Itselle tehty seksuaaliväkivalta voi vahingoittaa ihmisen kykyä elää seksuaalisesti tyydyttävää ja nautinnollista elämää, ainakin väliaikaisesti. Myönteisen ja turvallisen tuntuisen suhteen palauttaminen omaan kehoon ja seksuaaliseen aistillisuuteen voi olla hyvin olennainen osa yksilöllistä toipumisen prosessia. Kun rajoja on rikottu, on erityisen tärkeää saada tilaa itselleen, vahvistaa turvallisuutta sekä suoda itselleen aikaa toipua omaan tahtiin.
Kun on tullut toisen ihmisen toimesta pakotetuksi intiimiin kanssakäymiseen, kyse ei ole seksistä vaan väkivallasta. Oma keho voi tuntua likaiselta, inhottavalta ja vääränlaiselta. Ikään kuin jokin itsessä, kehon olemuksessa tai toiminnassa, olisi syyllinen siihen pahaan, mitä ihminen on kehonsa kautta joutunut kokemaan. Kokemukseen liittyvillä häpeän ja syyllisyyden tuntemuksilla voi olla hyvin kehollinen ja vaikeasti sanoilla tavoitettava alkuperä väkivaltaa kokeneen mielessä.
Seksuaalisen aistillisuuden kokemiseen ja viriämiseen saattaa myös liittyä haasteita. Jo miellyttävien tuntemuksien herääminen kehossa saattaa tuntua pelottavalta ja herättää pakokauhua. Jos on aiemmin voinut nauttia seksuaalisuudestaan ja saanut siitä iloa ja mielihyvää, tuon tutun voimavaran koettu pilaantuminen voi herättää paljon menetykseen liittyviä voimakkaita tunteita, kuten surua, vihaa tai masennusta.
Kiihottuminen kehollisena kokemuksena, tai jo ajatuskin siitä, voi herättää mielikuvia yhdessä toisen kanssa koetusta intiimistä läheisyydestä. Se saattaa laukaista monenlaisia pelkoja intiimiin vuorovaikutukseen liittyen. Hallinnan menetyksen pelko oman kehon itsemääräämisoikeudesta, nähdyksi tuleminen pelkkänä seksuaalisena objektina ja toisten tarpeiden täyttäjänä, inhottavana tai arvottomana voi pakottaa vetäytymään kaikenlaisista intiimeistä suhteista.
Vaikeus luottaa ja kokea turvallisuutta suhteessa muihin ihmisiin voi näyttäytyä erityisesti seksuaalisuuden alueella. Jos seksin tekeminen, joko yksin tai toisen kanssa, on mahdollista, sen yhteydessä saattaa ilmetä traumaattisten muistojen aktivoitumista esimerkiksi tietynlaisen tai tiettyjen kehon osien kosketuksen seurauksena. Käytännössä se voi olla lievää ahdistusta tai vakavimmillaan lamaantumista tai dissosiaatiota, jolloin paikan ja ajan taju saattaa vääristyä ja menneisyyden väkivalta saattaa sekoittua nykyhetken kokemuksen kanssa. Ihmisen mielessä tämä voi tuntua kauhistuttavan sekaannuksena siitä, mitä nyt tapahtuu ja kenen kanssa.
Seksuaalinen nautinto edellyttää turvallisuuden tunnetta ja läsnäoloa tässä hetkessä.
Nautinnon kokeminen mahdollistuu sitä kautta, kun ihminen kokee olevansa riittävän turvassa suuntaamaan huomionsa keholliseen aistillisuuteensa joutumatta miettimään turvallisuuteensa tai kelpaavuuteensa liittyviä kysymyksiä. Yllä olevat esimerkit sisältävät kuvauksia siitä, miten turvattomuuden kokemukset ja vaikeudet olla läsnä omassa kehossa ja vuorovaikutuksessa toisen kanssa voivat näyttäytyä.
Mikä auttaa?
Kyky nauttia omasta kehosta, seksuaalisuudesta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä toisen ihmisen kanssa ei välttämättä ole seksuaalitraumasta toipumisen ensimmäisiä askeleita. Kaikenlainen pakottaminen tai painostaminen toipumiseen tai rentoutumiseen niin omasta kuin toisen ihmisen toimesta, vievät väärään suuntaan. Ensisijaista seksuaalitraumasta toipumisessa on saada ymmärrystä sille, miksi oma olo on vahingollisen kokemuksen jälkeen sellainen kuin on ja tavoittaa myötätuntoa itseä kohtaan kokemuksen ja sen aiheuttamien seurausten vuoksi.
Tärkeää on olla utelias tutkimaan myötätunnolla, mitä tarpeita oma keho ja mieli viestittävät tässä ja nyt, ja etsiä keinoja niiden tarpeiden täyttämiseen.
