Koronapandemian aiheuttama epävarmuus vaatii resilienssiä eli kykyä kohdata vaikeuksia, toimia haastavassa tilanteessa ja palautua psyykkisesti. Resilienssi rakentuu sosiaalisten suhteiden ja rutiinien kautta, eli juuri niissä olosuhteissa, joita koronakriisi on ennennäkemättömällä tavalla rajoittanut. Erityisesti nuoret, jotka vasta rakentavat yhteyttä itseensä, ovat joutuneet kollektiivisen resilienssitestin eturintamaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriön koronatyöryhmän raportissa todetaan, että koronakriisin kielteiset vaikutukset heijastuvat erityisen vahvasti nuoriin. Me nuorten rinnalla kulkevat järjestötoimijat olemme nähneet, kuinka nuoret maksavat kohtuuttoman kovan hinnan yhteiskunnallisissa koronatalkoissa inhimillisenä kärsimyksenä ja tulevaisuuden näkymien kaventumisena. 

Emme voi vielä edes hahmottaa kaikkia koronakriisin pitkäaikaisvaikutuksia nuorten mielen hyvinvointiin. Yli puolet opiskelijoista kertoo kokeneensa erilaisia mielenterveyden haasteita poikkeusolojen aikana ja entistä useampi nuori on ajautunut haavoittuvaan asemaan. Riskinä on, että ruuhkautuneiden mielenterveyspalveluiden kantokyky ylittyy ja etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat, vähemmistöryhmiin kuuluvat ja syrjinnälle alttiit nuoret jäävät ilman riittävää tukea. Poikkeusolojen aiheuttama kolaus perusturvallisuuden tunteeseen koettelee nuorten luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin. 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti nyt ei ole eettisesti eikä taloudellisesti kestävä ratkaisu vaan yhteiskunnalle kallis laina, jolla on inhimillisen kärsimyksen myötä korkeat korot. Vaikeidenkin päätösten keskellä on pysähdyttävä kuulemaan nuorten tarpeita. Tarvitaan konkreettisia tekoja, joilla autamme nuoria kiinnittymään takaisin normaaliin, ja löydämme ne, jotka olemme koronan aikana kadottaneet. Meillä ei ole varaa menettää kokonaista sukupolvea.

Pauliina Sneck
Viestintävastaava, Loisto setlementti ry

Laura Ranki
Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön koordinaattori, Loisto setlementti ry

Anniina Rauhala
Projektityöntekijä, nuorten aikuisten mielenterveysaktivismiryhmä Koala

Nyyti ry

Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 herätimme keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Teimme yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostimme esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Kampanjaan voit tutustua tarkemmin osoitteessa https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/.

Hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Muistelin, että omat tunnelmat olivat silloin pelokkaat, mutta samalla oli kiinnostavaa seurata minkälaisia muotoja elämä ottaisi ja mitä luovia ratkaisuja ihmiset kehittäisivät kotona viihtymiseen. Etuoikeutetusta, turvatusta elämäntilanteesta käsin pystyin vitsailemaan ystävieni kanssa videopuheluissa, että jos vanhimmat ikäryhmät kokivat sodan, niin ehkä me nuoremmat jaksamme hetken katsella elokuvia kotisohvalla. Se vitsi vanhentui sitten aika äkkiä.

Mielenterveyden näkökulmasta eristäytyminen koteihin on nakertanut mielenterveyden peruspilareita: ihmissuhteita, liikuntaa, lepoa, ravintoa ja luovuutta. Vaikka usein mielenterveydestä keskustellaan lähinnä siihen liittyvien ongelmien kautta, on syytä muistaa, että meillä kaikilla on mielenterveys, joka on osa kokonaisvaltaista terveyttä. Reilun vuoden olemme kuitenkin joutuneet laittamaan fyysisen terveyden suojelemisen myös mielenterveyteen liittyvien tarpeiden edelle. Samalla on otettu mittaa itse kunkin mielenterveystaitojen työkalupakista.

