osa nuorista kertoi, ettei heidän omat kaverinsa käy Priden kaltaisissa tapahtumissa, eikä yksin lähteminen tuntunut hyvältä ajatukselta. Osa nuorista taas tuli Helsingin ulkopuolelta, eivätkä he tunteneet paikkoja ennestään. He olivat kuitenkin käyneet Tyttöjen Talolla aikaisemmin, ja siksi kokivat helpommaksi vaihtoehdoksi lähteä kulkueeseen meidän opastuksellamme.
Työntekijän näkökulmasta oli hienoa, että pystyimme järjestämään nuorille tällaisen mahdollisuuden osallistua kulkueeseen, johon he eivät ehkä muuten olisi uskaltaneet lähteä mukaan!
Olen opetellut elämään täällä pallolla 29 vuotta ja olen oppinut asian, jos toisenkin. Opeteltavaa on vieläkin. Miten voi löytää toimivat arvot kun media/massa tuputtavat kaikenlaisia illuusioita joka suunnasta, kun on eksyksissä ja ei tiedä mitkä ovat oikeat arvot?
Itse ajattelen, että perimmäisten arvojen hahmottamista helpottaa, kun miettii minkälaista tuhoa ja haittaa väkivalta ja alistaminen aiheuttavat. Olen todennut “pienenä olentona” että elämällä ei ole tarkoitusta, mutta sillä voi olla merkitystä. Merkitys on sitä selkeämpi ja vahvempi mitä paremmin yksilö on sen itse itselleen määritellyt.
Elämässä olevista monista kahleista eli yleisesti
”normaaleiksi” koetuista vääristyneistä arvoista, eli puhekielessä ”normeista” monet ovat syntyneet hallinnan ja
vallan halusta. Nämä ns. normit laittavat meidät illuusioiden pyörteisiin,
jotka romahduttavat ja vahingoittavat identiteettiämme ja hämmentävät meitä,
sekä alistavat ja syrjivät hyvin monia meistä sekä estävät olemasta oma
itsemme. Monet normit ovat turhia ja jopa haitallisia esimerkiksi kulttuurista,
uskonnosta tai vallan halusta syntyneitä.
Itse koen että tärkeimmät arvot ovat rauha, läheiset, rakkaus, väkivallattomuus niin fyysinen kuin henkinenkin. Arvoiksi luen myös jokaisen yksilön omat mielenkiinnon kohteet, joita ei kukaan voi vähätellä. Näitä arvoja kunnioittaen on mahdollista ja helppoa hyväksyä kaikenlaiset erilaiset ilmiöt ja yksilöiden ominaisuudet kuten eri vähemmistöt, seksuaalivähemmistöt ja muun sukupuoliset, ns. Bronyt, ns. Otakut, massasta poikkeavat/erottuvat, normeja rikkovat yksilöt/ryhmät sekä sukupuolioletusnormeja rikkovat jne. sekä menneisyydessä jopa videopelaajat ja tietokoneita enemmän harrastavat ns. “nörtit” olivat arvostelun kohteina. Näissä erilaisissa ilmiöissä ei ole mitään “pahaa” jopa päinvastoin, kunhan niissä ei ole mitään väkivaltaan liittyvää. Näiden ilmiöiden ansiosta pystymme laajentamaan maailmankuvaamme ja purkamaan ennakkoluuloja.
Koen että pystymme elämään itsemme näköistä elämää, kun emme arvostele ja tuomitse toisiamme normien ja erilaisuuksiemme takia. Silloin kun emme satuta toisiamme voimme olla rauhaan johtavassa yhteiselossa keskenämme toisiamme ja erilaisuuksiamme kunnioittaen ja antamatta normien sokeuttaa maailmankuvaamme.
Mielestäni hyviä blogitekstejä: nörttiyttä ja niihin rinnastettaviin ilmiöihin liittyen (suosittelen käyttää vasemman puolen aiheet kohtaa apuna etsiessään itseä kiinnostavia aiheita): http://norttikulttuuri.blogspot.com
-Papillon
—
Loisto Setlementti julkaisee säännöllisesti blogissaan myös nuorten ajatuksia ja kokemuksia heille merkityksellisistä teemoista. Mikäli tahdot ehdottaa omaa kirjoitustasi blogiimme tai tiedät jonkun jolla voisi olla sanottavaa, voit olla yhteydessä loisto@loistosetlementti.fi
