Johdanto
Puheenjohtajan tervehdys
On aika koota sanoiksi ja luvuiksi työ, jota Loisto setlementissä on v. 2024 tehty. Samalla arvioidaan, miten tehdyt suunnitelmat toteutuivat: mikä onnistui, mikä on vielä kesken, mikä ei sittenkään toimi ja mitä voisi olla hyvä kehittää.
Päättynyt vuosi ei ollut vain tavanomainen toimintavuosi. Vuonna 2024 Loisto setlementti juhli 50-vuotista historiaansa. Loiston perustavan kokouksen vuosipäivänä 17.4. juhlittiin Setlementtitalolla. Varsinaisen juhlan suunnittelivat nuoret itse. 6.9. järjestetyille festivaaleille osallistui noin 150 nuorta. Vuoden mittaan juhlittiin myös mm. 10-vuotiasta Espoon tyttöjen taloa.
Juhlinnan lisäksi Loistossa tehtiin työtä nuorten kanssa, ja tehtiin sitä edelleen niin hyvin, että toimintojen rahoitus on tänä vuonna tasaisella pohjalla. Riittävän rahoituksen varmistaminen on tärkeä tavoite tänäkin vuonna. Sen toteutuminen edellyttää jokaiselta oman perustehtävän hoitamista parhaan osaamisen mukaan.
Loistossa on erityistä osaamista ja asiakkuudessa erityisiä kohderyhmiä. Hyvin tehtyä työtä ja sen vaikutuksia on osattava raportoida. Työtä on myös kehitettävä tarvelähtöisesti sekä saavutettavuuden ja tunnettuuden varmistamiseksi. Uuden strategian valmistelu alkaa jo keväällä, joten vuodesta tulee työntäyteinen.
PMMP:n ja Kuumaan julkaisema kappale ”Haloo!” kuvaa mielestäni Loiston työtä. Näytetään nuorille ja toisillemme valoa pimeän painaessa, myös tänä vuonna.
“Ootko sä siel? Huuda ‘Haloo!’ Täällä mä oon, näytän valoo Kun pimeä painaa ja hajottaa Sanoa saa, että pelottaa Täällä mä oon, huuda ‘Haloo!’”
Kiitokset henkilökunnalle tekemästänne työstä, antamastanne ajasta ja kantamastanne toiveikkuudesta ja valosta!
Valoa täältäkin,
Minna Remes-Sievänen
Loisto setlementin hallituksen puheenjohtaja
Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2024
Vuosi 2024 oli Loisto setlementin juhlavuosi, kun yhdistys täytti huhtikuussa viisikymmentä vuotta. Päätimme juhlia keski-iän saavuttanutta Loistoa pidemmän kaavan mukaan ja järjestää kahdet juhlat. Loisto Setlementin syntymäpäivänä juhlia vietettiin Kalliolan juhlasalissa. Valinta juhlapaikaksi oli luonnollinen, sillä Kalliolan kerholasta kaikki on aikoinaan alkanut. Syyskuussa juhlimme toisen kerran nuorten kanssa Loiston omissa tiloissa Hämeentiellä. Juhlien ohjelma suunniteltiin yhdessä nuorten kanssa, ja juhlista tuli lämminhenkiset ja nuorten näköiset. Molemmissa juhlissa muisteltiin Loiston matkaa kerhotoiminnan järjestäjästä sosiaalisen nuorisotyön asiantuntijaksi sekä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tukijaksi.
Lokakuussa juhlimme myös Helsingin Tyttöjen Taloa, joka täytti 25 vuotta. Tyttöjen Talo on ollut koko ansiokkaan toimintansa ajan haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen tukija, ja monelle tytölle sekä nuorelle naiselle Tyttöjen Talosta on muotoutunut tärkeä ja merkityksellinen turvapaikka. Tyttöjen Talon työ jatkuu edelleen yhtä merkityksellisenä kuin se on ollut koko toimintansa ajan.
Vuosi 2024 oli osallistujamäärienkin osalta merkittävä. Loiston toimintaan osallistuvien määrä pysyi edelleen korkeampana kuin koronaa edeltävänä aikana. Toimintaan osallistui nuoria paikan päällä, ja nuoria tavoitettiin myös digitaalisesti eri alustojen kautta. Tämä kertoo siitä, että Loistossa tehtävä työ on tärkeää ja nuorille merkityksellistä. Työlle on myös edelleen tarvetta.
Nuorten näkökulmasta mennyt vuosi on ollut henkisesti kuormittava ja herättänyt paljon epävarmuutta. Epävarmuutta aiheuttivat maailmalla jatkuvat sodat, ennakoimaton tulevaisuus ja epävarmuus taloudesta. Loistossa tarjottiin tukea nuorille, joita maailman tilanne oli järkyttänyt. Sotien aiheuttama ahdistus ja epävarma maailman tilanne voivat olla nuorille valtava taakka ja trauma. Nuorille, jotka kaipasivat tukea ja ymmärrystä tässä vaikeassa tilanteessa, tarjottiin Loistossa mahdollisuus aikuisen tukeen, keskusteluun sekä turvalliseen tilaan.
Viime vuosina epävarmuutta ovat aiheuttaneet myös järjestöjen rahoituksiin suunnitellut supistukset. Tämä on näkynyt henkilökunnan huolena nuorten palveluiden leikkauksista ja työpaikkojen menetyksestä. Tilanne on vaatinut Loisto Setlementiltä uudenlaisten rahoitusratkaisujen miettimistä sekä palvelutuotannon uudenlaisten avausten ideointia. Tilanne elää edelleen ja aiheuttaa meissä kaikissa huolta.
Loisto Setlementti toteuttaa sosiaalista nuorisotyötä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä työotteella. Vuosibudjettimme on noin 3,8 miljoonaa euroa. Vuosi 2024 oli Loistossa taloudellisesti ylijäämäinen. Meitä päätoimisia Loistolaisia on noin 50, ja lähes kaikki työntekijämme tekevät työtä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten parissa. Työmme tavoittaa vuosi vuodelta yhä suuremman määrän tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. Tästä kiitos kuuluu kaikille Loiston upeille työntekijöille. Loiston työntekijät ovat alansa ammattilaisia sekä vahvasti sitoutuneita nuoriin, joita varten Loisto on olemassa. Lämmin kiitos kaikille tahoille, jotka rahoittivat toimintaamme kuluneen vuoden aikana. Lisäksi haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme, joiden kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu hyvänä.
Kari Ollila
toiminnanjohtaja
Loiston visio ja missio 2024 – Arjen suunnannäyttäjinä
Missio ja visio eivät ole Loistolle vain ohjaavia lauseita – ne ovat läsnä jokaisessa kohtaamisessa, strategisessa valinnassa ja henkilöstön arjen työssä. Ne heijastuvat tavassamme kohdata nuori yksilönä, rakentaa yhteisöllisyyttä ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Loistolle missio ja visio ovat paitsi toimintamme kompassi myös lupaus – siitä, millaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa yhdessä nuorten kanssa.
Kohtaamisia, kasvua ja vaikuttavuutta – vuoden 2024 keskeiset luvut
Toiminnan avaintunnusluvut ja vaikuttavuus työaloittain
Helsingin Tyttöjen talo
Helsingin Tyttöjen Talo tarjoaa tukea ja toimintaa 10–28-vuotiaille tytöille ja naisille, ottaen huomioon sukupuolen moninaisuuden ja itsemäärittelyoikeuden. Vuonna 2024 panostimme nuorten toimijuuden vahvistamiseen sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Tyttöjen elämään liittyvien ajankohtaisten ilmiöiden käsittely esimerkiksi tapahtumissa ja verkostoissa, olivat keskeisiä tavoitteita. Viestintää parannettiin uudistamalla nettisivut ja logo.
Yhteisötoiminnan aikana nuorilla on ollut mahdollisuus osallistua erilaisiin harrastusryhmiin, vahvistaa itseään ja viettää aikaa yhdessä muiden kanssa.
Nuoret ovat voineet käsitellä elämänsä käännekohtia ja haasteita vertaisryhmissä ja kahden kesken ohjaajan kanssa. Avun ja tuen saamisen lisäksi nuorten osallisuuden vahvistuminen läpäisee jokaista työmuotoa. Jokaisella on oikeus löytää oma polkunsa ja toteuttaa itsensä näköistä elämää.
Avaintunnusluvut
- Työntekijöitä 5
- Vapaaehtoisia 27, vapaaehtoisten työpanos 460 tuntia
- Säännöllisesti toiminnassa mukana olevat nuoret 302
- Kaikkien toimintaan osallistuneiden määrä 1736
- Matalankynnyksen toimintakerrat 133
- Tukiryhmiä 11
- Harrastus/taitoryhmiä 19
- Kaikki kohtaamiset eli käyntikerrat yhteensä 4701
Tukiryhmissä ja yhteisötoiminnassa mukana olleiden nuorten alku- ja loppukeskustelut (n=24) osoittavat merkittävää myönteistä kehitystä kaikilla mittareilla. Tunne itselle tärkeään porukkaan on vahvistunut huomattavasti. Suurimpia kehitysaskeleita voidaan nähdä siinä, kuinka nuoret ovat oppineet keinoja käsitellä haasteita. Selvästi näyttää myös siltä, että toiminnasta saatava vertaistuki ja sosiaalisten taitojen harjoittelu ovat tuoneet positiivista muutosta kaverisuhteisiin ja lisänneet nuorten itsevarmuutta. Nuorten toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan ja vaikuttamismahdollisuudet omassa elämässä ovat myös lisääntyneet.
Laajemmasta, säännöllisesti toiminnassa mukana olevien nuorten kyselystä (n=116) ilmenee, että:
- 79 % koki toiveikkuuden tulevaisuutta kohtaan kasvaneen
- 79 % koki omien voimavarojen lisääntyneen
- 77 % koki muutoksen parempaan minäkuvassa, itsetuntemuksessa
- 64 % koki ihmissuhteissaan muutosta parempaan
- Tyttöjen Talolla on turvallinen ilmapiiri (ka 4.25 asteikolla 1–5)
Nuoren sanoin
“On tunne, että hei mä kuulun johonkin, se on tärkeää. On aina turvallista tulla. Olisi millainen moodi vaan päällä itsellä niin tietää, että hei mä meen tästä ovesta sisään, niin olen aina tervetullut ja siellä on aina ihmisiä ympärillä”
25-vuotias nuori tuli Helsingin Tyttöjen Talolle mukaan ensimmäisen kerran vuonna 2016. Hän oli silloin 16-vuotias ja oli juuri muuttanut Helsinkiin pienemmältä paikkakunnalta. Hän sai kuulla toiminnasta äidin työkaverilta, joka suositteli paikkaa omanikäistä seuraa kaipaavalle nuorelle. Nuori vietti paljon aikaa kotonaan ja halusi mielekästä tekemistä koulun rinnalle. Äiti ja tytär tulivat ensin kahdestaan tutustumiskerralle, minkä jälkeen nuori innostui käymään Tyttöjen Talolla aktiivisesti.
Nuoren kokemus on, että hän on saanut erityisesti apua yksilökeskusteluista, joissa on voinut jakaa hankalia elämäntilanteita, vaikeuksia ihmissuhteissa ja muita itseä tai omaa elämää mietityttäviä asioita. Hän on saanut myös keinoja käsitellä läheisen kuolemaa ja kriisitilanteita.
Tyttöjen Talon tarjoama tuki on ollut merkittävää seurustelusuhteen päätyttyä eroon. Nuori on saanut vahvistusta päätökselleen lähteä suhteesta. Hän oivalsi, että ”En ole ihan väärässä siinä, millainen se ihminen on todellisuudessa ollut ja miten hän kohteli minua. Minun ajatukseni ja oletukseni olivat oikeita.”
Vuosien varrella nuori on saanut elämäänsä Tyttöjen Talolta paljon uusia ystäviä. Toiset ovat olleet rinnalla lyhyemmän, toiset pidemmän aikaa. Vaikka nuori on joutunut olemaan toiminnasta jonkin aikaa sivussa terveyssyistä, se ei vaikuttanut siihen, millaista oli palata jälleen mukaan. Uusiin nuoriin tutustuminen on yksi tärkeä osa Tyttöjen Talon toimintaan osallistumista, eikä kaikkien kanssa ole yhteistä kieltä, mutta yhdessä voi tehdä asioita siitä huolimatta.
Hän kuvailee Tyttöjen Talon merkitystä itselleen: ”Täältä on saanut paikan ja yhteisön, johon kuulua.” Tyttöjen Talon pitkäaikaisena kävijänä hän vinkkaa, että paikalle voi mennä tukihenkilön tai läheisen ihmisen kanssa, jos vieraat ihmiset jännittävät. Silloin on iso saavutus, että tulee ovesta sisään ja tapaa ohjaajia. Seuraavalla kerralla tietää, millaisia tyyppejä on vastassa. ”Ja tietää, ettei ole yksin, että täällä on muitakin,” hän lisää.
Vapaaehtoisen sanoin
Kaikki alkoi saunassa siskon kanssa jutellessa. ”Haluaisin olla avuksi ja hyödyksi edes jotenkin. Ehkä nuorille aikuisille, jossain paikassa, jossa voisin olla osana yhteisöä, ei mitään etähommia.” Seuraavalla viikolla sisko laittoi viestin: ”Kato toi. Tyttöjen Talon ilmoitus, oon kuullut niistä vaan hyvää.” Natalia tiesi paikan tyttären teinivuosilta, ja kuten siskokin, oli kuullut pelkkää hyvää. Kolmen aikuisen äitinä hän arveli, että tämä voisi olla hänen juttunsa.
Natalia ilmoittautui ja sai kutsun haastatteluun, ja häntä jännitti. Haastattelu oli leppoisa, ja pian olikin jo ensimmäinen koulutus uusille vapaaehtoisille.
”Taas jännitti. Paljon uusia ihmisiä, onkohan jotain, mitä pitäisi sittenkin osata enemmän tai tietää ennakkoon?” Jännitys hävisi 15 minuutin jälkeen. Koulutus oli hyvä, ja sen aikana tuli selkeys moneen mietityttäneeseen asiaan. Työntekijät ja muut uudet vapaaehtoiset olivat kaikki kiinnostavia, eivätkä yhtään pelottavia. Hänestä tuntui ihanalta saada linkki, jonka kautta pääsi varaamaan omia vuorojaan.
Matkalla ensimmäiseen vuoroon jännitti taas. Natalia etsi oman paikkansa keittiön kulmasta, mistä näki hyvin, mitä tapahtui. Hetken kuluttua saman pöydän ääressä istuikin monta. Nuoria ja ohjaajia tuli ja meni. Jokainen esittäytyi tavallaan, mutta jokainen esittäytyi.
Pian hän huomasi, että oli luontevaa sanoa: ”Moi, oon uusi vapaaehtoinen Natalia ja täällä ekaa iltaa.” Jännitys suli, ja pian hän istuikin sohvannurkassa juttelemassa piirtämisestä kahden nuoren kanssa.
Seuraavilla kerroilla jännitys oli muuttunut odotukseksi. Natalia istui pöydän ääressä ja piirteli, kun ensimmäiset tytöt tulivat. He puhuivat arabiaa. Tytöt asettuivat viereen teekuppeineen ja leipineen: ”Me tultiin tänne tekemään Suomen läksyjä, kiva tutustua.” Keskittyneesti, toisiaan auttaen, he keskustelivat, mitä sana ”hanki” tarkoittaa ja miten se taipuu monikon genetiivissä. Natalia ajatteli: ”Ihmisiä, jotka sinnikkäästi opettelevat kieltä ja osaavat jo noin paljon sanoja yhden vuoden jälkeen! Tämä on siis heille paikka, jonne voi tulla koulun jälkeen tekemään läksyt yhdessä. Miten hienoa!”
Keittiössä oli alkamassa kokkikerho. Natalia jatkoi piirtelyä ja sai pian uuden nuoren vierelleen.
Nuori kysyi: ”Kuka sä oot ja mitä sä piirrät?”
”Oon Natalia. Piirrän joulukuusta, haluaisitko sä piirtää mun kanssa?” Nuori kertoi nimensä ja ettei osaa piirtää. Natalia vastasi: ”höpönlöpöt, kaikki osaa, ja jos susta tuntuu, ettet osaa, niin kohta huomaat, että kyllä sä osaat. Mä autan sua huomaamaan, ettei tää oo vaikeeta.” He hakivat ison paperin ja lisää kyniä. Nuorikin halusi tehdä joulukuusen. Niin syntyi kuusi, sen alle lahjoja, iso kuoro öttiäisiä laulamaan ja kuoronjohtaja, joka oli puoliksi lintu ja puoliksi kala.