Miksi erityistä huomiota pitäisi kiinnittää juuri nuoriin? Ensinnäkin, yllä mainitsemaani mielenterveystaitojen työkalupakkia kerrytetään elämän aikana, jolloin nuorilla ei usein ole vielä samaa määrää työkaluja käytössään, kun meillä vanhemmilla. Toiseksi, vuosi eristyksissä on häirinnyt olennaisesti ikävaiheeseen kuuluvia kehitystehtäviä: oman identiteetin etsimistä, uusien kokemusten hankkimista ja ihmissuhteiden muodostamista. Kyse ei ole vähäpätöisistä asioista, vaan tärkeistä elämän rakennuspalikoista, jotka vaikuttavat yksilön koko elämänkaaren ajan.

On selvää, että poikkeuksellinen vuosi ei ole kohdellut ihmisiä tasavertaisesti. Riippuu yksilöstä, kuinka suhtautuu yksinoloon tai kuinka yksin joutuu tai saa olla. Ja jos esimerkiksi kotona ei ole turvallista tai toimeentulo loppui kuin seinään, ei poikkeusolojen ensimmäisten viikkojen uutuudenviehätys paljoa kiinnosta. Eriarvoisuus on lisääntynyt vuoden aikana huolestuttavissa määrin ja on selvää, että heikoimmassa asemassa olevia on autettava. Väitän kuitenkin, että kuluneella vuodella on ollut niin laajamittaisia vaikutuksia jokaisen ihmisen mielen hyvinvointiin ja että se tulee purkautumaan vielä vuosien päästä moninaisina ja vaikeasti ennustettavissa olevina ongelmina, ellemme nyt panosta mielenterveyteen myös edistävästi ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevästi.

En väitä, että tehtävä olisi helppo. Mielenterveyden edistäminen ei ole muusta toiminnasta erillistä ja oikeasti vaikuttavat mielenterveyttä edistävät toimenpiteet tarkoittavat laajoja rakenteellisia muutoksia: mindfulness harjoittelusta ei ole pitkällä aikavälillä apua, jos työyhteisön toimintatavat ajavat ihmisiä toistuvasti sairauslomille. Siksi onkin tärkeää, että meistä jokainen miettii omia vaikutusmahdollisuuksiaan omaan ja toisten mielenterveyteen. Jokainen nuorten kanssa tekemisissä oleva henkilö voi olla mielenterveyden edistäjä, koska lopulta suuret rakenteelliset muutokset syntyvät pienistä arkisista teoista ja toimintatavat valinnoista, joita teemme joka päivä.

Eri elämäntilanteet käyttävät eri määrän voimavaroja ja mielenterveystaidot ovat työkaluja, joiden avulla niitä voi kasvattaa. Jos on jo selvää, että vastaavat poikkeusolot eivät jää tulevaisuudessa tähän, on varmistettava, että nuoret saavat edellytyksiä, taitoja ja mahdollisuuksia vahvistaa mielenterveyttä myös jatkossa. Meillä kaikilla on mielenterveys, jota kannattaa vaalia.

Sonja Raunio

Kirjoittaja on Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n toiminnanjohtaja.

#KallisLaina #nuoret #mielenterveys #mielenterveydenedistäjä

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 haluamme herättää keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Tehdään yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostetaan esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Haastetaan päättäjät tekemään konkreettisia ratkaisuja nuorten mielenterveyden hyväksi. Lue lisää ja tule mukaan https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/

Meillä kaikilla on erilainen määrä aineellisia, henkilökohtaisia ja olosuhteisiin liittyviä voimavaroja. Mitä vähemmän voimavaroja, sitä suurempi riski on joutua menetysten kierteeseen. (Hedrenius & Johansson, 2013) Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on vaikuttanut eniten niihin nuoriin, jotka jo ennen kriisiä olivat haavoittuvassa tilanteessa.  