Tämä kuuntelun ja tarpeiden täyttämisen vuorottelu ovat olennainen osa toipumista itseä vahingoittaneista kokemuksista. On erittäin suositeltavaa turvautua osaavan ammattilaisen apuun, saadakseen parhaan mahdollisen tuen ja ohjauksen oman toipumisensa alkuun. Yleisenä haasteena toipumiselle on vaikeus antaa itselleen lupa voida huonosti väkivallan seurauksena, vähätellä kokemusta ja sallia toipumiselleen sen edellyttämä aika ja rauha. Samalla tavalla kuin fyysisen vamman paraneminen, kuten luun murtuma, seksuaalitrauma edellyttää aikaa ja toipumiselle suotuisat olosuhteet.
Toipumiselle suotuisissa olosuhteissa, esimerkiksi luotettavaksi koetun ammattilaisen kanssa, turvallisuuden kokemus omassa kehossa voi alkaa vahvistumaan. Rajojen rikkomisen jälkeen voi olla tarpeellisen tuntuista ensin asettaa erittäin selkeitä rajoja ja päästää ihmisiä lähelleen vasta sen jälkeen ja harkiten. Tämä näkyy usein erityisesti intiimisuhteissa. Kun seksuaalitraumaa on saanut riittävästi käsitellä ja sanoittaa turvallisessa vuorovaikutuksessa, voi olla helpompaa luottaa kykyynsä tunnistaa turvalliset mahdolliset seksikumppanit ja uskaltaa asettaa rajoja väärän tuntuisille ihmisille elämän vuorovaikutustilanteissa. Oman toimijuuden vahvistuminen ilmenee turvallisuuden tunteen vahvistumisena ja kokemus siitä, että on täysin ympäröivän maailman armoilla, vähenee.
Ihmissuhteet, joissa omia rajoja kunnioitetaan ja niiden ilmaisemiseen kannustetaan kaikissa tilanteissa, lisäävät turvallisuuden ja luottamuksen tuntua, mikä mahdollistaa myös nautinnollista seksuaalista kanssakäymistä. Turvallisessa intiimissä vuorovaikutuksessa on olennaista kokea olevansa ”leikkikaveri” sen sijaan, että kokee tulevansa käytetyksi ”leikkikaluna”. Tämä kuvaa seksuaalisen toimijuuden ilmenemistä ja tuo esiin suostumuksen kokemuksellisuutta. On olennaista, että seksuaaliväkivaltaa kokenut saa toipuessaan aitoja korjaavia kokemuksia intiimistä vuorovaikutuksesta, joissa hänen mahdolliset pelkonsa validoidaan ja kohdataan kunnioittaen ja lempeydellä. Seksin tekeminen on arvokasta ymmärtää jatkumoksi, jossa läheisyyden ja intensiteetin aste voi liikkua suostumuksen puitteissa lähemmäksi / suuremmaksi ja kauemmiksi / pienemmäksi eikä toiminnalla ole ennalta määrättyä päätepistettä, kuten orgasmi. Tavoitteeton ja turvallisuutta vaaliva kosketus – sellaisen antaminen, pyytäminen, että saaminen, on intiimiä turvallista läheisyyttä ja toimijuutta korjaavaa.
Nautinnollinen seksuaalielämä on varsin mahdollista, vaikka olisi joutunut kokemaan toisen ihmisen tekemää seksuaaliväkivaltaa. Monet meistä eivät ole saaneet riittävää tukea ja kannustusta omien rajojen tunnistamiseen ja asettamiseen elämänsä aikana. Tämän vuoksi olemme tottuneet sivuuttamaan kallisarvoiset keholliset tuntemuksemme, jotka viestivät meille fyysisistä ja henkisistä rajoistamme ja tarpeistamme. Seksuaalitraumasta toipuminen vaatii meitä pysähtymään itsemme, rajojemme ja tarpeidemme äärelle. Toipumisen myötä saatamme löytää lopulta rehellisemmän tavan kuulla ja ymmärtää itseämme ja saada rohkeutta kommunikoida rajoistamme ja tarpeistamme myös muille uudella, entistä parempaa, turvallisempaa ja aidompaa vuorovaikutusta mahdollistavalla tavalla.
Toivoisin sydämeni pohjasta, ettei kenenkään tarvitsisi kokea väkivaltaa etsiessään itsensä kokoista turvallista paikkaa maailmasta. Mutta koska maailmassa vielä tapahtuu väkivaltaa, olen kiitollinen saadessani todistaa toipumisen polkuja kaikkine kauniine löytöineen.
Loisto setlementin seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyö
Jonna Saxberg