Siirry sisältöön

Hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Muistelin, että omat tunnelmat olivat silloin pelokkaat, mutta samalla oli kiinnostavaa seurata minkälaisia muotoja elämä ottaisi ja mitä luovia ratkaisuja ihmiset kehittäisivät kotona viihtymiseen. Etuoikeutetusta, turvatusta elämäntilanteesta käsin pystyin vitsailemaan ystävieni kanssa videopuheluissa, että jos vanhimmat ikäryhmät kokivat sodan, niin ehkä me nuoremmat jaksamme hetken katsella elokuvia kotisohvalla. Se vitsi vanhentui sitten aika äkkiä.

Mielenterveyden näkökulmasta eristäytyminen koteihin on nakertanut mielenterveyden peruspilareita: ihmissuhteita, liikuntaa, lepoa, ravintoa ja luovuutta. Vaikka usein mielenterveydestä keskustellaan lähinnä siihen liittyvien ongelmien kautta, on syytä muistaa, että meillä kaikilla on mielenterveys, joka on osa kokonaisvaltaista terveyttä. Reilun vuoden olemme kuitenkin joutuneet laittamaan fyysisen terveyden suojelemisen myös mielenterveyteen liittyvien tarpeiden edelle. Samalla on otettu mittaa itse kunkin mielenterveystaitojen työkalupakista.

Miksi erityistä huomiota pitäisi kiinnittää juuri nuoriin? Ensinnäkin, yllä mainitsemaani mielenterveystaitojen työkalupakkia kerrytetään elämän aikana, jolloin nuorilla ei usein ole vielä samaa määrää työkaluja käytössään, kun meillä vanhemmilla. Toiseksi, vuosi eristyksissä on häirinnyt olennaisesti ikävaiheeseen kuuluvia kehitystehtäviä: oman identiteetin etsimistä, uusien kokemusten hankkimista ja ihmissuhteiden muodostamista. Kyse ei ole vähäpätöisistä asioista, vaan tärkeistä elämän rakennuspalikoista, jotka vaikuttavat yksilön koko elämänkaaren ajan.

 

On selvää, että poikkeuksellinen vuosi ei ole kohdellut ihmisiä tasavertaisesti. Riippuu yksilöstä, kuinka suhtautuu yksinoloon tai kuinka yksin joutuu tai saa olla. Ja jos esimerkiksi kotona ei ole turvallista tai toimeentulo loppui kuin seinään, ei poikkeusolojen ensimmäisten viikkojen uutuudenviehätys paljoa kiinnosta. Eriarvoisuus on lisääntynyt vuoden aikana huolestuttavissa määrin ja on selvää, että heikoimmassa asemassa olevia on autettava. Väitän kuitenkin, että kuluneella vuodella on ollut niin laajamittaisia vaikutuksia jokaisen ihmisen mielen hyvinvointiin ja että se tulee purkautumaan vielä vuosien päästä moninaisina ja vaikeasti ennustettavissa olevina ongelmina, ellemme nyt panosta mielenterveyteen myös edistävästi ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevästi.

En väitä, että tehtävä olisi helppo. Mielenterveyden edistäminen ei ole muusta toiminnasta erillistä ja oikeasti vaikuttavat mielenterveyttä edistävät toimenpiteet tarkoittavat laajoja rakenteellisia muutoksia: mindfulness harjoittelusta ei ole pitkällä aikavälillä apua, jos työyhteisön toimintatavat ajavat ihmisiä toistuvasti sairauslomille. Siksi onkin tärkeää, että meistä jokainen miettii omia vaikutusmahdollisuuksiaan omaan ja toisten mielenterveyteen. Jokainen nuorten kanssa tekemisissä oleva henkilö voi olla mielenterveyden edistäjä, koska lopulta suuret rakenteelliset muutokset syntyvät pienistä arkisista teoista ja toimintatavat valinnoista, joita teemme joka päivä.

Eri elämäntilanteet käyttävät eri määrän voimavaroja ja mielenterveystaidot ovat työkaluja, joiden avulla niitä voi kasvattaa. Jos on jo selvää, että vastaavat poikkeusolot eivät jää tulevaisuudessa tähän, on varmistettava, että nuoret saavat edellytyksiä, taitoja ja mahdollisuuksia vahvistaa mielenterveyttä myös jatkossa. Meillä kaikilla on mielenterveys, jota kannattaa vaalia.

 

Sonja Raunio

Kirjoittaja on Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n toiminnanjohtaja.

#KallisLaina #nuoret #mielenterveys #mielenterveydenedistäjä

 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 haluamme herättää keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Tehdään yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostetaan esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Haastetaan päättäjät tekemään konkreettisia ratkaisuja nuorten mielenterveyden hyväksi. Lue lisää ja tule mukaan https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/

Kuinka paljon tuo lyhyt lause lausuttuna juuri minulle, sinulle tai hänelle voikaan merkitä. Ihminen on tullut huomatuksi ja nähdyksi. Kun kysyjä vielä kuuntelee vastauksen tarkasti, on ihminen tullut myös kuulluksi.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on meidän perustarpeitamme ihmisenä ja vahvasti myös mielenterveyttämme vahvistava elementti. Sen toteutumiseen me voimme kaikki vaikuttaa omalla käyttäytymisellämme arjessa. Pysähdy hetkeksi ja mieti keitä tapaat omassa arjessasi? Bussinkuljettaja, kaupan kassa, työkaveri, asiakkaat omassa työssäsi, ystävät ja tai perheenjäsenet. Jos alkaisi laskea paljonko yhden päivän aikana tuleekaan noita pieniä kohtaamisia, niin moni meistä varmasti tulisi yllättyneeksi. Veikkaan, että niitä on aikas paljon.

