Siirry sisältöön

Itä-Pasilan nuoret nuorisovaihdossa Kroatiassa

Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön nuoret tekivät kesällä Erasmus nuorisovaihdon Kroatian Osijekiin. Suomesta matkanneiden 15 nuoren lisäksi vastassa oli saman kokoinen ryhmä paikallisia nuoria. BeU- nimeä kantavan nuorisovaihdon teemoina oli tällä kertaa itsetunto, jonka äärelle pysähdyttiin erilaisissa työpajoissa sekä järjestämällä paikallista festivaalia yhdessä Kreaktiva-järjestön muiden toimijoiden kanssa. Osijekissa oltiin nyt jo toista kertaa ja yhteistyö ryhmän kanssa jatkuu joulukuussa Suomessa – Helsingissä ja Pikku-syötteellä. Erasmus vaihdot ovat olleet osa Itä-Pasilan nuorisostyön toimintaa jo vuosia, joita aina seuraava ikäryhmä kovasti odottaa.

Nuorten ottamia kuvia Krotian matkalta!

Kroatian matkalla oltiin 7 päivää. Osijek on neljänneksi suurin kaupunki Kroatiassa.

Osijekissa tehtiin erilaisia työpajoja mm. itsetuntoon liittyvistä teemoista. Tässä Suomen ryhmä tekee hennatatuointeja kaupunkilaisille. Kohtaaminen oli erittäin onnistunut ja kaupunkilaiset tykkäsivät!

 

Osijekissa järjestimme yhteistyössä toisen toimijoiden kanssa U Gostima-festivaalin, jossa pidimme erilaisia työpajoja lapsille ja nuorille. U Gostima-festivaaleilla opetimme mm. suomalaisia tansseja kuten letkajenkkaa. Aluksi letkajenkka oli haastavaa lapsille, sillä he eivät saaneet rytmistä heti kiinni muuta pian kaikilla oli hulvattoman hauskaa letkajenkan tahdissa!

Suomen ja Kroatian ryhmien viimeinen yhteiskuva ennen kotiin paluuta. Viimeinen päivä oli tunteellinen, koska viikon aikana nuorten kesken oli syntynyt vahva yhteishenki.

 

”You never have to accept racism, but you can try to understand what is behind it.”

Viime viikolla Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön yksikkö isännöi ”World Against Racism”-nimistä Erasmus+ nuorisovaihtoa. Projekti toteutettiin yhteistyössä Kroatialaisen Kreaktiva nuorisojärjestön kanssa, joka toimii Osijekissa yhteisön nuorten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Tämä nuorisovaihto oli osa kaksiosaista projektia. Viime syksynä Itä-Pasilan nuoret olivat Kroatiassa keskustelemassa sukupuolirooleista ja sukupuolten tasa-arvosta, ja nyt vuorostaan kroatialaiset tulivat Helsinkiin työskentelemään rasismiin liittyvien teemojen parissa. Nuorisovaihto järjestettiin luonnon keskellä, Uutelassa Meriharjun luontotalolla, jossa nuoret ja ohjaajat saivat toimia rauhassa keskenään.

Nuorisovaihdossa tarkoituksena on, että osallistujat saavat itse suunnitella ja toteuttaa projektin ohjelmaa ja työpajoja. Itse suunnittelemalla nuoret oppivat valitsemastaan aiheesta ja pääsevät vertailemaan näkökulmia aiheisiin oman kulttuurinsa kautta. Aikuisten ja ohjaajien tehtävänä on tukea nuoria tarpeen mukaan. Näin toimittiin myös tässä nuorisovaihdossa. Suurin osa työpajojen ja muun ohjelman sisällöstä oli osallistujien itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa. Osalla nuorista oli omakohtaista kokemusta arkipäiväisestä rasismista, jolloin he pääsivät pohtimaan omia arvojaan ja asenteitaan ohjelmaa suunnitellessaan. Toiset nuoret olivat taas nähneet ja kokeneet vähemmän rasismia, minkä takia he pääsivät perehtymään aihepiiriin osana suunnitteluprosessia.

