Tahdotko todella? – näkökulmia pakkoavioliittoon

Onkohan montaakaan ihmistä, joka ei ole haaveillut rakkaudesta ja kumppanuudesta? Jotkut parit päätyvät solmimaan avioliiton rakkautensa ja sitoutumisensa merkiksi. Avioliittoa solmittaessa luvataan julkisesti rakastaa puolisoa elämän loppuun saakka. Mutta miltä tuntuisi, jos joutuisit avioon vasten omaa tahtoasi?

On tilanteita, joissa nuori ei pääse vaikuttamaan puolisonsa valintaan, mutta hän luottaa vanhempiensa kykyyn valita juuri hänelle sopiva puoliso. Tällöin puhutaan järjestetyistä avioliitoista, joista saattaa parhaimmillaan tulla elinikäisiä, onnellisia ja rakkaudentäyteisiä kumppanuuksia. Jos taas avioliittoon aikojista toinen tai molemmat osapuolet eivät halua mennä naimisiin, puhutaan pakkoavioliitoista. Jos yhden tai molempien osapuolten valinnanvapautta rajoitetaan uhaten tai väkivalloin, on silloin kyse pakottamisesta. Pakkoavioliitosta kieltäytyminen saattaa johtaa uhkailuun, kiristykseen, painostamiseen, vapauden riistoon ja väkivaltaan.

Pakkoavioliiton tunnistaminen ei ole yksiselitteistä. Saattaa olla, että pakkoavioliiton kautta naimisiin päätynyt osapuoli ei itsekään ymmärrä miten ja miksi näin kävi. Syynä nuoren avioliittoon pakottamisessa voi olla esimerkiksi esiaviollinen seksi, epäily seksuaalivähemmistöön kuulumisesta, raskaaksi tuleminen tai perheiden tai sukujen välinen taloudellinen velka tai kosto. Valitettavasti ei ole olemassa luotettavia tilastoja pakkoavioliittotapausten määrästä Suomessa, mutta eri asiantuntijoiden arvioiden mukaan pakkoavioliittotapauksia on tullut esiin muutamia kymmeniä vuosittain. Kokemuksemme mukaan tilanteita on luultavasti huomattavasti enemmän, koska pakkoavioliitot ovat vaiettu asia yhteisöissä.

Olemme Sopu-työssä huomanneet, että usein on haasteellista tunnistaa, onko kyse vapaaehtoisesta avioliitosta vai siihen pakottamisesta. Pakkoavioliittoon ei aina liity suoraa väkivaltaa tai uhkailua. Puolisoksi valittu henkilö on usein perhetuttu tai kaukainen sukulainen ja avioliiton osapuolten perheet ja suvut kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa. Yhteisöllisestä kulttuurista tulevien nuorten on vaikea ajatella vain omaa etuaan, ja he kokevat, että avioliitosta kieltäytymisestä seuraa kohtuutonta häpeää ja vahinkoa perheelle ja yhteisölle. Nuori saattaa myös jättää kertomatta oman kantansa aiottuun avioliittoon, koska pelkää sukulaisten ajautuvan riitoihin tai hänen kieltäytyessä tästä avioliitosta, on riskinä että seuraava ehdokas tuntuu nuoresta vieläkin epämieluisammalta vaihtoehdolta.

Kun nuori ei ole tottunut kyseenalaistamaan vanhempien ja muiden tärkeiden sukulaisten mielipidettä, jättää hän kertomatta oman kantansa. Ne harvat sukulaiset, joille nuori ehkä pystyy kertomaan tunteistaan, saattavat rohkaista häntä kuitenkin solmimaan liiton ja viittaavat omaan tai lähipiirinsä kokemuksiin onnellisesti avioliitossa elämisestä, vaikka alkuvaiheessa epäröivätkin tunteitaan. Pahimmillaan ei kukaan ota nuorta vakavasti ja hänen tunteensa sivuutetaan toteamalla, että on ihan normaalia olla jännittynyt ennen naimisiin menoa. Nuoren kokemuksen ja tunteiden sivuuttaminen on nuorelle traumaattinen kokemus, joka vaikuttaa nuoren elämään monin tavoin.

Pakkoavioliitto on vaikea tunnistaa ja toteutuessaan tuottaa inhimillistä kärsimystä. Pakkoavioliiton uhreilla tulisi olla mahdollisuus hakea ja saada apua. Parhaiten pakkoavioliittoihin voidaan kuitenkin puuttua panostamalla ennaltaehkäisevään työhön yhteisöissä. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin sekä tukea perheenjäsenten välistä avointa ja positiivista keskusteluyhteyttä. Kun perheenjäsenet tietävät ja tuntevat toistensa pelot, toiveet ja unelmat, vähenee riski kontrolloida ja painostaa läheisiään ratkaisuihin, joita he eivät haluaisi tehdä.

Majid Allahyari
Sopu-työntekijä
www.soputila.fi

Loisto setlementin kunniaan liittyvän väkivaltatyön kokonaisuuteen kuuluvat SOPU-työ, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä kunniakäsityksiin liittyviä konflikteja ja väkivaltaa perheissä ja yhteisöissä sekä tukea nuorta kunniaan liittyvässä kriisi- ja konfliktitilanteessa sekä Bahar-hanke, joka tarjoaa yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea kunniaan liittyvän kaltoinkohtelun ja väkivallan vuoksi yhteisöstään irtaantuville tai irtautuneille nuorille ja nuorille aikuisille. Tarjoamme luottamuksellista yksilöllistä ja perhekohtaista tukea kunniakonfliktitilanteissa ja sen jälkeen. Koulutamme ja lisäämme tietoisuutta kunniaan liittyvistä teemoista nuorille, perheenjäsenille ja ammattilaisille.