Bahar-hankkeessa työskentelemme kunniaan liittyvää väkivaltaa kohdanneiden nuorten kanssa. Nuoret, jotka ovat väkivallan tai sen uhan takia joutuneet irtautumaan perheistään, tai joiden perhe on kunniaan liittyvän konfliktin takia torjunut heidät, ovat menettäneet useita voimavarojaan. Jäädessään tutun sosiaalisen verkostonsa ulkopuolelle ei nuorella välttämättä ole ollenkaan aikuisia, joilta saada tukea ja turvaa. Nuori joutuu yhtäkkiä pärjäämään itsenäisesti, asumaan ensimmäistä kertaa yksin ja huolehtimaan toimeentulostaan. Jos rahat eivät riitä, on osattava ja uskallettava etsiä apua. Monet sosiaali- ja terveysalan palveluista ovat saatavissa vain, jos niitä sinnikkäästi osaa ja jaksaa hakea. Avun löytäminenkin vie voimavaroja. Yksinäisyyden ja taloudellisen epävarmuuden lisäksi nuoren tilanteeseen liittyy usein pelon, surun ja ahdistuksen tunteita. Nuori voi kokea traumaperäistä oireilua tai muita mielenterveyden häiriöitä. Kunniaan liittyvä konflikti saattaa olla edelleen käynnissä ja nuoren turvallisuus voi olla uhattuna. Perusturvallisuuteen voivat myös vaikuttaa oleskelulupaprosessit ja niihin liittyvä epävarmuus. Kun perusturvallisuus on horjunut, on vaikea löytää energiaa olla itsevarma, iloinen ja sosiaalinen; jos taas ei ole iloinen ja sosiaalinen, voi olla vaikeaa luoda uusia ihmissuhteita menetettyjen tilalle. Ilman ihmissuhteita voi elämä tuntua merkityksettömältä – mistä siis löytää jaksamista opiskella tai löytää töitä. Menetysten kierre on syntynyt. 

Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnan sulkutila aiheuttaa erityisen paljon haasteita. Olemme viimeisen vuoden aikana huomanneet, kuinka poikkeusaika on lisännyt yksinäisyyden ja epävarmuuden tunnetta monilla asiakkainamme olevista nuorista. Kun sosiaalinen verkosto on pieni, tuntuu erityisen pahalta, ettei kouluun tai esimerkiksi ryhmätoimintaan voi enää osallistuakaan. Nämä ovat saattaneet olla nuoren tärkeimpiä arkirytmiä ja sosiaalista kuuluvuutta ylläpitäviä tekijöitä. 

Poikkeusaikana turvaa virukselta on haettu kotoa. Kaikille koti ei kuitenkaan ole turvallinen paikka. Kotihälytysten määrä ja ensi- ja turvakoteihin tehdyt yhteydenotot ovat lisääntyneet korona-aikana. (Vasankari, 2020) Lisääntynyt kotona vietetty aika voi kärjistää tilanteita perheissä tai parisuhteissa, joissa on väkivaltaa. 

Nk. digiloikka, joka koronan aikana on tapahtunut, ei ole yhtä helppoa tai mahdollista kaikille. Osa nuorista ei pysty löytämään kotoaan rauhallista ja turvallista paikkaa puhua omista asioistaan puhelimessa tai videolla. Rankkojen kokemusten takia osan on vaikea luottaa ihmisiin, minkä takia keskustelut etäyhteyksin tuntuvat vaikealta. Joillakin nuorilla oppimisvaikeudet tai esimerkiksi vieras kieli tekevät erilaisten videosovellusten käytön hankalaksi. 

Menetysten kierteen voi katkaista ja voimavaroja voi vahvistaa. Kuinka varmistamme, että tavoitamme ne nuoret, jotka edellä kuvattujen seikkojen vuoksi jäävät liian helposti avun ulkopuolelle.  

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on #kallislaina. 

Kirjoittaja Sanja työskentelee Loiston kunniakäsityksiin ja -konflikteihin liittyvän työn yksikössä 

Lähteet:

Hedrenius, Sara & Johansson, Sara 2013. Kriisituki. Ensiapua onnettomuuksien, katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn. Tietosanoma. 

Vasankari, Aino 2020. Kotihälytysten määrä on kasvanut jopa neljänneksellä korona-aikana. Yle uutiset. WWW-artikkeli. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11678580 (viitattu 16.5.2021) 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 haluamme herättää keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Tehdään yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostetaan esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Haastetaan päättäjät tekemään konkreettisia ratkaisuja nuorten mielenterveyden hyväksi. Lue lisää ja tule mukaan https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/