”Siellä Kroatiassa noi kroatialaiset nuoret järjesti aika paljon työpajoja, ja meidän nuoret sillon mietti, et miten ne uskalsi tälläselle porukalle järjestää. Mut siitä sit meidän nuoret sai kanssa itsevarmuutta, ja uskalsi tällä kertaa myös ite järjestää työpajoja. Nuoret oli innoissaan ja hoiti vastuunsa tosi hyvin, oon kyllä tosi ylpee siitä miten hyvin ne suoriutu!” – Johanna, Itä-Pasilan ohjaaja


Pääsin osallistumaan työpajoihin ja muuhun ohjelmaan kahden päivän ajan, ja samalla sain nähdä, minkälaista toimintaa nuoret olivat suunnitelleet. Ensimmäisenä sain seurata kroatialaisen nuoren toteuttamaa videotyöpajaa, joka muistutti youtubesta löytyvää ”Middle Ground” videosarjaa. Työpajassa nuoret jakautuivat ryhmiin oman kulttuurinsa mukaan ja vastasivat järjestäjän esittämiin väitteisiin. Tarkoituksena oli löytää kahden eri ryhmän välille niin sanottu ”middle ground” eli yhteinen ymmärrys. Väittämät käsittelivät parisuhteita eri kulttuurien välillä, uskonnon merkitystä elämässä, koettuja etuoikeuksia ja erilaisia sukupuolirooleja. Pohjimmiltaan työpajan tarkoituksena oli herätellä nuoria ajattelemaan omia arvojaan ja keskustelemaan niistä yhdessä muun ryhmän kanssa.

Toisena päivänä seurasin rasismityöpajaa, jossa pyrittiin löytämään yhteistä määritelmää rasismin ja käänteisen rasismin termeille. Kahdella eri ryhmällä oli selkeästi eriävät mielipiteet termeistä ja keskustelu oli hetkittäin hyvinkin kiivasta. Tärkeimpänä pointtina yritettiin pitää sitä, että kukaan osallistujista ei ole rasismin ammattilainen, vaan tarkoituksena on etsiä yhteistä ymmärrystä aiheeseen. Molemmat ryhmät olivat samaa mieltä siitä, että rasismi on väärin ja että yhteiskunnan rasistiseen ilmapiiriin on saatava muutos. Paljon keskustelua herätti kuitenkin nimenomaan rasismi-termin määrittely, eikä siitä tunnuttu pääsevän yhteisymmärrykseen.

”If someone calls you bad names on a bus, it is not racism, it is just bad behaviour. Racism is the bigger picture that makes the person feel that they can call you bad names because of your race.”

Keskustelu jatkui vielä lounastauolla, mutta se ei ollut enää yhtä kiivasta. Nuoret pääsivät keskustelemaan pienemmissä ryhmissä, ja saivat helpommin tuotua omia mielipiteitään esiin. He pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen siitä, että he ovat termeistä eri mieltä. Nuoret muistuttivat, että on turha alkaa riitelemään, eikä toisen mielipidettä kannata yrittää enää muuttaa. He kertoivat kehittyneensä keskustelijoina edelliseen nuorisovaihtoon verrattuna. Viime syksynä keskustelu oli mennyt niin kiivaaksi, että huutaminen ja riitely oli mennyt turhan henkilökohtaiseksi ja jatkunut vielä työpajaa seuranneella ruokatauolla. Nyt nuoret osasivat kunnioittaa toisen mielipidettä, ja tiesivät milloin väittely kannattaa lopettaa. Vaikka osallistujat itse saattoivat kokea tärkeämmäksi oppia lisää rasismin termeistä ja kuulla erilaisia esimerkkejä rasismista, koin itse keskustelujen ja toisten kunnioittamisen oppimisen olleen tärkeämmässä roolissa. Nuoret pääsivät pohtimaan omia arvojaan, peilaamaan niitä omaan kulttuuriinsa, ja keskustelemaan niistä ihmisten kanssa, joilla on täysin erilainen kulttuuri ja erilaisia mielipiteitä. Tärkeintä oli kulttuurien kohtaaminen ja arvojen jakaminen, ei niinkään täydellisen rasismi-termin määritteleminen.

”We don’t want to hurt anyone, we just want to ask, learn, and understand. When I go back to my village with ten thousand people, I’m not gonna meet on the street fifteen youngsters from western country with Somalian background, so I want to use the opportunity to ask and learn from them.” – Kroatialainen nuori rasismityöpajassa.


Osallistujat kokivat nuorisovaihdossa tärkeimmäksi sen, että he pääsivät miettimään omia ajatuksiaan ja arvojaan, sekä näkemään oman kuplansa ulkopuolelle työpajojen kautta. Eräs Itä-Pasilan nuori kertoi, että hänen lähipiirinsä koostuu suurimmaksi osaksi muista somalitaustaisista aikuisista ja nuorista. Tämän nuorisovaihdon aikana hän pääsi tutustumaan myös muunlaisen taustan ja kulttuurin omaaviin nuoriin, ja keskustelemaan sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa hän ei omassa arjessaan pääse keskustelemaan. Kroatialaisille nuorille taas rasismista puhuminen tuntui hieman haastavalta, koska he näkevät ja kokevat sitä hyvin vähän omassa arjessaan. Kroatialaiset kertoivat, että suurin osa maan kansalaisista on joko kroatialaisia, tai kotoisin jostain naapurimaasta. Heidän kotikaupungissaan ei ole esimerkiksi tummaihoisia lainkaan, ja suurin osa rasismista suuntautuu maan romaneja kohtaan. Muutama kroatialainen nuori sanoi, että heidän on haastava kysyä toisilta nuorilta kysymyksiä, koska eivät tienneet mitkä asiat ovat liian henkilökohtaisia tai loukkaavia. He kokivat kuitenkin oppineensa nuorisovaihdon aikana paljon sensitiivisyydestä ja toisen kunnioittamisesta.