Illan päätteeksi ohjaajat ja vapaaehtoiset käyvät illan tapahtumia läpi. Purussa Natalia kuvasi sitä, miten hän oli kokenut illan itselleen merkittäväksi. ”Olin täällä vasta toista kertaa, mutta tunsin kuuluvani joukkoon ja että nämä purutkin ovat niin ihania!” Illan tapahtumien läpikäynti, onnistumisten, haasteiden, ilojen sekä surujen yhdessä pohtiminen loi turvallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta vapaaehtoisvuoron päätteeksi.
Vuoden viimeisen vapaaehtoisvuoron päätteeksi satoi hiljalleen lunta. Kotimatkalla Natalia soitti siskolle: ”Kiitos Raisa, kun ehdotit, että hakisin vapaaehtoiseksi. Mulla on tosi hyvä olo. Se paikka on tosi ihana ja ne tytöt on kaikki tosi kiinnostavia. Mä saan olla siellä ihan oma itteni ja mulle tuli jotenkin tosi hyvä mieli kaikesta. Ihan uskomattoman hienoa, että tommoisia paikkoja on.”
Sisko vastasi: ”Niin, mä arvelin, että tässä vois käydä just näin, oon iloinen sun puolesta.”
Juuri tätä Natalia oli kaivannut – merkityksellisyyden tunnetta ja kokemuksen, että maailmassa on ihmisiä ja paikkoja, jotka haluavat toisilleen vain hyvää.
Yhteistyökumppanit
Rahoittajat 2024:
- Stea
- Helsingin kaupunki
- Stiftelsen Wilhelminahemmet – Wilhelminakoti sr
- Zontakerho Helsinki 1
- Alli Paasikiven säätiö
- Setlementtiliiton lapsi-ja nuorisotyö
- Professori Henri Bardyn Säätiö
- Fonden Sjundemars Stiftelsen
- William Thuring Stiftelsen
Muita yhteistyötahoja:
Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat mahdollistaneet nuorille suunnattujen tukiryhmien ja yhteisötoiminnan toteutumisen.
- Nyt –Liikunta
- Mariela Sarkima/Kokonainen
- Fun Action
- Vaatemerkki R/H
- Helsingin kaupunki ja sen eri toimijat (nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut)
- Helsingin alueella sijaitsevat koulut ja oppilaitokset (oppilashuoltoryhmät ja opettajat)
- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS
- Kohti koulua toiminta -lähikoulujen oppilashuollon järjestämä toiminta oppilaille joilla koulun käynnin haasteita
- Plan Suomi
- Nicehearts ry
- Monika-Naiset liitto ry
- Amal ry
- Aseman Lapset ry
- Maria Akatemia
- Etelän-Syli ry
- Muut Etelä-Suomen tyttötyön verkoston toimijat
- Muut Loisto Setlementin toimijat (erityisesti Poikien Talo)
- Tyttöjen Talot Espoossa, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä, Jyväskylässä, Porissa, SUSE-verkosto.
Haluamme esittää sydämelliset kiitoksemme kaikille yksityis- ja yrityslahjoittajillemme, jotka ovat tukeneet toimintaamme kuluneen vuoden aikana. Anteliaisuutenne ja sitoutumisenne ovat olleet toiminnan toteutumisen kannalta merkittävä asia. Kiitos, että olette Helsingin Tyttöjen Talon nuorten rinnalla!
Espoon Tyttöjen talo
Espoon Tyttöjen Talolla toiminta on suunnattu 10–28-vuotiaille tytöille ja naisille sukupuolen moninaisuus huomioiden. Toiminta koostui avoimesta toiminnasta, ryhmätoiminnasta, kahdenkeskisistä tapaamisista sekä loma-aikoina toteutetuista työpajoista, retkistä, leireistä ja yhteisöllisistä juhlista. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa siihen osallistuvien arjen voimavaroja, yhteiskunnallista osallisuutta sekä toiveikkuutta tulevaisuutta kohtaan.
Toiminta kohdentuu erityisesti maahanmuuttajataustaisille tytöille ja nuorille naisille. Järjestimme matalan kynnyksen toimintaa Tyttöjen Talolla Leppävaarassa ja alueilla, joissa asuu tilastollisesti eniten maahan muuttaneita perheitä.
Avaintunnusluvut
- Säännöllisesti mukana olevia nuoria oli 330, kun kaikkinensa osallistui 551 nuorta
- Kohtaamiskertoja oli 2900
- Nuorista 71 prosentilla oli muu kuin suomi kotikielenä.
Toiminta on ollut merkityksellistä ja tukenut nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja tulevaisuuden uskoa. Toiminta on koettu turvalliseksi. Nuorille suunnatussa kyselyssä (n=113) 111 vastaajaa vastasi tunteneensa olonsa turvalliseksi toiminnassa, mikä on erityisen tärkeää nuorten hyvinvoinnin ja osallistumisen kannalta.
Toiminnan mielekkyys (4,4/5) ja erityisesti tytöille ja naisille suunnatun toiminnan merkitys (4,5/5) korostavat, että Tyttöjen Talolla vastataan osallistujien tarpeisiin ja odotuksiin.
Nuorten sosiaalisen kehityksen ja itsetunnon kannalta on hienoa todeta, että hyväksytyksi tulemisen kokemus on ollut voimakas ja merkittävä, sillä se sai arvosanan 4,7 (n=39). Onnistuimme luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta erinomaisesti ja kokemus yhteisöön kuulumisesta saikin keskiarvon 4,4 (n=113).
Osallistujat kokivat voivansa paremmin arjessaan. Palautteissa nuoret kertoivat vuorovaikutuksen muiden kanssa helpottuneen (4,2, n=39), ja nuoret ovat tutustuneet uusiin ihmisiin (4,5, n=39). Yksinäisyyden tunne on vähentymisellä (4,3, n=39) on merkittävä positiivinen vaikutus.
Nuoret kokevat itsensä aiempaa toiveikkaammiksi tulevaisuuden suhteen (4,1, n=39). Positiiviset kokemukset itsestä ovat lisääntyneet valtavan paljon (4,5/5, N=39), mikä tukee nuorten itsetunnon kehittymistä.
Nuoren sanoin
Ryhmään saapui uusi masentuneen ja ahdistuneen oloinen nuori ”Maija”. Hänen oli hankala jutella muille nuorille. Ensimmäiset ryhmäkerrat Maija juttelikin vain turvallisiksi kokemiensa ohjaajien kanssa. Kerta kerran jälkeen Maija tuli rohkeammaksi, ja alkoi keskustella myös muiden ryhmäläisten kanssa. Pikkuhiljaa Maija uskaltautui jakamaan omia ajatuksiaan ja näkemyksiään.
Maija on kertonut, kuinka tärkeää hänelle on, että on paikka, jossa voi olla oma itsensä, ja jossa on rauhallista ja turvallista olla. Maija on kertonut, että se että on vain tyttöjä ja naisia vaikuttaa siihen, ettei kukaan naura tai kiusaa häntä erityispiirteidensä vuoksi.
Tytöiltä kuultua:
”Tyttöjen Talo on vaikuttanut elämääni monin tavoin, itseni ja arvojeni löytämisestä elämän pimeydessä.”
”I started feeling active and happy again with the Girls House.”
”Espoon Tyttöjen Talolla oli suuri vaikutus elämääni. Siellä sain mahdollisuuden osallistua erilaisiin tukipalveluihin ja aktiviteetteihin, jotka auttoivat minua kehittämään itseäni ja vahvistamaan itsetuntoani. Tapasin myös muita samanhenkisiä tyttöjä ja sain tukea heiltä. Tärkeintä on, että kun tarvitsen apua, he ovat aina paikalla nopeasti puhelimitse.”
“Girls House is an incredibly welcoming and supportive space that makes everyone feel at home. From the moment you step in, you’re greeted with warmth and positivity, creating an environment where you can truly be yourself. The team is exceptionally helpful, always going above and beyond to ensure everyone’s needs are met and providing guidance with genuine care. Their commitment to fostering a sense of community and belonging is remarkable, making it a place you can rely on for support, empowerment, and encouragement. It’s truly a haven for anyone seeking a safe and nurturing atmosphere.”
Yhteistyökumppanit
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Espoon kaupunki, sivistyspalvelut ja kirjasto sekä koulutuskuntayhtymä Omnia,
Nicehearts ry / Yhteisötalo; tilojen käyttöä ja verkostoyhteistyötä.
Työparitoimintaa; Entressen, Iso Omenan ja Lippulaivan kirjastot.
Asiakasohjausta; Plan Suomi – Voimanaisia, Icehearts /tyttöjoukkuetoiminta, Ohjaamotalo, Diakonissalaitoksen Vamos Espoo, sekä LUVN:in ja Espoon kaupungin työntekijät
Lumenen tuotelahjoitukset, meikki- ja ihonhoitotyöpajat, ja yritysvierailut nuorille.
Transmer oy– ihonhoitotyöpajat nuorille ja tuotelahjoitukset.
Inner Wheel-klubi ry tukenut juhlien toteuttamisessa.
Tyttötyön alueellisen verkoston toimijat sekä valtakunnallinen Tyttöjen Talo verkosto.
Lumenen kuvaus yhteistyöstä
LUMENE on Espoon Tyttöjen Talon pitkäaikainen ja ylpeä yhteistyökumppani. Vuonna 2024 olemme jatkaneet tiivistä ja lämminhenkistä yhteistyötä, joka on keskittynyt tyttöjen hyvinvoinnin tukemiseen ja voimaannuttamiseen. Yhteistyö on sisältänyt esimerkiksi meikki- ja ihonhoitokouluja sekä yritysvierailuja, jotka ovat tarjonneet nuorille mahdollisuuden tutustua LUMENEn toimintaan ja inspiroitua uramahdollisuuksista kauneusalalla. LUMENE on myös lahjoittanut kosmetiikkatuotteita, mikä on tuonut iloa ja itsevarmuutta tytöille.
Tiivis ja lämmin yhteyspitomme alleviivaa arvopohjaista yhteistyötä, jossa keskiössä on nuoren hyvinvointi. On merkityksellistä saada olla mukana luomassa tilaa tasa-arvoisemmalle ja moninaisemmalle yhteiskunnalle ja kauneuskäsitykselle.
Ensisijaisesti tyttö -hanke
Ensisijaisesti tyttö -hankkeessa (STEA 2023–2025) kehitetään Tyttöjen Talo® -toimintaa 13–28-vuotiaille vammaisille ja neurokirjon tytöille ja nuorille naisille, huomioiden sukupuolen moninaisuus. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien voimavaroja, kaveritaitoja ja tulevaisuususkoa sekä tukea heidän kasvuaan omannäköiseen tyttöyteen ja naiseuteen.
Ryhmiä toteutetaan Helsingin ja Espoon kouluissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi Tyttöjen Taloilla järjestetään yhteisöiltoja, retkiä, työpajoja ja juhlia.
Avaintunnusluvut
Ensisijaisesti Tyttö muodostaa turvallisen ja avoimen yhteisön, jossa tytöt voivat kohdata toisiaan ja saada tukea.
Osallistujat arvioivat toiminnan mielekkääksi (ka 4,67) ja turvalliseksi. Valtaosa koki itseluottamuksensa ja tulevaisuudenuskonsa vahvistuneen, yksinäisyyden vähentyneen ja sosiaalisten taitojensa kehittyneen.
Tyttöjen Talojen toiminnasta on tullut entistä saavutettavampaa ja inklusiivisempaa. Taloilla tehtyjen esteettömyysmuutosten ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa yhdenvertaisesti. Vammaiset tytöt ovat jo luonteva osa yhteisöä.
Kohderyhmän tavoittaminen:
Vuoden aikana Ensisijaisesti tyttö -hankkeen toimintaan liittyi 111 vammaista ja neurokirjon tyttöä, ja lisäksi toiminta tavoitti arviolta 170 tyttöä koulujen hyvinvointipäivillä ja muissa esittelytilaisuuksissa.
Käyntikerrat:
Yhteisöstä muodostui monille merkityksellinen paikka: yhteisötoiminnassa vierailtiin vuoden aikana 209 kertaa, ryhmätoimintaan osallistuttiin 382 kertaa ja kaiken kaikkiaan käyntikertoja kertyi 2271 –inklusiiviset juhlat, retket ja juhlat huomioiden.
Tavoitteiden toteutuminen:
- Vammaiset tytöt arvioivat toiminnan mielekkyyttä asteikolla 1–5 erinomaisin arvosanoin (ka 4,67).
- Kaikki (100 %) Tyttöjen Talojen vapaa-ajan toimintaan osallistuneet nuoret kokivat sen turvalliseksi.
- Tulevaisuudenusko vahvistui 92 %:lla (ka 4,4).
- Itseluottamus parani 91 %:lla (ka 4,17).
- 80 % koki yksinäisyytensä vähentyneen (ka 4,16).
- 73 % kertoi tavanneensa uusia ihmisiä (ka 4,09).
- 92 % koki sosiaalisten taitojensa kehittyneen (ka 4,36).
- 75 % koki saaneensa lisää voimavaroja (ka 4,04).
Nuoren sanoin
”Tyttöjen Talolla on hyvää tää henki, täällä kaikki saa olla oma itsensä ja ketään ei syrjitä.”
21-vuotias Essi tuli ensimmäistä kertaa Tyttöjen Talolle ammattilaisen suosituksesta. Essi on ollut mukana toiminnassa nyt noin vuoden ja osallistunut aktiivisesti yhteisöiltoihin sekä retkille.
Essi kertoo, että hänen tulevaisuutensa näyttää tällä hetkellä valoisalta. Hän kuvailee, kuinka aiemmin hänen päivänsä tuntuivat tylsiltä, koska hänellä ei ollut työ- tai opiskelupaikkaa. Myös kaverisuhteissa oli usein riitoja. Tyttöjen Talo toi hänen arkeensa kaivattua rytmiä, mielekästä tekemistä ja uusia ihmisiä elämään.
Essi kokee saaneensa Tyttöjen Talolta lisää itseluottamusta ja tukea ihmissuhteisiin. Hänelle on ollut erityisen tärkeää, että voi keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan ohjaajan kanssa. Essi korostaa myös vertaistuen merkitystä voimavarojen vahvistamisessa.
”Mä oon tosi iloinen, että tutustuin tähän paikkaan ja tulin mukaan. Tämä on auttanut mua tosi paljon. On turvallinen olo, kun saa kuulua tähän yhteisöön. On saanut turvaa ja vahvistusta, ja tuntee olevansa osa tätä porukkaa.”
Essi kertoo, että hänelle on ollut tärkeää, että Tyttöjen Talolla voi olla oma itsensä. Hänen mukaansa kaikki ihmiset ovat täällä erilaisia tuen tarpeineen, mutta ketään ei kiusata, ja muita kohdellaan aina kunnioittavasti.
Yhteistyökumppanit
Aktiivista yhteistyötä tehtiin koulujen ja oppilaitosten, erityisesti Liven kanssa. Muita yhteistyökumppaneita olivat mm. Autismisäätiö, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry, VAMLAS- vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry.
Helsingin yliopiston MadEnCounters -tutkimushankkeen kanssa järjestettiin mielenterveys -teemainen taideryhmä nuorille. Ryhmän keskustelut ja teokset toimivat hankkeen tutkimusaineistona.
Vaikuttavuus yhteiskunnalliseen keskusteluun
Vammaiset tytöt kirjoittivat ohjaajien avustuksella joulukuussa blogin Vammaiset Tytöt –verkkomediaan. Ja vammaisten tyttöjen oikeuksista kirjoitettiin blogi Tyttöjen Talossa –blogisarjaan.
Itä-Pasila
Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä tehdään sosiaalisesti vahvistavaa nuorisotyötä kotoutumisen tueksi alueen 10–18-vuotiaiden lasten ja nuorten parissa. Ryhmätoiminnassa huomioidaan nuorten yksilöllisyys ja tarpeet sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti. Työssämme keskiössä ovat tyttö- ja poikaryhmät, joita suunnittelemme yhdessä nuorten kanssa. Vuonna 2024 toteutimme kaksi kansainvälistä Erasmus+ -nuorisovaihtohanketta.
Vuonna 2024 meillä oli kaksi vakituista työntekijää ja neljä tuntityöntekijää muista yhdistyksistä. Lisäksi toiminnassa oli mukana kaksi sosionomiharjoittelijaa ja satunnaisesti kaksi vapaaehtoista.
Verkostoyhteistyön kehittäminen sekä nuorten osallisuutta tukevien toimintamallien ja perinteiden luominen ja jalkauttaminen osaksi toimintaa olivat vuoden 2024 painopistealueita.
Avaintunnusluvut
Toteutimme vuonna 2024 kahdeksan sukupuolisensitiivistä tyttö- ja poikaryhmää, jotka kokoontuivat viikoittain kouluvuoden aikana. Lisäksi toteutimme kaksi nuorisovaihtoryhmää, yhden dokumenttiryhmän ja Loiston nuorille suunnatun 50-vuotissyntymäpäiväjuhlan suunnittelutiimin. Yhteensä ryhmäkertoja oli 216 ja niissä 1427 käyntikertaa. Lisäksi järjestimme useita loma-ajan retkiä, kaksi Erasmus+ nuorisovaihtoa, neljä leiriä ja muita tapahtumia. Toiminnassa säännöllisesti mukana olevia nuoria oli yhteensä 101.
Keväällä harjoittelija toteutti toiminnassa mukana oleville nuorille osallisuuskyselyn, jonka tulokset olivat erinomaisia. Kyselyn mittarit kartoittavat toimintaan osallistuvan lapsen ja nuoren kokemusta kuulumisesta, toimijuudesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa. Kyselyyn vastasi 30 nuorta, ja vastausten keskiarvo oli 3.76.
Keskeiset hankkeet, ohjelmat ja projektit
Järjestimme vuoden 2024 aikana Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä kaksi Erasmus+ nuorisovaihtoa. Kävimme toukokuussa Portugalissa Chávesissa, jossa Inspira Juventude järjestö otti meidät vastaan. Nuorisovaihdossa teemana oli Building Bridges, jossa mietimme siltojen rakentamisen tärkeyttä erilaisuuden äärellä.
Syys-lokakuussa PLIS järjestö otti meidän nuorisovaihtoryhmämme vastaan Espanjan Torremolinoksen nuorisokeskuksessa. Tämän viikon teemana meillä oli Mind Matters, jolloin pohdimme itsetunnon, henkilökohtaisen kasvun sekä kommunikaation merkitystä osana mielenterveyttä.
Mind matters -hankkeesta järjestimme palautekyselyn, johon vastasi 25 osallistujaa. Tulosten perusteella mielenterveys- ja hyvinvointiaiheiden parempi ymmärtäminen, uusien taitojen tai tiedon kehittäminen mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyen sekä henkilökohtaiseen kasvuun liittyvä nuorisovaihdon vaikutus saivat varsin hyvät arviot. Kaikissa näissä tuloksissa suurin osa vastaajista oli vahvasti samaa mieltä siitä, että nuorisovaihto lisäsi heidän tietoisuuttaan mielenterveydestä ja hyvinvoinnista sekä kehitti uusia taitoja. Osa osallistujista koki saaneensa jonkin verran lisää taitoja ja ymmärrystä. Muutama osallistuja (1–3) ei kokenut saaneensa uusia oivalluksia henkilökohtaisesta kasvusta, mielenterveys- ja hyvinvointiteemoista tai niihin liittyvistä taidoista.
Kysymysten teemoja olivat tiimityö, uusien asioiden oppiminen ja muiden kulttuurien tunteminen. Lisäksi mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen, sosiaalisten ja englannin kielen taitojen kehittäminen mainittiin.
Nuoren sanoin
Itä-Pasilan toiminnassa olevat Loiston nuorten 50-vuotisjuhlaan osallistuneet nuoret kirjoittivat kiitospuheen Loisto setlementille:
Hyvät ystävät, Loisto Setlementin väki ja juhlivat nuoret,
Tänään olemme kokoontuneet juhlistamaan Loiston 50-vuotista taivalta. Tämä on merkittävä hetki, sillä Loisto Setlementti on jo puolen vuosisadan ajan tuonut iloa nuorille, tarjoten heille mahdollisuuksia kokea uutta ja kasvaa omannäköisiksi nuoriksi.
Nuorille Loisto on paljon enemmän kuin vain järjestö. Se on paikka, minne voi koulun jälkeen tulla sillä fiiliksellä mikä päivittäin on, olemalla oma itsensä. Kiitämme Loistoa siitä, että se on tarjonnut mahdollisuuksia keskustella niistä iloista, suruista, jännityksistä, peloista ja innostuksen tunteista uusien elämän kokemusten äärellä. Voisi sanoa, että siellä on kodinomaisuuden tuntua luotettavien aikuisten parissa.
Me nuoret unelmoimme hyvästä tulevaisuudesta. Unelmamme liittyvät koulutukseen, työhön, harrastuksiin tai kavereihin ja rakkauteen. Ajatuksissamme tuleva työura ja sen mukana tuoma raha tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta vielä tärkeämpää on matkalla unelmiimme saada tukea ja kannustusta.
Vaikka maailmassa on paljon vihaa, ymmärtämättömyyttä sekä ahneutta – sotia mm. Ukrainassa sekä Palestiinassa, rasismia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia – uskomme silti hyvään tulevaisuuteen. Tällaisista vaikeuksista huolimatta haluamme pitää kiinni unelmistamme, ja Loiston toiminnassa mukana oleminen on auttanut vahvistamaan unelmiamme. Loisto on tuonut elämäämme hyvää tunnelmaa, harrastuksia ja hauskanpitoa, mikä auttaa meitä jaksamaan paremmin näiden elämän haasteiden edessä.
Haluamme nuorten puolesta kiittää Loistoa kaikesta siitä, mitä se on tehnyt meidän hyväksemme. Kiitos teille aikuisille, että olette olleet tukena ja tarjonneet meille mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ja kivassa ympäristössä. Kiitos, että olette luoneet paikan, jossa voimme tuntea itsemme hyväksytyiksi ja arvokkaiksi.
Lopuksi haluamme sanoa, että toivomme kaikki valoisaa tulevaisuutta. Meillä on unelmia ja toiveita, ja Loisto on auttanut meitä uskomaan niiden toteutumiseen. Kiitos vielä kerran, ja juhlitaan tätä upeaa saavutusta!
Annetaan vielä isot aplodit Loistolle ja sen 50 (viidellekymmenelle) vuodelle!
Yhteistyökumppanit
Toimimme Naapuruustalo Pasilan tiloissa ja he ovat myös tärkeä yhteistyökumppani. Lisäksi yhteistyö Walter ry n ja Amal ry:n Umma 2 –hankkeen kanssa, mahdollisti meille neljä tuntityöntekijää vuonna 2024. Osallistumme myös Pasilan alueen nuorisotyöverkostoon, jonka kautta tavoittaa muut alueen nuorisotoimijat. Pasilan peruskoulu ja Pasilan nuorisotalo ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Tärkeä yhteistyö vuonna 2024 oli myös ohjaaja Anu Pennasen kanssa toteutettu dokumenttiryhmä, jossa jotkut toiminnassamme olevista nuorista pääsivät osallistumaan Itä-Pasila dokumenttielokuvan tekoon.
Vantaan Poikien Talo
Vantaan Poikien Talo tarjoaa 10–28-vuotiaille pojiksi identifioituville nuorille heidän omat tarpeensa ja lähtökohtansa huomioivaa tukea ja toimintaa. Poikien Talon toiminnasta hyötyvät erityisesti nuoret, jotka kaipaavat positiivista peilauspintaa omaan kasvuun, uusia ystäviä, tukea elämän haasteisiin sekä mielekästä tekemistä turvallisessa ympäristössä.
Poikien Talo on turvallinen tila, jossa toteutetaan sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen työn periaatteita. Toimintamuotojamme ovat matalan kynnyksen yhteisötoiminta, teemaryhmät sekä yksilöllinen ohjaus. Poikien Talon työntekijät jalkautuvat myös aktiivisesti hankkeen toiminta-alueelle (Pohjois- ja Itä-Vantaa). Kaikki Vantaan Poikien Talon toiminta on maksutonta, eikä vaadi rekisteröitymistä.
Avaintunnusluvut
Nuoren sanoin
Vuoden 2024 aikana Vantaan Poikien Talo on tarjonnut asiakkailleen matalan kynnyksen yhteisötoimintaa sekä teemallisia ryhmiä (152 kertaa). Yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on järjestetty mm. Vantaan Queer-olohuonetta sekä valmennus- ja hyvinvointiryhmiä kouluissa (52 kertaa).
Toiminnan keskusteluissa isoimpia nousseita teemoja ovat mm. sosiaaliset suhteet, yksinäisyys, koulu/opiskelu, harrastukset, tunteet sekä sukupuoli ja identiteetti.
Teemallisia ryhmiä ovat olleet kaksi sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtivien vertaisryhmää, leffakerho sekä valmennusryhmiä alueen oppilaitoksissa. Osa ryhmistä on toteutettu yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kahdella leirillä nuoret ovat päässeet tutustumaan retkeilyyn ja luontoon.
Ryhmissä on ollut yhteensä 769 käyntikertaa. Toiminnassa käy säännöllisesti 70 nuorta. Asiakaskyselyssä 84 % kävijöistä toteaa tuntevansa olonsa turvalliseksi Vantaan Poikien Talon toiminnassa. Toimissa käyneistä nuorista 74 % uskoo enemmän itseensä ja taitoihinsa. Kyselyn avoimissa vastauksissa korostuu matalan kynnyksen ryhmien vaikuttavan positiivisesti mielenterveyden haasteisiin.
”On ollut kiva löytää ihmisiä, joilla on samoja mielenkiinnon kohteita, ja päästä puhumaan niistä.” Näin kuvailee eräs Vantaan Poikien Talon toimintaan osallistuva nuori kokemustaan.
14-vuotias kävijä tuli Vantaan Poikien Talon toimintaan mukaan kolme vuotta sitten, ollessaan 11-vuotias. Hänen äitinsä kannusti tutustumaan toimintaan ja jo ensimmäisen käynnin jälkeen nuori alkoi osallistua viikoittain yhteisötoimintaan. Aluksi hän suhtautui toimintaan varauksella, eikä ollut varma voisiko se tarjota hänelle mitään merkityksellistä. Hän kuitenkin toivoi löytävänsä turvallisen tilan, jossa voisi olla oma itsensä toisten poikien kanssa.
Kolmen vuoden aikana kävijän elämään on tullut useita positiivisia muutoksia, joihin uskoo myös Vantaan Poikien Talolla käymisen vaikuttaneen. Hän on saanut rutiineja ja enemmän mahdollisuuksia turvalliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Kävijä kertoo päässeensä kokeilemaan uusia asioita, joita ei ennen ollut tehnyt. Varsinkin pelailu toisten kanssa talolla on tuonut iloa ja yhteisöllisyyden tunnetta. Toiminnassa mukana oleminen on auttanut kävijää rauhoittumaan ja ymmärtämään sosiaalisia suhteita paremmin. Hän on saanut uusia ystäviä ja oppinut ilmaisemaan mielipiteensä avoimemmin myös talon ulkopuolella. ”On ollut kiva löytää ihmisiä, joilla on samoja mielenkiinnon kohteita ja päästä puhumaan niistä,” hän kertoo.
Yhteisöllä on ollut suuri merkitys kävijän kokemuksessa. Vantaan Poikien Talon ilmapiiriä kuvaa hänen mukaansa parhaiten huumori ja rentous, niin ohjaajien kuin muiden osallistujien kesken. ”Jos on huumorintajua ja haluaa seuraa tai ihan vain hengata porukassa tai vaikka yksin, se onnistuu Vantaan Poikien Talolla,” hän toteaa.
Vuosien aikana kävijä on kokenut muutoksia itsessään. Hänen itseluottamuksensa on kasvanut ja hän uskaltaa ilmaista itseään avoimemmin eri tilanteissa. Toiminnasta on tullut hänelle tärkeä osa arkea ja hän toivoo sen jatkuvan myös tulevaisuudessa. ”Toivon, että toiminta jatkuu, koska se on minulle tärkeä osa arkea,” hän sanoo.
Kävijä kannustaa muitakin nuoria tulemaan mukaan.
Vantaan Poikien Talo pyrkii tarjoamaan nuorille turvallisen tilan, jossa he voivat olla omia itsejään. Kasva pojaksi, joka olet.
Yhteistyökumppanit
Vantaan Poikien talon toiminta tapahtuu yhteiskehittämisellä toteutetussa avoimessa kohtaamispaikassa, avoin kohtaamispaikka kokoaa saman katon alle järjestöjen, kunnan ja hyvinvointialueen toimijoita. Tavoitteena on, että alueen perheet saisivat palvelut helposti saman katon alta. Avoimessa kohtaamispaikassa toimii Vantaan Poikien Talon lisäksi mm. MLL, Vantaa-Keravan hyvinvointialue, Vantaan turvakoti sekä kunnan työntekijöitä.
Vantaan Poikien Talo osallistuu avoimessa kohtaamispaikassa perheiden kanssa tehtävään kohtaamis- ja neuvontatyöhön viikoittain. Kohtaamispaikassa järjestetään myös paljon juhlia, tapahtumia ja retkiä, joihin Vantaan Poikien talo osallistuu joko kävijöidensä kanssa tai järjestäjänä.
Yhteiset ryhmätoiminnot muiden järjestöjen ja Vantaan kaupungin kanssa ovat olleet suosittuja ja saaneet hyvää palautetta. Tiivis yhteistyö muiden toimijoiden ja Loisto-setlementin yksiköiden kanssa on parantanut asiakasohjautuvuutta sekä mahdollistanut enemmän ryhmiä kuin Vantaan Poikien Talo olisi pystynyt yksin tuottamaan.
Yhteisiä ryhmiä on vuoden 2024 aikana järjestetty mm. Vantaan kaupungin nuorten aikuisten palvelujen, Vantaan Tyttöjen Tilan (Nicehearts), oppilaitosten nuorisotyöntekijöiden sekä Aspan kanssa. Yhteinen leiri Helsingin Poikien Talon kanssa sekä Loisto-setlementin yksiköiden yhteinen kesätoiminta ovat laajentaneet kävijänuorten elinpiiriä ja mahdollistaneet kävijöille uusia tuttavuuksia ympäri pääkaupunkiseutua.
Helsingin Poikien Talo
Helsingin Poikien Talo vahvistaa 10–28-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten hyvinvointia, mahdollistaa tasapainoisen omaksi itseksi kasvamisen ja ehkäisee syrjäyttävää kehitystä.
Poikien Talon toiminnasta hyötyvät yksinäiset, kiusatut ja henkilökohtaisia haaksirikkoja kokeneet nuoret, jotka kaipaavat sosiaalista vahvistamista, positiivisia vertaissuhteita ja turvallisia ryhmäkokemuksia elämiinsä. Kohderyhmän tarpeisiin vastataan yksilö-, ryhmä- ja yhteisömuotoisen tuen ja toiminnan sekä oppilaitoksiin jalkautuvan sosiaalisen nuorisotyön avulla.
Helsingin Poikien Talo osallistuu lisäksi sukupuolten tasa-arvoa ja nuorten asemaa käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä toimii aktiivisesti yhteistyössä tiede-, taide- ja järjestökentän kanssa.
Avaintunnusluvut
Helsingin Poikien Talo tarjosi avointa ja yhteisöllistä olohuonetoimintaa neljänä iltana viikossa MaanantaiMiitin, Intercultural Eveningin, Yhteisötoiminnan ja Boyzonen muodossa. Avointa toimintaa järjestettiin 139 toimintakertaa ja 524 aukiolotuntia. Toimintaan osallistuttiin 1163 käyntikerran verran.
Poikien Talolla, oppilaitoksissa ja vaihtuvissa kohteissa toteutettuja ryhmiä järjestettiin yhteensä 20. Ryhmäkertoja oli 143 ja aukiolotunteja 265. Ryhmiin osallistuttiin 760 kertaa.
Helsingin Poikien Talon toteuttamaan matalan kynnyksen toimintaan, ryhmätoimintaan ja loma-ajan toimintaan osallistui kaikkiaan 331 eri nuorta, joista 170 oli mukana säännöllisesti.