”There is no black people or other races in our town. There is no other cultures. Only Croatians, so we don’t really see racism in everyday life.”

”Ei ne oo pahoja ihmisiä tai mitenkään rasisteja, ne ei vaa tiedä asioista. Ne asenteet tulee tietämättömyydestä. Kroatialaiset tulee pienestä kylästä missä ei oo muita kun Kroatialaisii, eikä ne pysty samaistumaan samalla tavalla meijän ajatuksiin. Tänä päivänä ku on google ja internet, se on musta jokaisen oma tehtävä kouluttaa itteensä ja ettii tietoa asioista.” – Itä-Pasilan nuori

Kaikille kohtaamilleni nuorille oli kuitenkin jäänyt keskusteluista lopulta positiivinen mielikuva. Vaikka ryhmien mielipiteet olivatkin eroavia, oli aiheeseen silti löydetty yhteinen ymmärrys, ja opittu kunnioittamaan toisten mielipiteitä. Nuoret kokivat keskustelun aloittamisen olleen tällä kertaa helpompaa, sillä ryhmä oli jo tuttu ja molemminpuolinen luottamus oli luotu. Myös työpajoja järjestäneet nuoret olivat sitä mieltä, että he olivat kehittyneet toiminnan järjestäjinä. He olivat oppineet, ettei työpajan ole pakko mennä täydellisesti suunnitelman mukaan, vaan tärkeämpää on antaa toisille mahdollisuus keskustella ja tuoda ilmi omia näkemyksiään.

Työpajojen lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan niin suomalaiseen, kroatialaiseen, kuin somalialaiseen kulttuuriin. Ohjelmassa oli muun muassa suomalaisia urheilulajeja, kuten mölkyn pelaamista, minkä lisäksi jokaisella kulttuurilla oli oma iltansa, jolloin sai esitellä omia tapojaan ja ruokiaan. Kroatialaisten nuorten suosikki oli ehdottomasti sauna ja kaikki siihen liittyvät asiat. He innostuivat ensimmäisestä saunakokemuksesta niin paljon, että pyysivät saunaillan järjestämistä uudelleen. Saunassa he pääsivät tietysti oppimaan saunasanastoa ja kokeilemaan löylyn heittämistä ja vihdalla vihtomista. Kroatialaisille tämä oli ensimmäinen kokemus pohjoismaista, joten ylipäätään uuden kulttuurin ja ympäristön kokeminen oli kiehtovaa ja kiinnostavaa. Nuoret kävivät myös tutustumassa Helsingin Tyttöjen Talon ja Silmun toimintaan, ja pääsivät näkemään, minkälaista työtä Loisto Setlementissä tehdään nuorten kanssa.


”Aivan mahtava vaihto!”

Lopuksi osallistujat kertoivat, että kokemus nuorisovaihdosta oli ”aivan mahtava”. Heistä oli hienoa päästä tutustumaan uuteen kulttuuriin ja erilaisiin arvoihin ja toimintatapoihin. Tunnelma ryhmässä oli hyvin vastaanottavainen ja kaikilla näytti olevan hauskaa. Nuoret suosittelivat nuorisovaihtoon osallistumista jokaiselle, jolla vaan on siihen mahdollisuus. Uutta tapaamista ja seuraavan yhteisen projektin mahdollisuutta myös pohdittiin ja toivottiin. Vinkkinä nuorisovaihdon järjestämistä suunnitteleville Itä-Pasilan ohjaaja Johanna halusi sanoa, että vaikka järjestelyt vaikuttaisi rankalta kaiken hakemusten ja suunnittelun tuoman stressin takia, on se aina lopulta sen arvoista!

What do you wish for the future?
”That we me again.” ”and less racism in the world.”

Jasmin Levander, Järjestöassistentti

Ajankohtaista

Some

To see the Instagram feed you need to add your own API Token to the Instagram Options page of our plugin.
Oops, something is wrong. Instagram feed not loaded