Osallistujista 287 oli Helsingistä, 20 Vantaalta, 18 Espoosta ja 6 muilta paikkakunnilta. Nuorista 94 oli 7–12-vuotiaita, 134 13–17-vuotiaita, 100 18–28-vuotiaita ja 3 yli 29-vuotiaita.
Nuorten, opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa tapahtuneita kohtaamisia oli vuoden aikana yhteensä 5245.
Asiakastyytyväisyyttä ja -palautetta kerättiin osallistavien arviointikeskustelujen lisäksi kahden anonyymin verkkokyselyn välityksellä kevät- ja syyskausien päättyessä.
Verkkokyselyihin vastanneista 34 kävijästä 94 % (32) koki Helsingin Poikien Talon tarjoaman tuen ja toiminnan merkitykselliseksi ja 91 % (31) havaitsi osallistumisen olleen hyödyllistä oman elämän kannalta. Toimintaan saapuneista nuorista 97 % (33) oli tuntenut olonsa turvalliseksi osallistumisensa aikana.
88 % (30) vastasi, että omilla mielipiteillä ja esitetyillä toiveilla oli ollut vaikutusta toimintaa järjestettäessä. 79 % (27) oli löytänyt uusia ystäviä elämäänsä Helsingin Poikien Talon avulla. Yhtä moni arvioi elinpiirinsä laajentuneen toimintaan osallistumisen myötävaikutuksella. 76 % (26) koki yksinäisyyden tunteensa vähentyneen eri toimintamuotojen avulla.
Yleisimmät palveluun ohjautumiseen syyt liittyivät yksinäisyyteen, uusien ystävien saamiseen, uuden harrastuksen tai vapaa-ajan viettämistavan löytämiseen sekä mielenterveyden ja elämänhallinnan kysymyksiin.
Kyselyjen avovastausten perusteella etenkin sateenkaarevien nuorten ryhmätoiminta koettiin tärkeänä lisänä monimuotoistuvassa palvelutarjonnassa. Kiitosta annettiin lisäksi henkilökohtaisten voimavarojen huomioimisesta ja niiden lisääntymisestä.
Kävijäpalautteen perusteella Helsingin Poikien Talo näyttäytyy paikkana, joka tuo saman katon alle vertaistuesta, kiireettömästä kohtaamisesta ja yhteisöllisestä ilmapiiristä hyötyviä poikia, miehiä ja sukupuoleltaan moninaisia nuoria. Poikien Talon sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti toteutetulla sosiaalisella nuorisotyöllä on havaittavaa vaikutusta syrjäytymisen ja yksinäisyyden vähentymiseen myös nuorten parissa toimivien sidosryhmien kokemana.
Nuoren sanoin
”Olen saanut tukea ja kannustusta, mikä on auttanut minua voittamaan yksinäisyyteni ja löytämään paikkani Poikien Talolla”
Tausta ja liittyminen:
Mika – 26-v (nimi muutettu) on käynyt toiminnassa noin vuoden ajan. Taustalla on melko paljon yksinäisyyttä ja eristyneisyyden kokemuksia.
Mika tuli mukaan toimintaan koska halusi tehdä muutosta omaan tilanteeseensa. Hän kaipasi uusia tuttavuuksia ja tahtoi kehittää omia sosiaalisia taitojansa.
Toiveina hänellä oli saada uusia ystäviä ja mahdollisuuden osallistua mielekkääseen toimintaan.
Toiminnan vaikutus
Toiminta on auttanut Mikaa löytämään uusia oivalluksia itsestään sekä ymmärtämään sosiaalisen elämän merkityksestä. Talolla kehittyneet vuorovaikutustaidot ovat auttaneet huomattavasti muussakin arkielämässä kuten työpaikalla. Mika on tavannut Poikien Talolla yhden uuden ystävänkin, jonka kanssa voi nähdä myös Poikien Talon ulkopuolella esimerkiksi kahvilassa.
Yhteisön merkitys
Poikien Talolla Mika on kokenut kuuluvansa yhteisöön. Käyminen Poikien Talolla on vähentänyt hänen yksinäisyydentunnetta, tuonut elämään iloa, inspiraatiota sekä motivaatiota. Tuntemus siitä, että kuuluu yhteisöön, on tuonut itsevarmuutta.
Kehitys ja tulevaisuus
Mika on huomannut Poikien Talolla käymisen myötä itsessään positiivista henkistä kehitystä. Mika on havainnut voivansa luottaa ihmisiin ja jakaa omia tunteitaan ilman, että niistä aletaan syyllistämään. Tämän kaltaiset positiiviset kokemukset saavat Mikan uskomaan itseensä ja kykyihinsä sekä mahdollisuuksiin elämässä.
Viesti muille nuorille
Viestinä muille nuorille Mika haluaa kannustaa kaikkia toiminnasta kiinnostuneita tulla tutustumaan Poikien Talon toimintaan. Talolla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja kokea yhteisöllisyyttä. Mikalle Poikien Talo on ollut sellainen paikka, joka auttaa päihittämään yksinäisyyden. Mika haluaa painottaa, että kaikki ovat tervetulleita talolle omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Poikien Talolla jokainen kävijä on tasavertainen ja tärkeä.
Yhteistyökumppanit
Oppilaitosyhteistyön tiimoilta järjestettiin ryhmäprosesseja Ammattiopisto Luovin, Ammattiopisto Liven, Stadin ammattiopiston ja perusasteen oppilaitosten opiskelijoille. Verkostoyhteistyötä tehtiin mies-, isä- ja poikatyön toimijoiden, sateenkaarevaa nuorisotyötä tarjoavien toimijoiden, setlementtijärjestöjen sekä muiden Poikien Talojen kesken. Asiakasohjaus mahdollistui pääkaupunkiseudun muun muassa oppilaitosten henkilökunnan sekä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta.
Vaikuttavuus yhteiskunnalliseen keskusteluun
Nuorten näkemyksiä marginalisoitumisesta, maskuliinisuuksista ja Helsingin Poikien Talon kaltaisten kohtaamispaikkojen merkityksestä kuultiin MTV:n Viiden jälkeen-ohjelmassa toukokuussa 2024. Työntekijät näkyivät ja kuuluivat vuoden aikana myös Yle Radio Suomessa ja Kansan Uutisissa.
Pidempiä Helsingin Poikien Talon toimintaa ja sukupuolisensitiivistä poikatyötä avanneita puheenvuoroja pidettiin muun muassa Nuori2024-messuilla, Miestyön foorumissa ja Maria Akatemian verkkotapahtumassa.
Helsingin Poikien Talon Tunnekundi-hanke
Elokuussa 2023 käynnistyneen Tunnekundi-hankkeen keskiössä on poikien ja nuorten miesten parissa tapahtuva tunnetyöskentely, jossa hyödynnetään erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä. Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat 10–20-vuotiaat ensimmäisen ja toisen asteen opiskelijat sekä oppilaitokset. Hanketta rahoittaa aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimi.
Avaintunnusluvut
Tunnekundi-hankkeessa on vuoden 2024 aikana toteutettu poikien ja nuorten miesten tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistaneita ryhmäprosesseja oppilaitosyhteistyönä yhteensä kahdeksassa eri oppilaitoksessa. Toimintakertoja ryhmillä on kertynyt yhteensä 38, joiden aikana on tavoitettu 102 eri nuorta ja 306 käyntikertaa. Tavoitetut nuoret ovat olleet oppilaitosten valikoimia, pääosin erityisen tuen tarpeessa olevia tai käytöksellä oireilevia poikia ja nuoria miehiä. Oppilaitosyhteistyön lisäksi hankkeessa on toteutettu erilaisia tunnetyöskentelyyn ja taidelähtöiseen toimintaan keskittyviä työpajoja, retkiä ja vaikuttamistyötä.
Nuoren sanoin
Pääosin nuorilta saatu palaute on ollut positiivista, ja ryhmäkerrat on koettu mukavaksi vaihteluksi toisteisen kouluarjen keskellä. Oppilaitosten kuraattoreja, kouluvalmentajia ja opettajia on pyritty osallistamaan mukaan ryhmänohjaukseen, jolloin tukea on pystytty tarjoamaan myös oppilaitoksissa työskenteleville ammattilaisille. Kerätyssä palautteessa ryhmäkertojen on todettu tarjonneen uusia työkaluja sekä tarvittavaa hengähdystaukoa hektiseen arkeen. Tulkintamme mukaan myös luokkahenkeen ja oppilaskohtaiseen kehitykseen on pystytty vaikuttamaan asioiden puheeksi ottamisen ja erilaisten harjoitteiden kautta.
Sukupuolisensitiivistä poikien ja nuorten miesten kanssa oppilaitoksissa tehtävää tunnetyötä ei tietääksemme tällä hetkellä tehdä muualla järjestökentällä, ja oppilaitosten tuen tarve tunne- ja vuorovaikutustyöskentelyyn on suuri. Tätä tulkintaa tukee sekä oppilaitoksilta kerätty palaute että yhteistyö- ja jatkotyöskentelykyselyt. Hankerahoituksen varmistuessa seuraavalle kaudelle toimintaa sekä ryhmämenetelmiä pyritään kehittämään entisestään ja vakiinnuttamaan hankemuotoinen toiminta osaksi Helsingin Poikien Talon perustoimintaa.
Silmu-toiminta
Silmu-toiminta on nuorten vanhempien vauvaperhetyötä. Toiminnan tavoitteena on tukea nuoria isiä ja äitejä heidän aikuisuuteensa ja vanhemmuuteen kasvun kaksoishaasteessaan, turvallisen kiintymyssuhteen rakentamisessa sekä mahdollistaa vertaistuki.
Silmun arvoja ovat turvallisuus ja kohtaaminen. Jokaisen perhetilanne on omanlainen ja sitä kunnioitetaan. Toiminnalla edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä ja ennaltaehkäistään vakavien ongelmien muodostumista.
Silmu-toiminnan kohderyhmänä ovat alle 22-vuotiaat äidit ja raskaana olevat sekä alle 26-vuotiaat isät ja isäksi tulevat kumppaneineen.
Toiminnan painopistealueet olivat nuoren vanhemmuuden monimuotoinen tukeminen, turvallisuuden tunteen ja sosiaalisen liittymisen mahdollistaminen sekä nuoren vanhemmuuden kokemuksista ja sen tukemisesta viestiminen.
Avaintunnusluvut
Vuoden 2024 asiakasmäärät:
- Toiminnassa tavoitettiin vuonna 2024 säännöllisesti toiminnassa mukana olevaa 98 nuorta vanhempaa ja lasta
- Ryhmiä oli 9
- Ryhmäkertoja 117
- Kaikessa toiminnassa oli yhteensä 720 käyntikertaa
- Asiakasviestintä syyskaudella 2024 : 137 ryhmäviestiä ja 50:n asiakkaan kanssa vaihdettiin 950 yksityisviestiä. Tilastoa alettiin keräämään syyskaudella ensimmäistä kertaa, koska haluttiin tuoda näkyväksi asiakasviestintään käytetty aika.
- Yksilötapaamisia oli kahdeksan (8) kertaa, asiakkaita oli kahdeksan
- Leirejä toteutettiin kaksi, joissa oli yhteensä 8 äitiä ja 8 lasta
- Juhlia oli kaksi ja niihin osallistui yhteensä 46 vanhempaa ja lasta
- Retkiä toteutui yksi, jonne osallistui 4 asiakasta lapsineen
- Aikaisemmin toimintaan osallistuvien äitien tapaamiseen osallistui 19 äitiä ja lasta
Nuoret äidit ja isät ovat marginaaliryhmä väestössä, mutta Silmu-toiminta tavoittaa valtaosan pääkaupunkiseudun raskaana olevista toimivan neuvolayhteistyön kautta. Nuoria isejä tavoitetaan pääosin raskaana olevien tai jo synnyttäneiden puolisoiden kautta.
Silmussa tuetaan ja kannatellaan pitkäjänteisesti asiakkaita. Silmussa ymmärretään nuorten vanhempien elämäntilannetta, mielen ailahduksia ja perhe-elämään liittyviä muutoksia. Nuoriin sitoudutaan, eikä heidän anneta kevyesti pudota Silmun turvaverkon ulkopuolelle.
Asiakkaat kokivat saaneensa ammatillista tukea raskauteen, synnytykseen, vauvan hoitamiseen ja parisuhteeseen liittyvissä teemoissa. Ryhmäpalautteiden keskiarvo oli 4,5, asteikolla 1-5.
Kiintymyssuhde- teeman käsittely nuorten vanhempien kanssa tuotti oivalluksia paitsi omasta lapsuudenperheestään, myös nykyisestä parisuhteestaan. Tieto kiintymyssuhteesta, sen laadusta ja merkityksestä vauvan kehitykselle oli nuorille vanhemmille merkittävää.
Nuorten äitien ja isien toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen näyttäytyi positiivisena ryhmätoimintaan osallistumisen jälkeen (KA 3,8 asteikolla 1-5). Ryhmätoiminta vahvisti nuorten asiakkaiden kuulumisen tunnetta (KA:4,6 asteikolla 1-5) ja toimintaan osallistuvat kokivat olonsa turvalliseksi (KA: 4,9 asteikolla 1-5)
Äitien palautteita toiminnasta:
“Hei kiitos synnytysvalmennuksesta ja vauvaryhmästä. Oli tosi tärkeetä mulle, että oli paikka minne mennä! Ja sain kavereita.”
”Tullaan kyllä retkille mukaan! Ja sitten kun taas on avoimia ryhmiä😊 Ja ootte kyllä superihanat ohjaajat ja kun multa puuttuu äitihahmo mun elämästä niin olette olleet mulle sellaisia mukavia turvallisia äidillisiä hahmoja, keltä saa neuvoja! Teette todella tärkeää työtä, kiitos siitä!”
Nuoren sanoin
Positiivisia muutoksia ja uutta elämänrytmiä
Tässä artikkelissa kerromme Silmun toimintaan 19-vuotias nuori äiti, jonka lapsi on nyt seitsemän kuukauden ikäinen. Hän tuli toimintaan mukaan jo raskausaikana ja jakaa kokemuksiaan ja oivalluksiaan Silmun toiminnasta. Hän kertoo, kuinka toiminnalla on ollut merkittävä positiivinen vaikutus hänen elämäänsä.
Ystäviä ja tukea
Silmun toimintaan osallistuminen on tuonut mukanaan uusia ystäviä ja tukea asioihin, joita ei olisi ehkä osannut edes ajatella. ”Synnytysvalmennuksesta oli hyötyä, ja tietopaketti oli todella kiva, etenkin ’Minä synnytän’ -vihko,” hän kertoo.
Luottamusta ja yhteisöllisyyttä
Alussa ryhmässä ei ollut selkeää yhdistävää tekijää, mutta lasten myötä yhteiset asiat löytyivät, ja ryhmässä uskallettiin jutella avoimemmin. Kun keskinäinen luottamus syntyi, uskallettiin asioita avata ja puhua niistä rohkeammin. Äiti mainitsee, että he tapailevat joidenkin kanssa ryhmän ulkopuolella ja ovat perustaneet WhatsApp-ryhmän, jossa puhutaan ja viestitellään. Ryhmässä uskaltaa kysyä neuvoja tai tukea tarvittaessa.
Rytmiä ja tekemistä arkeen
Toiminnalla on ollut suuri merkitys arjen rytmittämisessä ja päivien täyttämisessä. ”Oli alussa yksinäistä olla kotona vauvan kanssa, ja siksi oli hyvä, että ryhmä jatkui äiti-vauva -ryhmänä synnytysvalmennuksen jälkeen. Muuten en olisi tuntenut ketään, jolla oli lapsia,” hän kertoo.
Tulevaisuuden toiveet
Nuori äiti toivoo, että suljetun ryhmän jälkeen olisi mahdollisuus osallistua äiti & taapero -ryhmään. Lisäksi hän toivoo, että ryhmä voisi järjestää kesällä yhteisretkiä, kuten vierailun Muumimaailmaan. Silmun järjestämät perheiden illat ovat olleet mieluisia. Ajatus siitä, että lapsi täyttää jo vuoden, tuntuu oudolta, mutta samalla hän on kiitollinen siitä, että on voinut osallistua toimintaan yli vuoden ajan, alkaen jo raskauden aikana.
Nuoren äidin kokemus Silmun toiminnasta korostaa, kuinka tärkeää on tarjota nuorille vanhemmille vertaistukea ja neuvoja ja opastausta synnytykseen ja vauva-arkeen. Ammatillinen tuki ja yhteisöllisyys voivat merkittävästi rikastuttaa sekä äitien että lasten elämää.
Yhteistyökumppanit
Silmu-toiminta tekee kiinteää yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvoloiden kanssa ja nämä ovatkin tärkein yhteistyötaho. Helsingin, Espoon ja Vantaan neuvoloissa pyritään käymään Silmun toimintaa esittelemässä vuosittain. Lähetämme neuvoloille keskitetysti infokirjeen aina kauden alussa.
Silmu ylläpitää Pääkaupunkiseudun vauvaperheverkostoa. Verkosto kokoontui 2 kertaa vuoden 2024 aikana ja kaikki jäsenet kokevat osallistumisen tärkeäksi asiakasohjauksen tueksi ja ajantasaisen tiedon päivittämiseksi. Verkoston jäseniä ovat:
- kuntien soteammattilaiset
- lapsiperheiden kotipalvelu
- neuvolat
- perhekuntoutus
- terapeuttinen vauvaperhetyö
- HUS synnytykset
- srk:n erityisnuorisotyö
- Ensikoti
- Imetyksen tuki ry.
Silmu ylläpitää setlementtien (ja lisäjäsenenä Nice hearts ry) Nuori vanhemmuus- verkostoa, johon kuuluu osallistujia Turun, Porin, Vaasan, Rovaniemen, Tampereen ja Oulun setlementeistä. Verkostossa jaetaan ajankohtaista tietoa, jaetaan kokemuksia ja onnistumisia ja kartoitetaan tarvetta koulutukselle nuorten vanhempien tukemiseksi.
Silmu on mukana myös pääkaupunkiseudun imetystoimijoiden sekä isä-,mies- ja poikatyön verkostossa, jota ylläpitää Miessakit ry.
Vuonna 2024 toiminnassa oli yhteisöpedagogiopiskelija, joka suoritti Silmussa kaksi harjoittelua ja teki myös kehittämishankkeensa Silmulle, joka oli ”Opas nuorelle isälle”.
Yhteistyö Turun Setlementti ry:n Poikien Talon kanssa aloitettiin How to Dad- isyysvalmennuspaketin valmiiksi saattamiseksi.
Silmu antoi Isätyön asiantuntija konsultaatiota Turun Poikien Talolle ja Silmu oli asiantuntijana imetysseminaarin paneelikeskustelussa.
Sopu - kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työ
Sopussa tehdään lähisuhdeväkivaltatyötä keskittyen kunniaan liittyvään väkivaltaan. Työn tavoite on sekä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäiseminen sekä väkivallan loppuminen ja turvallisuuden lisääminen tilanteissa, joissa kunniaan liittyvää väkivaltaa on jo tapahtunut. Kriisi- ja konfliktityön ohella toiminnan tavoitteena on tukea perheistään ja yhteisöistään ulossuljettuja nuoria itsenäistymisessä ja uusien sosiaalisten verkostojen löytämisessä. Toiminnan tavoitteena on myös lisätä ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista kunniaan liittyvästä väkivallasta, tarjoten heille välineitä ja varmuutta käsitellä väkivallan ilmiöitä omassa työssään. Tämä auttaa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään vakavaa kunniaan liittyvää väkivaltaa ja mahdollistaa sen, että väkivaltaa kokevat saavat apua oikeaan aikaan.
Kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka kokevat kunniaan liittyvän väkivallan uhkaa, sekä heidän perheenjäsenensä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat ammattilaiset, kuten poliisit, sosiaaliviranomaiset ja muiden järjestöjen työntekijät, jotka työskentelevät näiden nuorten
Avaintunnusluvut
Ennaltaehkäisevä työ:
15 työpajaa / 374 kohdattua nuorta tai aikuista
Työpajoilla voitiin lisätä oppilaiden ja muiden osallistujien tietoa väkivallasta ilmiönä sekä mahdollisuuksista saada apua tilanteeseensa. Osallistujat kokivat hyötyvänsä saamastaan tiedosta.
27 koulutustilaisuutta / 1412 koulutettua ammattilaista
Ammattilaiset ovat saaneet varmuutta ja välineitä työskennellä kunniaan liittyvää väkivaltaa kokevien ihmisten kanssa. Ammattilaiset kokivat, että koulutuksesta oli suoraan hyötyä heidän omaan päivittäiseen työhönsä (KA: 3,9 asteikolla 1-5). Koulutusten kautta ammattilaiset saivat lisää varmuutta ja motivaatiota työskennellä kunniaan liittyvissä väkivaltatapauksissa (KA: 3,9 asteikolla 1-5).
Kriisi & konfliktityö: 125 asiakasta / 499 yksilötapaamiskäyntiä
Kriisi- ja konfliktityön asiakkaat ovat kokeneet tulleensa ymmärretyiksi (KA: 4,7 asteikolla 1-5) ja he kokivat, että voivat luottaa työntekijään (KA: 4,8 asteikolla 1-5). Luottamuksen rakentaminen on tärkeää silloin, kun ihminen kokee väkivaltaa tai sen uhkaa. Luottamuksen kautta päästään selvittämään tilannetta, luomaan turvaa ja löytämään voimavaroja tilanteesta selviytymiseen.
Asiakkaat kokivat saaneensa tietoa ja tukea (KA: 4,7) ja heidän voimavaransa lisääntyivät. 53 % asiakkaista koki selviytyvänsä arjestaan paremmin ja 58 % koki voivansa paremmin saamansa tuen avulla.
Kaikissa asiakastapauksissa voitiin vaikuttaa tilanteeseen niin, että väkivallan uhka väheni tai loppui kokonaan. 45 % Sopun kriisi- ja konfliktityön asiakkaista koki olevansa turvassa ja loput asiakkaista kokivat tilanteensa muuttuneen aikaisempaa turvallisemmaksi.
”Olen päässyt puhumaan asioista, joista missään muualla en ole voinut keskustella ja se on auttanut minua.”
Yhteisöllinen toiminta: 1 ryhmä ja neljä yhteisöllistä tapahtumaa / 12 kohtaamiskertaa / 161 käyntikertaa
Yhteisölliseen toimintaan osallistuneiden kokemus johonkin kuulumisesta on vahvistunut ja he saivat toiminnan kautta uusia ystäviä. He kokivat olevansa osa esimerkiksi Sopun ryhmää, LHBTQ*-yhteisöä tai ylipäätään samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yhteisölliset tapahtumat toivat iloa ja kannattelivat monia yksinäisyyden kokemusten keskellä.
”Everything was very kind and generous. Thank you for organizing this event. I got a chance to meet new people and make new friends.”
Nuoren sanoin
“Even though the worker is a stranger to me, they were so kind and understanding that it felt safer talking to them than with anyone else. My feelings were heard and another important thing is that they also share some bits of their own experiences too which I think is incredibly wonderful. You feel like you’re talking to an actual person that is there to help you while also feeling like an actual person yourself. I grow easily fond of adults, so I definitely felt great after going home after each session.”
Keskeiset hankkeet, ohjelmat ja projektit
Vuonna 2024 osana Sopu-työtä toteutettiin projekti osana HEUNIn kansainvälistä EASY-hanketta (“It is never easy to talk about this” – Increasing dialogue, awareness, and victim-centred support for victims of forced marriages), jonka tavoitteena oli lisätä tietoa pakkoavioliitoista ja mahdollisuuksista saada apua. Projektissa järjestettiin kuusi työpajaa kouluissa ja Loisto setlementin toiminnassa, joissa käsiteltiin pakkoavioliittoja, LGBTIQ* teemoja, seksuaalisuutta ja kunniaan liittyvää väkivaltaa. Ammattilaisille ja opiskelijoille suunnatuissa tilaisuuksissa kerrottiin pakkoavioliiton ilmenemismuodoista ja avun saamisesta.
Työpajoissa ja tapahtumissa tavoitettiin 374 nuorta ja ammattilaista. Nuoret osallistuivat aktiivisesti ja kokivat keskustelut tärkeiksi, tunnistaen pakkoavioliittoon johtavat syyt, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen tai sosiaalisten ja moraalisten normien rikkominen.
Johtopäätöksenä todettiin, että pakkoavioliittoa tulisi käsitellä globaalina ilmiönä, joka vaatii laajempaa ymmärrystä ja yhteiskunnallisia ratkaisuja.
Yhteistyökumppanit
Poliisin ennalta estävä tiimi: Yhteistyö on ollut tiivistä ja toteutunut molemminpuolisena asiakasohjauksena ja koulutusyhteistyönä. Keväällä pidettiin ennalta estävän poliisin KLV-tiimin kanssa yhteinen kehittämispäivä, jolloin arvioitiin yhteistyökäytäntöjä ja suunniteltiin tulevaa.
Eiran aikuislukio: Yhteistyö toteutui asiakasohjauksen kautta. Lisäksi koulutettiin kunniaan liittyvästä väkivallasta yksityiskoulujen kuraattoreita Eiran aikuislukion organisoimassa koulutuspäivässä.
Stadin AO: Teollisuuskatu, Hattulantie: Yhteistyö on ollut tiivistä opiskelijoille järjestettyjen työpajojen, henkilöstön koulutuksen ja hyvinvointikahviloiden muodossa. Työpajoissa on käsitelty kunniakäsityksiä, rasismia, avioliittoa ja seksuaalisuutta.
Stadin AO: Kullervonkatu: Henkilökunnalle järjestettiin seksuaalisuuteen ja rasismiin liittyvä koulutus.
Omnia, Tapiolan toimipiste: Sopu on osallistunut hyvinvointikahviloihin, ja lisäksi on järjestetty työpajoja opiskelijoille.
Hki-Pride yhteisö, Pro-tukipiste: Yhteinen 8 kerran Lyhty-ryhmä Sopun kanssa LGBTIQ-ihmisille Sopun tiloissa. Lisäksi yhteistyö toteutuu molemminpuolisena asiakasohjauksena.
Pääkaupungin turvakodit: Tiivis yhteistyö asiakastapauksissa. Asiakkaita on tavattu heidän tiloissaan.
Järjestötoimijoiden kunniaan liittyvä väkivalta -verkosto: Verkostossa on mukana: Sopu-työ (Loisto), Didar (Setlementti Tampere), INY ry, THL, Pakolaisavun Irada-hanke, Puijolan Setlementti ja Monikulttuurisuuskeskus Saaga (Kouvola). Verkosto kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. Yhteistyö on asiantuntijatiedon vaihtamista, käytännön yhteistyön kehittämistä ja vuonna 2025 myös yhteisen tilastointipohjan luominen. Sopu toimi vuonna 2024 kunniaan liittyvän väkivallan toimijoiden verkoston puheenjohtajana.
Muut yhteistyötahot:
INY ry: asiakasohjaus ja verkostotyö
Plan International: ryhmien muodossa yhteistyö
Espoon Monikulttuuriset perheet ry: ryhmien muodossa yhteistyö
THL: KLV-aiheissa asiantuntijuuden jakaminen
Riku: asiakasohjaus
Pääkaupunkiseudun lastensuojelu, aikuissosiaalityö ja maahanmuuttajapalvelut: asiakasohjaus
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus: asiakasohjaus
Monakoti: asiakasohjaus
Setlementti Tampere /Didar: verkostotyö ja asiantuntijuuden vaihto
Exit ry: asiantuntijuuden jakaminen (koulutus)
Pakolaisapu: ohjausryhmän jäsenyys: Sawian-hanke (EU-hanke) ja Irada-hanke (EU-hanke)
Romano Missio: koulutusyhteistyö
Ruotsin Rädda Barnen ja Fryshuset järjestön yhteinen EU-hanke, jossa Sopun edustaja oli ohjausryhmän jäsenenä ja kouluttamassa heitä KLV-aiheista.
Sidosryhmäpalautteita:
”Olen niin kiitollinen teidän olemassa olostanne. Kunniaan liittyvät asiakastapaukset ovat työntekijällekin raskaita – teidän kanssanne työskentely auttaa asiakkaan lisäksi myös meitä muita ammattilaisia jaksamaan vaikeiden asioiden parissa paremmin. Olette aivan upeita kaikki! KIITOS!”
”Iso kiitos kaikesta! Olette huippuammattilaisia, teidän osaaminen ja kyky kohdata ihmisiä on ollut kullan arvoista. Kiitos, että olette olemassa!”
Vaikuttavuus yhteiskunnalliseen keskusteluun
- HS vieraskynäkirjoitus: Lakiuudistus ei riitä auttamaan avioliittoon pakotettuja ihmisiä yhdessä Itä-Suomen yliopiston tutkija Sanna Mustasaaren kanssa. 17.1.2024
- Lausunto ja osallistuminen Oikeusministeriön kuulemistilaisuuteen eheytyshoitojen lakkauttamiseen liittyen (kansalaisaloite) (helmikuu 2024)
- Kunniaan liittyvän väkivallan termistö ja terminologia. Sopun verkkojulkaisu. (maaliskuu 2024)
- Lausunto ja osallistuminen Oikeusministeriön kuulemistilaisuuteen avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta (huhtikuu 2024)
- Kirjallinen vastaus ja osallistuminen kuulemistilaisuuteen Pääministeri Orpon asettamaan uhripoliittiseen työryhmään. Työryhmän tavoite on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus ja parantaa rikoksen uhrien asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä. (huhtikuu 2024)
- Artikkeli: Sopu-työn asiantuntijoiden artikkeli kulttuurisensitiivisyydestä ja kunniaan liittyvästä väkivallasta Poliisin ihmiskaupparikosten esitutkintakäsikirjassa, s. 243-248. (kesäkuu 2024)
- HS mielipide: Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy kaikissa ihmisyhteisöissä. 29.6.2024
- Sopu-työn aloitteesta kirjoitettiin ensin kannanotto Helsingin poliisin suunnitelmiin lakkauttaa ennalta estävä toiminto. Kannanotto julkaistiin Loiston ja Sopun kanavilla 6.9.2024. Se keräsi paljon positiivista palautetta.
- 18.9.2024 julkaistiin Loiston koordinoima järjestöjen yhteinen vetoomus poliisin ennalta estävän toiminnon säilyttämiseksi. Sen allekirjoitti 25 järjestöä ja 83 yksityishenkilöä. Vetoomus toimitettiin Loiston johdon toimesta poliisilaitokselle ja sisäministeriöön viikolla 40.
- Sopu-työn johtava asiantuntija oli vieraana Ylen A-studiossa 14.10.2024. Ohjelman aiheena oli vanhempien entisiin kotimaihinsa viedyt lapset ja nuoret.
- 7.12.2024 STT teki jutun Sopusta ja poliisin ennalta estävästä toiminnosta. Juttu julkaistiin noin 10 paikallislehdessä ja Iltasanomissa.
Seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyö
Seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyö on ammatillista, psykoedukatiivista, vakauttavaa sekä voimavaroja vahvistavaa tukea. Toiminta on sukupuoli-, kulttuuri- ja traumasensitiivistä ryhmä- ja yksilömuotoista tukea pääkaupunkiseudulla. Seksuaaliterveystyössä työskennellään 10–28-vuotiaiden ja seksuaaliväkivaltatyössä 13–28-vuotiaiden kaiken sukupuolisten nuorten kanssa. Seksuaaliterveystyötä tehdään ryhmämuotoisilla seksuaalikasvatuksilla sekä seksuaalineuvonnalla yksilö- tai paritapaamisissa. Seksuaaliväkivaltatyön tuki sisältää ryhmä- ja yksilömuotoista tukea.
Seksuaaliterveystyön tavoitteena on nuorten seksuaalioikeuksien toteutumisen turvaaminen laadukkaalla ja turvallisemmalla seksuaalikasvatuksella ja seksuaalineuvonnalla sekä ammattilaisten koulutuksella. Lisäksi kehitetään antirasistista ja traumasensitiivistä työotetta.
Seksuaaliväkivaltatyön tavoitteena on toimintamallin kehittäminen, jotta ryhmä- ja yksilötukea voidaan tarjota matalalla kynnyksellä siitä hyötyville. Tavoitteena on myös seksuaaliväkivaltaa kokeneiden nuorten valmiuksien vahvistaminen käsitellä traumaattista kokemusta, lisätä tietoisuutta omista voimavaroista sekä uskoa tulevaisuuteen.
Seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyön tiimissä vaalitaan työhyvinvointia ja osaamisen vahvistumista.
Avaintunnusluvut
- Yksilöllisesti tuetut asiakkaat seksuaaliväkivaltatyössä: 202 /Pitkäjänteisessä tuessa: 98
- Yksilötuen käyntikerrat vuonna 2024: 882
- Seksuaaliväkivaltatyössä toteutetut ryhmät: 10
- Ryhmiin osallistuneet nuoret: 53
- Ryhmäkäyntikerrat: 221
- Seksuaalikasvatukset: 95
- Seksuaalikasvatuksiin osallistuneet nuoret: 1078
- Ammattilaisille järjestetyt koulutukset: 14
- Koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset: 415
- Muut ammattilaisille suunnatut tilaisuudet: 3
- Tilaisuuksissa tavoitetut ammattilaiset: 407
Seksuaaliväkivaltatyön psykoedukatiivisen Tietoa, tukea ja toivoa – ryhmä on vaikuttavaa toimintaa ja nuoret ovat kokeneet sen hyödylliseksi ja tärkeäksi osaksi tukiprosessia. 94% nuorista koki, että ryhmä auttoi ymmärtämään kokemansa väkivallan vaikutuksia itsessä. 94% koki vertaistuen tärkeäksi ja 91% nuorista koki, että ryhmän myötä he suhtautuvat tulevaisuuteen aiempaa toiveikkaampana.
- ”Ahhh, koko ryhmä ja idea siinä<3 ohjaajat olivat aivan ihania, ajattelevia ja osaavia. Myös ryhmä itsessään oli aivan ihana. Luulin alunperin, että kyseessä olisi ollut tylsä valkoisen ja harmaan sekainen tila, jossa olisimme istuneet puisilla tuoleilla 20 henkilön piirissä. Oli siiis aivan ihana ja positiivinen yllätys. Tuli todella turvallinen olo ja olen niin kiitollinen, että sain osallistua! Hurjan iso kiitos avustanne ja tekemästänne työstä<3 Nyt pikkuhiljaa rohkeampana ja luottavaisempana kohti tulevaa!”
- ”Ryhmän tapaamisten samankaltaisena toistuva kaava sekä alussa ja lopussa olevat rentoutusharjoitukset. Parasta oli myös ohjaajat, ketkä tekivät tunteeni kuulluksi ja ymmärretyksi. Tiedon saaminen joidenkin tuntemieni asioiden juurisyihin helpotti tunteiden käsittelyä.”
- ”Ymmärtäminen että en ole yksin asian kanssa/vertaistuki ja joka kerralla konkreettinen faktatieto aiheeseen liittyen.”
Ryhmän jälkeen tuki jatkuu yksilöllisinä tukitapaamisina. 98% yksilötukea saaneista nuorista koki, että tuen myötä he osaavat säädellä seksuaaliväkivaltakokemuksen aiheuttamia oireita itsessään aiempaa paremmin. 100% koki, että kykenevät asettamaan rajoja aiempaa vahvemmin ja 100% koki toiveikkuuden lisääntyneen elämässään. Nuorten mielestä merkittävää yksiötuessa oli kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, omien rajojen vahvistuminen ja toimintakyvyn paraneminen.
- Sain lisää faktatietoa esim. rajoista ja seksuaaliväkivallan aiheuttamista oireista, ja sen kautta opin ymmärtämään itseäni monissa eri asioissa paremmin.
Nuoret kokivat seksuaalikasvatukset hyviksi ja hyödyllisiksi. 98% seksuaalikasvatuksiin osallistuneista nuorista koki saaneensa uutta tietoa ja 97% koki tilanteen turvallisena ja luottamuksellisena. 97% koki toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan lisääntyneen.
Nuorten vastauksia kysymykseen ”Mikä seksuaalikasvatuksessa oli parasta?”
- sai tehdä ite kysymykset
- Oli kiva kuulla asioita joita oli miettinyt.
- Oli vaan tytöt niin täällä pystyi puhumaan vapaasti
- Sai tietää myös itsetyydytyksestä.
Jokainen seksuaalineuvonnan pitkäjänteisen yksilötuen nuori koki saaneensa apua asiaan, jonka vuoksi oli hakeutunut tuen piiriin, niin ikään 100% nuorista koki, että heidän hyvinvointinsa lisääntyi tuen myötä. Nuoret myös kokivat tulevaisuuteensa toiveikkaaksi.
Ammattilaisten koulutusten kautta voitiin onnistuneesti vahvistaa nuoria kohtaavien ammattilaisten osaamista seksuaalisuuteen ja seksuaaliväkivaltaan liittyvissä teemoissa. Lähes 100% koulutukseen osallistuneista ammattilaisista koki hyötyneensä koulutuksesta paljon.
- ”Hyvä muistutus miten toimitaan niiden nuorten kanssa, jotka ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi”
- ”Uutta tietoa seksuaalisuuden historiasta ja eri kulttuuriperintöjen vaikutuksesta. Oivalsin seksuaalihistorian, puhumisen ja itsereflektion tärkeyden.”
- ”Tärkeää asiaa turvasta, opin uusia asioita ja sain muutaman idean erilaisiin turvallisuutta lisääviin harjoitteisiin. Hyvä koulutus :-)”
Nuoren sanoin
Loisto Setlementin Seksuaaliväkivaltatyö: Kuulluksi tulemisen voima
Nuoren tarina tuen ja toipumisen polulta
Seksuaaliväkivalta on asia, joka koskettaa monia, mutta josta on edelleen vaikea puhua. Loisto Setlementin Seksuaaliväkivaltatyö tarjoaa tukea ja apua niille nuorille, joille on tehty seksuaaliväkivaltaa. Tässä artikkelissa kerromme Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyöstä tukea saaneen nuoren kokemuksista.
Kuulluksi tulemisen merkitys
Nuoren kertoman mukaan Seksuaaliväkivaltatyön tuki Helsingin Tyttöjen Talolla on ollut ainoa paikka, missä on tullut kuultu olo. Terveydenhuolto ei tarttunut nuoren avunpyyntöön hänen etsiessä tukea. Tyttöjen Talon Seksuaaliväkivaltatyö otti lempeän kopin, kun apua tarvittiin kipeästi.
Ensimmäiset askeleet tuen piiriin
Mikä sai nuoren hakeutumaan tukeen? Hänellä oli ensikertaa palava halu puhua menneistä, lapsuudessa ja varhaisemmassa nuoruudessa tapahtuneista asioista. Lähipiiri ei tuntunut turvalliselta taholta jakaa asioita, joten hän päätti hakea tukea muualta.
Tuen konkreettiset vaikutukset
Miten Loisto Setlementin Seksuaaliväkivaltatyön tuki vaikutti nuoren elämään ja arkeen? Hän kertoo, että tuen avulla hän on löytänyt sanoja ja oppinut sanoittamaan loukkaavaa kokemusta ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Tämän jälkeen on ollut helpompi kertoa ja avautua asiasta myös läheisille. Aikaisemmin omalle kokemukselle ei ollut sanoja.
Nuori kertoo myös hetkistä, joissa hän koki saavansa apua tai jokin muuttui. Avun saanti tuntui tärkeinä pieniä oivalluksina tai arjessa pärjäämisen helpottamisena. Tietoa, tukea ja toivoa-ryhmässä, josta seksuaaliväkivaltatyön tuki alkaa, nuori muisteli puhutun kanssasäätelystä. Tämä käsite jäi erityisesti mieleen. Nuori oli ajatellut, että hän pärjää yksin, mutta termi kanssasäätely antoi selityksen sille, miksi toisen halaus tai toiseen tukeutuminen auttaa.
Yhteisön merkitys
Tietoa, tukea ja toivoa-ryhmällä ja Tyttöjen Talon fyysisillä tiloilla oli tärkeä merkitys nuorelle. Esimerkiksi tiloissa näkyvillä seksuaaliväkivaltatyön esitteillä ja muilla symboleilla oli suuri merkitys. Hän toivoisi, että kouluissa olisi aikanaan ollut samanlaisia välineitä viestimään siitä, että asioista on lupa puhua. Ryhmän turvallisuus ja yhteinen ymmärrys oli valtavan hienoa. Jo heti ensimmäisellä kerralla, kun kaikki asettuivat ottamaan teetä, nuori koki, että tämä on turvallinen paikka. Oma paikka.
Muutokset arjessa ja itsessä
Mitä muutoksia nuori on kokenut itsessään ja arjessaan tuen saamisen jälkeen? Hän kertoo olevansa paljon myötätuntoisempi itseään kohtaan ja että hänellä on vähemmän omien tunteiden ja olojen kyseenalaistamista.
Viesti muille nuorille
Mitä nuori haluaisi sanoa muille nuorille, jotka ovat samankaltaisessa tilanteessa? Hän haluaa kannustaa kaikkia, joilla on vaikeaa, etsimään tukea. Hän haluaa myös kertoa, että on mahdollista löytää oma turvallinen yhteisö ja apua itselle. Välttämättä se ei kaikilla löydy kotoa tai lähipiiristä.
Yhteenveto
Loisto Setlementin Tyttöjen ja Poikien Talojen Seksuaaliterveys ja -väkivaltatyö on tarjonnut nuorelle paljon enemmän kuin pelkkää kuuntelua. Se on tarjonnut sanoja, ymmärrystä ja myötätuntoa. Nuori on oppinut tuntemaan itsensä paremmin ja löytämään tukea elämässään, mikä on auttanut häntä toipumaan menneistä kokemuksista ja katsomaan tulevaisuuteen toiveikkaammin.
Tämä nuoren kertomus on yksi esimerkki siitä, kuinka tärkeää on saada apua ja tukea, jos sinulle on tehty seksuaaliväkivaltaa. Loisto Setlementin Seksuaaliväkivaltatyö tarjoaa juuri tätä: tietoa, tukea ja toivoa.
Yhteistyökumppanit
Yhteistyö Seksuaaliterveys- ja väkivaltatyössä 2024:
- Luvn:n nuorten mielenterveys ja päihdepalvelu Nupolin kanssa on tehty asiakasohjausta, koulutusyhteistyötä ja konsultointia.
- Espoon Live ammattioppilaitoksen kanssa on ollut monipuolista yhteistyötä asiakasyhteistyön ja konsultoinnin parissa.
- Erityistä tukea tarvitsevien nuorten seksuaalikysymyksissä on tehty tiivistä yhteistyötä Loiston Ensisijaisesti tyttö- hankkeen työntekijöiden ja nuorten kanssa.
Asiakasohjausyhteistyö:
- Rikosuhripäivystys
- HUS:n Seri-tukikeskus
- Pääkaupunkiseudun lastensuojeluviranomaiset
- Pääkaupunkiseudun Oppilashuollon työntekijät
Asiantuntija- ja vaikuttamisryhmät:
- STM: Nape – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta
- Seksuaalioikeusverkosto
- Miestoimijoiden verkosto
Vaikuttavuus yhteiskunnalliseen keskusteluun
Seksuaaliterveys, ja -väkivaltatyön asiantuntijoiden haastattelut medioissa 2024:
- Nettiartikkeli liittyen Ylen Lindan huone sarjaan, jossa käsitellään mm. seksuaaliväkivaltaa.
- Ylen nettiartikkeli liittyen suostumukseen ’Suostumus on hot.’
- Ylen nettiartikkeli naisvihasta
- Ylen tv uutiset: seksuaaliväkivalta
- Ylen A-studio: naisviha.
- Ylen aamutv: seksuaalikasvatus
- Ylen Ykkösaamu: seksuaalikasvatus.
- Helsingin Sanomissa kaksi haastattelua liittyen kuristusväkivaltaan ja seksuaaliväkivaltaan.
- Ilta-Sanomat haastattelu seksuaalisesta häirinnästä.
Sua varten somessa
Sua varten somessa on Loiston digitaalisen nuorisotyön yksikkö ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan häirinnän ensiapupartio.
Vähennämme nuoriin kohdistuvaa seksuaalista ahdistelua, seksuaalirikoksia ja kiusaamista somessa. Sua varten somessa on ainoa valtakunnallinen toimija, joka auttaa häirintää kokevia nuoria suoraan somessa. Kohtaamme nuoria suoraan somealustoilla, kuten TikTokissa, Instagramissa ja Snapchatissa – siellä, missä ahdistelua ja kiusaamista tapahtuu eniten.
Tuemme 8–21-vuotiaita kiusaamista ja seksuaalista häirintää kokevia lapsia ja nuoria yksityisviestien kautta. Keskustelijat ovat valtaosin tyttöjä (78 %), keski-iän ollessa 14 vuotta. Nuorimmat seksuaalista ahdistelua kokeneet keskustelijat olivat 9-vuotiaita. Tiimi teki 118 ilmoitusta keskusrikospoliisille sekä muille viranomaistahoille. Ilmoitusten pääasiallinen syy oli lapseen kohdistuva seksuaalirikosepäily.
Puutumme kiusaamiseen myös TikTokissa ja muilla alustoilla jalkautumalla videoiden kommenttikenttiin. Lisäksi tuotamme suosittuja sisältöjä turvataidoista, seurustelusta ja digihyvinvoinnista mainituille somekanaville.
Sua varten somessa -tiimi kouluttaa vuosittain tuhansia kasvattajia digitaalisen väkivallan ilmiöistä ja somekiusaamisen ehkäisystä ja olemme julkaisseet avuksi oppaan “Jalkaudu someen! Opas nuorten kanssa työskenteleville. (2024)”
Avaintunnusluvut
- 98 % nuorista koki Sua varten somessa -toiminnan hyödylliseksi. (n=996 nuorta, joista 95 % oli alle 22-vuotiaita)
- Kahdeksan kymmenestä (81 %) nuoresta oli sitä mieltä, että Sua varten on lisännyt sitä, miten turvalliseksi tuntee olon somessa.
- 88 % nuorista sai uutta tietoa kiusaamiseen tai seksuaaliseen häirintään liittyen.
- 93 % nuorista kokee saaneensa lisää keinoja toimia kiusaamisen tai häirinnän tilanteissa.
- 88 % yhteyttä ottaneista nuorista koki saaneensa keskustelusta paljon tai melko paljon apua.
- 2003 pidempää ja 779 lyhyempää tukikeskustelua sosiaalisen median yksityisviestien välityksellä.
- Nuorille suunnatut somesisällöt keräsivät yli 2,3 miljoonaa katselukertaa.
- Puheenvuorojen ja koulutusten avulla tavoitettiin 2670 nuorten kanssa toimivaa ammattilaista. Puheenvuoroyhteistyötä meillä oli erityisesti Nuorten Exitin kanssa.
- Pidetty 10 vanhempainiltaa digiturvataitoihin liittyen, tavoitettu 150 vanhempaa. Tämä oli mahdollista yhteistyössä Zonta-järjestön kanssa.
“Kiitos niin paljon kaikesta avusta ja tuesta mitä olen teidän kautta saanut. ❤️ Teille on helppo laittaa viestiä mistä tahansa asiasta mikä mietityttää. Jos teille laittaa viestiä niin ei tarvitse pelätä, että te tuomitsisitte. Ette syytä uhria vaan olette uhrin puolelle. Teidän upealla työllä on todella suuri merkitys monelle nuorelle. Plussaa tietenkin saatte ihanista, ymmärtäväistä ja etenkin upeista työntekijöistä.
Olen teidän ansiosta uskaltanut puhua enemmän kokemuksistani. Te ette vähättele kenenkään kokemusta tai sitä, että hän tulee laittamaan viestiä. Vaikka en oikeasti tunne ketään teistä niin minusta tuntuu, että kaikki teistä on juuri niitä luotettavia aikuisia, joita olen elämääni etsinyt ja tarvinnut. Tuntuu, että teille voi kertoa lähes mitä vain ilman, että se pelottaa tai tulee muuten vaan epävarma fiilis. Kiitos. ❤️“ (Nuori, 15 v.)
“Teiän ansiosta oon saanu paljon apua häirintään koskevissa asioissa ja siitä oonkin kiitollinen❤️ Teette super tärkeetä työtä! Ilman teitä en olis ikinä kellekkään varmaan puhunut häirinnästä yms.🫶🏼🫶🏼🫶🏼 ISO kiitos teille! ❤️” (Nuori, 15 v.)
Keskeiset hankkeet, ohjelmat ja projektit
Sua varten somessa oli mukana yhteispohjoismaisessa Game Changer -projektissa vuosina 2023–2024. Projektin tavoitteena oli vähentää digitaalista väkivaltaa ja luoda tilaa nuorten kanssa käytäville keskusteluille tunnetaidoista, verkossa tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta ja muusta sukupuolittuneesta häirinnästä. Hanke yhdisti ruotsalaisia, islantilaisia ja suomalaisia nuoria yhteisen teeman äärelle, vahvistaen kykyään kohdata digitaalisia haasteita.
Projektia johti islantilainen Väkivallan vastainen koulu Ofbeldisforvarnaskolinn. Mukana olivat Pohjoismainen Tasa-arvosäätiö NORDREF, islantilainen e-sports-yhdistys Rísí, ruotsalainen e-gaming-yhdistys Sverok ja Loisto setlementin Sua varten somessa -toiminnan kolme työntekijää.
Game Changer -projektilla edistettiin nuorten osallisuutta ja digitaalisen kasvuympäristön turvallisuutta. Teimme ”Nude Game” -verkkopelin, joka haastoi nuoria pohtimaan suostumuksen merkitystä pelillisin keinoin. Tähän mennessä peli on tavoittanut peräti 146 600 suomalaista seuraajaa. Twitch-vaikuttajien striimit tarjosivat pelaajille yhteisöllisen ja viihdyttävän tavan pohtia verkkokäyttäytymistä ja -turvallisuutta mukaansatempaavan pelillisen kokemuksen kautta.
”Unelmien Netti” -kyselyssä nuoret kautta Pohjoismaiden jakoivat kyselyssä turhautumistaan netissä vallitsevaan vihapuheen ja toksiseen kielenkäyttöön ja toivoivat somealustoilta parempaa moderointia.
”Tyypit uskaltavat kirjoittaa törkyä, koska istuvat näytön takana ja tietävät, ettei siitä seuraa minkäänlaisia seurauksia.”
”Jos voisin poistaa kaikenlaisen vihan, tekisin sen. Mutta mielestäni hyvä alku olisi asettaa konkreettisempia sääntöjä vihaa ja kiusaamista vastaan.”
Projektitiimi toi nuorten näkemyksiä nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten, päättäjien ja teknologiayritysten tietoon.
Sua varten somessa -työntekijä Reetta Hänninen kertoo:
”Viimeiset viisi vuotta olen saanut olla turvallisena aikuisena seuraamassa lasten ja nuorten some-elämää ja sitä, millaisen kasvuympäristön sosiaalinen media heille tarjoaa.
Lasten ja nuorten sometodellisuuteen syventyminen on osoittanut selkeästi sen, kuinka paljon meillä on vielä tehtävää tämän ympäristön turvaamisen kanssa. Tarjoamme apua ja tukea kiusaamista kohdanneille lapsille ja nuorille ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, mutta kohderyhmä, jonka äärelle meidän tulisi pysähtyä vielä enemmän ovat henkilöt, jotka kiusaavat ja häiritsevät somessa.
Kansainvälinen Erasmus+ Game Changer -projekti antoi ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä juuri tähän kohderyhmään. Pelillisiä keinoja hyödyntäen lähdimme kehittämään aivan uudenlaista tapaa saavuttaa tätä kohderyhmää ammentaen erityisesti pelien ja somen vuorovaikutuskulttuurista.
Projektissa pääsimme luomaan osallistavia ja sitouttavia työkaluja, joiden avulla nuorten on mahdollista pysähtyä oman some- ja pelikäyttäytymisensä äärelle. Tällaisten työkalujen avulla meidän on mahdollista vaikuttaa erityisesti niihin nuoriin, jotka tietämättään syyllistyvät kiusaamiseen ja häirintään.
Projektissa luotiin esimerkiksi suostumusta opettava Nude Game -verkkopeli sekä somekiusaamisen ennaltaehkäisyyn keskittyvät chatfiction-videot, joissa chat-keskustelun tyyliin kirjoitetut videokertomukset haastavat katsojan pohtimaan omaa käytöstään ja asettumaan kiusaamista tai häirintää kokeneen saappaisiin.
Näiden uudenlaisten digitaalisen nuorisotyön työkalujen avulla voimme haastaa nuoria pohtimaan omaa somekäyttäytymistään ja sitä millaista somemaailmaa he haluavat olla rakentamassa. Kiusaamiseen ja häirintään puuttumisen avulla voimme luoda pohjaa turvallisemmalle somelle, jossa nuorten on mahdollista voida paremmin.”
Yhteistyökumppanit
Toimintamme vuonna 2024 rakentui vahvalle yhteistyölle eri organisaatioiden kanssa. Toimintaa toteutettiin yhdessä Nicehearts ry:n kanssa, ja Nuorten Exitin kanssa tehty koulutusyhteistyö lisäsi tietoisuutta digiväkivallan ehkäisystä.
Rikosilmoituskäytänteitä kehitettiin yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa, ja Verkkonuorisotalo Loisteen (Seta) kanssa järjestetyt verkkokeskustelut nostivat esiin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta digitaalisessa ympäristössä. Poikien Puhelimen (Väestöliitto) kanssa toteutimme verkkolähetyksen ja somekampanjan, jotka tavoittivat laajasti nuoria ja vanhempia.
Zonta-järjestön tuella järjestämämme vanhempainillat auttoivat useita vanhempia ymmärtämään, kuinka suojata lapsiaan verkkohäirinnältä. Saadun palautteen mukaan moni osallistuja koki saaneensa konkreettisia työkaluja arkensa tueksi.
Vaikuttavuus yhteiskunnalliseen keskusteluun
Olemme aktiivisesti nostaneet esiin nuorten kokemuksia sosiaaliseen mediaan, keskustelukulttuuriin ja digiväkivaltaan liittyen. Toiminnallamme olemme pyrkineet vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisäämään tietoisuutta näistä ilmiöistä.
Vuoden aikana Sua varten Somessa sai kahdeksan mediaosumaa, joista merkittäviä olivat:
- 4.4.2024: Ylen aamu-tv:ssä Sua varten somessa johtava asiantuntija Anni Pätilä kommentoi Viertolan kouluampumisen näkymistä nuorten keskusteluissa ja sosiaalisen median kanavilla. https://areena.yle.fi/1-70121908
- 13.12.2024: Digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Reetta Hänninen kertoi verkossa tapahtuvan seksuaaliväkivallan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin Ilta-Sanomien kattavassa artikkelissa. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010876486.html
Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön koordinaatio
Loisto setlementti koordinoi sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön verkostoa Suomessa. Koordinoinnin tavoitteena on mahdollistaa verkostoon kuuluvien sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön ammattilaisten välinen yhteistyö ja lisätä valtakunnallisesti sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön osaamista kasvatus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalalla. Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön verkostoon kuului toimintakaudella 14 järjestöä ja noin 120 jäsentä. Sukupuolisensitiivistä työtä toteutettiin jäsenorganisaatioiden 28 toimintayksikössä.
Avaintunnusluvut
Verkoston tilaisuuksiin osallistui vuonna 2024 78 % yhteisön jäsenistä. Verkoston jäsenille toteutetun kyselyn perusteella verkoston jäsenet ovat sitoutuneita asiantuntijayhteisön toimintaan (asteikolla 1-10 keskiarvo 8,1). Kyselyn pohjalta osaamisen vahvistuminen ja osaaminen jakaminen verkostossa sekä verkoston ulkopuolelle toteutui toimintakaudella. Vuonna 2024 yhteisössä määriteltiin työmuodolle yhteinen kulttuurikäsitys, joka tukee osaltaan ihmisyyden risteävät erot tunnistavaa sensitiivistä työotetta.
Vuonna 2024 teimme asiantuntijayhteisössä eri teemapäiviin liittyen mediaulostuloja, joiden myötä sukupuolisensitiivisyys-teemat saivat laajasti medianäkyvyyttä läpi Suomen. Asiantuntijayhteisön verkkokahvien keskusteluteemoina olivat tasa-arvon taantumus, poikatyö ja verkostoituminen. Vuoden Sukupuolisensitiivisyysseminaarin teemana oli Antirasismi & kulttuurisensitiivisyys. Sukupuolisensitiivisyys-koulutuksessa paneuduimme sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön perusteisiin sekä vihapuheen vähentämiseen.
Koordinaattorin sanoin
Laura Ranki
Sukupuolisensitiivisen nuorisotyön yhteisö: Joukkovoima tasa-arvon puolesta
Viime aikoina tasa-arvon edistyminen on monin paikoin seisahtunut, jopa taantunut. Taantumuksen vastavoimana toimii tasa-arvotoimijoiden välinen yhteistyö ja sen tiivistäminen. Läpi Suomen ulottuva sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön verkosto mahdollistaa sukupuolisensitiivisen nuorisotyön ammattilaisten yhteistyön ja osaamisen jakamisen työn erilaisille toimintamuodoille. Turhautumisen ja toivottomuuden hetkinä oman työn arvot jakavien toimijoiden pariin kääntyminen toimii toivon ja voimaantumisen herättelijänä. Viime aikoina yhteen kokoontumiselle on ollut erityistä tarvetta, kun epätoivoiset uutiset ympäri maailmaa täyttävät uutiskanavamme.
Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö on yhteisö, jossa tasa-arvon edistäminen ei ole yksittäisten toimijoiden tai ryhmien vastuulla, vaan yhteinen tavoite, johon kaikki osallistuvat. Verkostossa sukupuolisensitiivisyys toimii yhteisenä työkaluna nuorten tukemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi, oli kyseessä sitten tyttöjen, poikien tai sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Työtä tehdään yhdessä, sillä tasa-arvo ei ole vain yhden sukupuolen asia – sukupuoleen liittyvä epätasa-arvo koskettaa eri tavoin eri sukupuolisia nuoria.
Verkoston ammattilaiset tekevät nuorten parissa työtä, jossa sukupuolirooleja kyseenalaistetaan. Työssä tunnustetaan sukupuolen moninaisuus, joka luo kaikille nuorille turvallista tilaa ilmaista itseään sellaisena kuin ovat. Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön ammattilaisten verkosto on loistava esimerkki siitä, kuinka yhteisöllisyys toimii joukkovoimana tasa-arvon puolesta. Yhteisömme avulla rakennamme osaltamme tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa jokaisella nuorella on oikeus elää ilman sukupuoleen liittyviä rajoitteita ja ennakkoluuloja. Tässä ajassa tämä työ on entistäkin tärkeämpää.
Yhteistyökumppanit
Ahjolan setlementti
Turun setlementti ry
HNNKY
Jyvälän setlementti ry
Kuopion setlementti Puijola
Loisto setlementti
Nicehearts ry
Pakolaisnuorten tuki ry
Rovalan nuoret ry
Setlementti Joensuu
Setlementti Pori
Setlementti Tampere
Vaasan Setlementti
Vuolle setlementti
Nuorisotutkimusseura
Keskeiset hankkeet, ohjelmat ja projektit
SUSE – sukupuolisensitiivisyys nuorten palveluissa -hanke 2025-2028: Sukupuolisensitiivisyys osaksi ammattilaisten työtä ja vuorovaikutusta nuorten kanssa
Loisto Setlementti on saanut ESR+ -rahoituksen kolmivuotiselle (2025-2028) SUSE – sukupuolisensitiivisyys nuorten palveluissa -hankkeelle, jossa vahvistetaan nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten sukupuolisensitiivistä osaamista. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, koulutuspaketti ja digitaalinen materiaalipankki ammattilaisten työn tueksi. Kumppaneina hankkeessa toimivat Loisto setlementin sekä Turun ja Rovaniemen Tyttöjen ja Poikien Talot. Kehittämistyöhön osallistuvat Talojen toimintaan osallistuvat nuoret.
Kandela psykoterapiapalvelut
Loistosetlementin Kandela psykoterapiapalvelut tarjoavat maksullista psykoterapiaa palvelutuotantona lapsille, nuorille, nuorille aikuisille ja aikuisille. Psykoterapiaa toteutetaan yksilö-, pari- ja perhepsykoterapiana, vanhempainohjauksena ja tuki- ja kriisikeskusteluina yhteistyössä Sylva ry.n kanssa. Terapiapalveluiden psykoterapeutit ovat Valviran laillistamia ja Kelan hyväksymiä ammattihenkilöitä. Olemme palvelusetelituottajina HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungille.
Noudatamme valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) esittämää terveydenhuolloin yhteistä arvopohjaa ja periaatteita, joita ovat: oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto.
Avaintunnusluvut
Vuonna 2024 Loistosetlementin palveluksessa on työskennellyt johtava psykoterapeutti sekä neljä yksilöpsykoterapeuttia ammatinharjoittajina.1.1.2024-31.12.2024 välisenä aikana Helsingin Kandelassa on ollut yhteensä 2854 vastaanottokäyntiä, 162 erillistä asiakasta. Järjestöyhteistyötä olemme tehneet Sylva ry.n kanssa.
Pilotoimme 4/2024 asiakastyytyväisyyskyselyn. Saimme vastauksia yhteensä 23 kappaletta. Asiakkaamme kokivat mm. tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi terapeutin taholta ja oppineensa uusia keinoja suhtautua omaan tilanteeseensa. Asiakkaamme olivat tyytyväisiä asiantuntijoidemme ammattitaitoon.
Käyntien määrä Asiakkaiden määrä
Kela kuntoutuspsykoterapia | 1720 | 75 |
Helsingin Kaupunki | 52 | 4 |
HUS-yhtymä | 411 | 21 |
Sylva ry | 75 | 18 |
Fennia henkilökorvaus | 29 | 1 |
HUS-yhtymä lapset | 11 | 1 |
| Itsemaksavat | 556 | 42 |
| Yhteensä | 2854 | 162 |
Ammattilaisen sanoin
Ammatinharjoittajamme ovat valinneet Kandelan työpaikakseen, koska huolimatta siitä, että he toimivat yksityisyrittäjinä, heillä on tunne yhteisöön kuulumisesta. He pitävät Kandelaa inhimillisen oloisena ja kokoisena paikkana työskennellä omien arvojensa mukaisesti. Päätöksiä tehdään asiakaslähtöisesti ja eettisesti kestävältä pohjalta yhdessä keskustellen.
Nuorilla on matala kynnys tulla Kandelaan, koska Loiston muissakin toiminnoissa vastaanotetaan nuoria. Fyysiset puitteet koetaan sopivan rentoina ja kodikkaina.
Aloittelevat ammatinharjoittajat ovat kokeneet johtavan psykoterapeutin antaman avun hyödyllisenä. ”Olisi ollut haastavaa aloittaa ihan yksin päätoimisena ammatinharjoittajana”.
Yhteistyökumppanit
Kandela psykoterapiapalveluiden tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat olleet Kela kuntoutuspsykoterapioiden rahoittajana sekä palvelusetelitoiminnasta vastaavina tahoina HUS-yhtymä sekä Helsingin kaupunki. Yhteistyö Sylva ry.n kanssa on mahdollistanut 1-5 tukikeskustelua syöpään sairastuneille nuorille ja nuorille aikuisille sekä heidän läheisilleen.
Saunalahden tukiasuntoyhteisö
Saunalahden tukiasuntoyhteisö on 17–25-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea itsenäistymisvaiheessa. Nuoret saavat ohjausta ja tukea yksilö- ja ryhmämuotoisesti. Jokainen nuori asuu omassa asunnossaan omalla vuokrasopimuksellaan. Saunalahden kaikki nuoret ovat jälkihuollon- tai aikuissosiaalityön asiakkaita.
Avaintunnusluvut
Vuoden 2024 aikana toiminnan tavoitteena oli pitää tukiasuntojen käyttöaste mahdollisimman suurena, niin että toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa sekä tarjota nuorille psykososiaalista tukea erilaisissa elämäntilanteissa yksilöllisten ja yhteisöllisten sosiaalityön keinoja avulla.
Vuoden aikana yksilötapaamisia oli 450. Yhteisötoimintaa järjestettiin 21 kertaa ja siihen osallistui 11 eri nuorta. Yhteensä yhteisötoimintaan osallistumiskertoja oli 85. Vuoden 2024 aikana tukiasunnoissa asui kaikkiaan 16 eri nuorta.
Vuoteen 2023 verrattuna, yksilötapaamisten määrä laski melkein sadalla, vaikka asuntojen käyttöaste oli hieman korkeampi. Tämä selittynee pitkillä asiakassuhteilla ja nuorten tilanteiden vakautumisella. Tukiasumisen luonteeseen kuuluu se, että tuen vahvuus laskee asumisen aikana, kun nuori oppii itsenäisen asumisen ja elämisen taitoja ja pääsee näitä tuetusti, mutta itsenäisesti harjoittelemaan. Vuoden 2024 aikana ulosmuuttoja oli 5, kun taas edellisenä vuonna niitä tapahtui 10.
Yhteisötoimintaan osallistui aiempaa enemmän nuoria ja nuoret olivat itse myös aktiivisia ehdottamaan toimintaa. Nuoret viettivät myös aikaa keskenään ohjatun toiminnan ulkopuolella ja näin vahvistaneet itse yhteisöllisyyttä ja olleet toistensa apuna tarvittaessa.
Satu 2024 ryhmätoiminta:
Tammikuu: Ennakkoäänestys
Helmikuu: Yhteisökokous
Maaliskuu: –
Huhtikuu: –
Toukokuu: Karting
Kesäkuu: Kiipeilypuisto
Heinäkuu: Linnanmäki
Elokuu: –
Syyskuu: Tortillat toimistolla
Lokakuu: Grillaus toimistolla
Marraskuu: Hampurilaiset toimistolla, joulukorttien teko
Joulukuu: Ikeassa jouluruokailu
+ joka kuussa pitsaperjantai
Häätöjä: 0
Ulosmuuttoja: 5
Sisäänmuuttoja: 9
Täyttöaste: 84,03%
Tutustujat: 11 + lisäksi Luvnin sosiaalityöntekijöitä, Vake johtava sosiaalityöntekijä, Saunalahden koulun henkilökuntaa
Nuoren sanoin
“Haluan kiittää avusta, jonka olet ohjaajana antanut. Meidän yhteistyö on auttanut hirveästi ja antanut mulle niin paljon itseluottamusta itsenäisyyteen ja aikuisuuteen. Olen ihan eri versio itsestäni siihen verrattuna kun muutin ekaks omilleni. Tulevat nuoret on onnekkaita että tulee noin hyvä ja ymmärtäväinen ohjaaja vastaan.”
-24 pois muuttaneen nuoren naisen palaute.
Talous ja hallinto 2024 – Vastuullista johtamista muutosten keskellä
- Ylijäämäinen tilikausi vahvisti omaa pääomaa
- Kokonaisbudjetti noin 3,8 miljoonaa euroa
- Ulkopuolinen taloushallinnon kumppani varmisti tehokkuuden ja läpinäkyvyyden
- Strategisesti ohjaava hallitus kokoontui kuusi kertaa ja osallistui aktiivisesti johtamiseen
- Yli 51 000 nuorta kohdattiin vuoden aikana – vaikuttavuus pysyy vahvana
Vahva taloudellinen ohjaus epävarmassa toimintaympäristössä
Vuosi 2024 oli Loisto Setlementti ry:lle sekä juhlan että vastuunkannon vuosi. Yhdistys täytti 50 vuotta ja vahvisti asemaansa sosiaalisen nuorisotyön suunnannäyttäjänä. Juhlavuoden taustalla vaikuttivat kuitenkin yhteiskunnalliset epävarmuustekijät ja kiristyvä rahoitusympäristö, jotka edellyttivät tarkkaa talouden suunnittelua ja jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia.
Tilikauden lopussa yhdistyksen talous oli vakaalla pohjalla. Vuoden tulos oli ylijäämäinen, ja omaa pääomaa pystyttiin kasvattamaan. Kokonaisbudjetti oli noin 3,8 miljoonaa euroa. Taloushallinto järjestettiin kilpailutetun ulkoisen kumppanin tuottamana, mikä mahdollisti laadukkaan ja läpinäkyvän taloudellisen ohjauksen.
Yhdistyksen tilikauden tulos oli 8 952,33 euroa ylijäämäinen, ja oma pääoma nousi vuoden lopussa 101 594 euroon. Tämä loi puskuria tulevaisuuden rahoitushaasteiden keskelle, mutta myös alleviivasi tarvetta pitkäjänteiselle suunnittelulle ja rahoituksen monipuolistamiselle.
“Taloudellinen vastuu on nyt aiempaa enemmän myös laatukysymys. Toimintamme vaikuttavuus ratkaisee rahoituksen tulevaisuudessa.”
— Kari Ollila, toiminnanjohtaja
Johtaminen ja hallinto – Sitoutunutta strategista ohjausta
Vuonna 2024 Loisto Setlementtiä johti aktiivinen ja asiantunteva hallitus, jonka työ oli keskeinen osa yhdistyksen strategista kehittämistä ja vakauden ylläpitämistä.
Hallitukseen kuuluivat:
- Minna Remes-Sievinen, puheenjohtaja
- Elina Hakkarainen, varapuheenjohtaja
- Kai Laitinen
- Tuire Halonen
- Lars Rikberg
Hallituksen toiminta oli linjakasta ja sitoutunutta. Se kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa, ja lisäksi järjestettiin sääntömääräiset kevätkokous ja syyskokous. Hallitus seurasi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja tuki toiminnanjohtoa päätöksenteossa sekä talouden ja vaikuttavuuden johtamisessa.
Vuoden aikana hallitus vahvisti Loiston kykyä vastata sekä nuorten tarpeisiin että ulkopuolisten rahoittajien odotuksiin.
”Loiston hallitus toimii sekä suunnannäyttäjänä että arvopohjaisena tukijana – se tuo vakautta, jatkuvuutta ja rohkeutta kehittää.”
Vaikuttavuus säilyi vahvana
Haastavasta maailmantilanteesta huolimatta Loisto Setlementti säilytti yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa. Vuoden 2024 aikana yhdistys tavoitti toiminnallaan yli 51 000 nuorta eri palvelukanavien kautta. Tämä kertoo paitsi toiminnan laajuudesta, myös sen merkityksellisyydestä – erityisesti niille nuorille, jotka muuten jäävät helposti näkymättömiin.
Työ jatkui sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti, kohdaten erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia nuoria. Loisto tarjosi tiloja toivolle, turvallisuudelle ja yhteisöllisyydelle – arvoille, jotka ovat keskeisiä myös talouden ja hallinnon näkökulmasta.
Tulevaisuuden näkymät
Katse tulevaan – Toivoa, yhteyttä ja suunnan näyttämistä
Loisto Setlementti rakentaa tulevaisuutta vahvasti niille arvoille, jotka ovat ohjanneet sen työtä jo viiden vuosikymmenen ajan: yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja usko jokaisen ihmisen omiin voimavaroihin. Nämä arvot eivät ole vain periaatteita, vaan ne näkyvät käytännössä kaikessa toiminnassa – kohtaamisissa, päätöksenteossa ja tavoissa kulkea nuorten rinnalla.
Meitä ohjaa selkeä visio: “Maailma, jossa tulemme merkityksellisesti toisillemme ja jokainen kokee olevansa tärkeä.” Tämä visio ei ole vain tavoite – se on käytännön suunta, joka ohjaa kehitystyötämme myös tulevaisuudessa.
Vuonna 2024 julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt, ja yksinäisyys koskettaa yhä useampaa. Nämä huolestuttavat kehityskulut tekevät työstämme entistä merkityksellisempää. Loisto Setlementti vastaa haasteeseen vahvistamalla yhteisöllisiä rakenteita, kehittämällä digitaalista saavutettavuutta ja tukemalla nuorten osallisuutta arjen päätöksenteossa – niin toiminnassa kuin palvelujen suunnittelussa.
Tulevaisuudessa panostamme erityisesti siihen, että vaikuttavuuttamme voidaan seurata ja osoittaa entistä systemaattisemmin. Tavoitteena on kehittää vaikuttavuuden mittaristoja, jotka kertovat aidosti, millaisia muutoksia työssämme tapahtuu nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tasolla.
Lisäksi tulemme monipuolistamaan matalan kynnyksen palveluita ja kohtaamisen tapoja. Kehitämme sellaisia toiminnan muotoja, jotka tavoittavat nuoria mahdollisimman varhain – silloin kun apua, tukea tai yhteisöä tarvitaan eniten.
Haluamme olla työpaikka, jossa henkilöstön hyvinvointi on olennainen osa strategiaa. Tavoitteenamme on vahvistaa esihenkilötyötä, edistää yhteisöllisyyttä työyhteisössä ja varmistaa, että jokainen työntekijä voi hyvin – myös haastavassa ja emotionaalisesti kuormittavassa työssä.
Samalla tiedostamme, että taloudellinen toimintaympäristö edellyttää uusia ratkaisuja. Taloudellisen epävarmuuden keskellä etsimme aktiivisesti uusia rahoituskanavia ja rakennamme kestäviä kumppanuuksia, jotta voimme jatkaa työtämme haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukena.
Meille Loistossa tulevaisuus ei ole vain ennakoimista – se on yhteinen tehtävä, jota rakennamme kohtaamisissa, yhteisöissä ja suhteissa. Me rakennamme maailmaa, jossa toivo ei ole ylellisyys, vaan perusoikeus.
”Loisto ei rakenna vain palveluita – me rakennamme yhteyden tunnetta, luottamusta ja mahdollisuuksia, jotta jokainen nuori voisi kokea olevansa tärkeä.”
Loisto setlementti ja tulevaisuus
Loisto setlementti on keskisuuri toimija ja tekee sosiaalista nuorisotyötä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten parissa. Loiston toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta on tärkeää huomioida yhteiskunnalliset muutokset toiminnan suunnittelussa ja visioinnissa. Tämä tulee huomioida myös Loiston strategiatyössä, jota parhaillaan valmistellaan vuosille 2026–2028. Mitä nämä asiat konkreettisesti voisivat tarkoittaa Loiston kohdalla?
Ensinnäkin Loiston on sopeuduttava muuttuviin poliittisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin ilman, että sen perustehtävä vaarantuu. Tämä tarkoittaa riittävää ennakointia ja toimintakyvyn vahvistamista kriisien ja epävarmuuden keskellä. Tämä voi tarkoittaa myös nopeaa reagointia ja ketteryyttä uusiin nouseviin palvelutarpeisiin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota monimuotoisen rahoituspohjan rakentamiseen. Loiston ei tule luottaa vain yhteen tai kahteen rahoittajaan, vaan aktiivisesti laajentaa yhdistyksen rahoituspohjaa, jossa julkinen rahoitus, säätiötuet, rahankeräystuotot ja palvelutuotanto muodostavat kokonaisuuden. Näin turvataan se, ettei olla liiaksi yhden kortin varassa vaan rahoituspohja on vakaammalla pohjalla.
Toiseksi Loiston strategiset kumppanuudet ovat avainasemassa. Loiston kannattaa jatkaa aktiivista liittymistä paikallisiin ja alueellisiin verkostoihin. Nämä verkostot voivat olla toisia yhdistyksiä, julkisia toimijoita ja yrityksiä. Verkostojen kautta mahdollistuu tulevaisuudessa esimerkiksi yhteisten resurssien jakaminen. Verkostoituminen ja yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Ne eivät ole vain kauniita sanoja, vaan ne ovat myös Loiston olemassaolon tae ja ehto.
Kolmanneksi Loiston tulee vahvistaa kykyä viestiä vaikuttavuudesta. Loistossa tehdään laadukasta ja vaikuttavaa työtä, mutta kuinka hyvin Loiston ulkopuolella tiedetään tästä. Tämä voisi tarkoittaa tarinoita siitä, kuinka nuoret ovat löytäneet elämälleen oikean suunnan Loistossa saadun tuen avulla ja mitä on tapahtunut nuorelle, jonka elämän suunta on muuttunut. Vaikuttavuuden mittaamisen avulla voimme myös osoittaa kuinka monen syrjäytymisvaarassa olevan nuoren osallisuuden kokemus on lisääntynyt toiminnassamme. Vaikuttavuuden osoittamisen avulla voimme tavoittaa myös päättäjät ja hankkia suojakerrosta mahdollisia leikkauksia vastaan.
Lopulta pitkällä tähtäimellä kyse on myös yhdistyksen toimintakulttuurista. Loiston täytyy olla yhteisö, jossa henkilöstön on hyvä työskennellä yhteisten pelisääntöjen mukaisesti ja kaiken keskiössä olevat nuoret voivat hyvin. Loisto on paikka, jossa ihmiset kokevat merkityksellisyyttä, keskinäistä tukea ja mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Tarvitsemme yhä enemmän yhteisöjä, jotka kykenevät kohtaamaan nuorten arkea silloinkin, kun resurssit niukkenevat. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää vahvistaa Loiston resilienssiä, psyykkistä selviytymiskykyä. Resilienssi ei ole vain selviytymistä, vaan se on myös kykyä säilyttää inhimillisyys silloinkin, kun ulkoiset olosuhteet ovat muutoksessa. Se on myös sosiaalisen nuorisotyön ydintä. Loisto setlementin on oltava tulevaisuudessakin ajan hermolla ja kyettävä kuulemaan yhteiskunnan ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tarpeita.
Kari Ollila
toiminnanjohtaja
Kiitokset
Kiitos vapaaehtoisille – läsnäoloa, lämpöä ja yhteistä merkitystä
Loiston toiminta elää yhteisöllisyydestä – ja sen ytimessä olette te, vapaaehtoiset. Vuonna 2024 mukana oli 42 upeaa vapaaehtoista, jotka toimivat muun muassa ryhmätoiminnoissa, tapahtumissa, kerhoissa ja läksyavussa. Jokainen kohtaaminen, hetki ja kuunteluhetki on ollut tärkeä osa nuoren polkua.
Teidän panoksenne tuo Loiston arkeen korvaamatonta inhimillisyyttä, uusia näkökulmia ja voimaa, jota ei voi mitata numeroilla. Kun nuori kokee, että joku haluaa olla hänen tukenaan vapaaehtoisesti – se luo toivoa, turvaa ja tunnetta siitä, että on arvokas juuri sellaisena kuin on.
”Te ette ole vain mukana – te muutatte maailmaa, yksi kohtaaminen kerrallaan.”
Kiitos ajastanne, osaamisestanne ja sydämestänne. Ilman teitä emme olisi tässä – eikä moni nuori olisi saanut kokea sitä, miltä tuntuu tulla nähdyksi. Yhdessä olemme luoneet tiloja, joissa on lupa kasvaa, epäillä, unelmoida – ja kuulua joukkoon.
”Vapaaehtoisuus on hiljaista rinnalla kulkemista, joka jättää nuoreen jäljen – tunteen siitä, että hän ei ole yksin.”
Kiitos, että olette Loistossa mukana. Kuljette kanssamme sen tärkeimmän matkan: rinnalla.
Kiitos yhteistyökumppaneille ja rahoittajille – luottamus, joka rakentaa yhteistä tulevaisuutta
Loisto Setlementti kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitaan – järjestöjä, kaupunkeja, hyvinvointialueita, viranomaisia, oppilaitoksia, yrityksiä ja asiantuntijaverkostoja. Vuosi 2024 oli täynnä merkityksellistä kumppanuustyötä, jota ohjasi yhteinen tavoite: nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen.
”Todellinen kumppanuus ei ole vain yhteistyötä – se on sitoutumista yhteiseen arvoon: jokaisella nuorella on oikeus tulla kuulluksi ja tuetuksi.”
Kumppanuudet ovat mahdollistaneet paitsi resurssien jakamisen, myös yhteisen oppimisen, kehittämisen ja vaikuttamisen. Olemme saaneet rakentaa uudenlaista toimintaa, joka vastaa nuorten arjen tarpeisiin, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo tiloja, joissa kasvu ja osallisuus ovat mahdollisia.
Erityiskiitos kaikille tahoille, jotka ovat tukeneet Loistoa esimerkiksi tilaratkaisuissa, tapahtumien toteutuksessa, palveluyhteistyössä ja viestinnässä. Jokainen teidän panoksenne on ollut osa kokonaisuutta, jossa kukaan ei jää yksin.
Kiitos rahoittajille – mahdollistajille, jotka uskovat vaikuttavuuteen
Lämpimät kiitokset myös kaikille Loiston rahoittajille, jotka olette mahdollistaneet pitkäjänteisen ja vaikuttavan työn nuorten ja perheiden hyväksi.
”Jokainen euro ei ole vain resurssi – se on luottamus siihen, että ihmisellä on oikeus kasvaa turvallisesti ja tulla kohdatuksi aidosti.”
Rahoituksenne ansiosta olemme voineet tarjota tukea juuri silloin, kun sitä on tarvittu eniten – ja sellaisille nuorille ja perheille, jotka eivät aina löydä muuta tukea.
Yhteinen matka nuorten rinnalla ei ole vain toimintaa – se on arvovalinta, jolla rakennetaan inhimillisempää yhteiskuntaa. Kiitos, että olette osa tätä työtä.