Kohtaaminen on aina kahden ihmisen välinen vuorovaikutustapahtuma, joko lyhyt tai pitkä, merkityksellinen tai merkityksetön. Kohtaamiseen liittyy aina kahden ihmisen välinen dialogi. Aito kohtaaminen on riippuvainen juuri sen hetken läsnäolosta. Sekä minun, että sinun. Kohtaamisella on suuri merkitys meidän jokaisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Se, että joku on kiinnostunut juuri minusta ja minun arjestani, on tärkeää.

YAD ry:n Anna Järvinen kiteytti koulutuksessaan tärkeimmän näin: ”Jokaisen kohtaamisen kaksi ensimmäistä minuuttia ovat tärkeimmät.” Se on juuri se kahden ihmisen välinen arvokas kohtaaminen. Ilman ennakkokäsityksiä, ilman ennakkoajatuksia ja ilman tulkintoja. Me aistimme kyllä aidon kohtaamisen, sen voi nähdä toisen silmistä onko hän tilanteessa mukana, läsnä, rehellisenä ja kiireettömänä.

Sukupuolisensitiivistä kohtaamistyötä

Sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä tekee iso joukko toimijoita ympäri Suomen. On todella tärkeää, että jokainen toimintaan osallistuva saa äänensä kuuluviin ja hänen mielipiteitään kuullaan. Näin tuetaan samalla terveen itsetunnon ja identiteetin rakentumista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mahdollistetaan osallisuuden kokemus myös heille, joita ei ole ennen kuultu, heille, joiden mielipiteitä on haukuttu, heille, jotka eivät ole uskaltaneet sanoa ennen mielipiteitään ja heille, jotka eivät ole uskoneet omaan voimaansa.

Mielenterveyden haasteet näkyvät monen toimijan arjessa. Korjaavat kokemukset, kuten kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä omien näkökulmien peilaaminen turvallisessa ilmapiirissä yhdessä turvallisen ohjaajan tai vertaisten kesken voivat olla avain myös mielen hyvinvointiin ja alku mielen tervehtymiselle. Setlementtislogan rohkeasti ihmisen puolella näkyy myös kohtaamistyössä päivittäin. Se on rohkaisua siihen suuntaan, johon ei yksin uskaltaisi mennä. Se on empatiaa ja olkapäänä toimimista surun ja hädän hetkellä sekä ihmisarvon, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden esiin nostamista. Suse-toimijoissa on viisautta ja voimaa!

Pysähdy hetkeksi oman arkesi ääreen ja mieti, miten kohtaat, kun kohtaat toisen ihmisen.

Keväisin terveisin Susku ja Piia

 


Susanna Raivio toimii vastaavana hankekoordinaattorina Pirkanmaan Mielenterveys ry:n Mieli matkalla Pirkanmaalla -hankkeessa

Piia Lyimo toimii vastaavana ohjaajana Ahjolan Setlementin Isosisarustoiminnassa, Tyttöjen Tuvalla ja Ahjolan Poikatyössä.

Ahjolan setlementin Isosisarustoiminta, Tyttöjen tupa ja Ahjolan poikatyö kuuluvat Loisto setlementti ry:n koordinoimaan sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön yhteisöön.

 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 haluamme herättää keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Tehdään yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostetaan esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Haastetaan päättäjät tekemään konkreettisia ratkaisuja nuorten mielenterveyden hyväksi. Lue lisää ja tule mukaan https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/

 

Et ole yksin

Tämä kirjoitus on sinulle, tyttö, poika tai – oikeastaan sukupuolellasi ei ole tätä lukiessasi merkitystä, sillä sinä tiedät itse parhaiten, kuka olet ja millä nimellä tahdot itseäsi kutsuttavan.

Sinulla on oikeus olla epävarma, allapäin ja toivoton. Olet saattanut seurata vierestä ystäväsi tai perheenjäsenesi sairastuvan ja uupunut itse hänestä huolehtiessasi. Et ole ehkä täysin tiennyt, miten toimia ja mistä hakea apua, tuntenut riittämättömyyttä sen vuoksi. Olet mahdollisesti pohtinut omaa mielenterveyttäsi, välttänyt sosiaalisia tilanteita, juhlia ja katseita julkisissa tiloissa, pelännyt epäonnistuvasi ja menettäväsi kasvosi muiden ihmisten edessä. Kenties kaipaat lohtua, ymmärrystä tai olkapään, johon nojata.

Sinulla on lupa tuntea näin.

Kohtaamme tekemässämme sosiaalisessa nuorisotyössä viikoittain kymmeniä, ellei jopa satoja eri nuoria ja nuoria aikuisia. Heistä jokainen on kulkenut oman polkunsa ennen pysähtymistään tienhaaraan, joka voi näyttäytyä tuntemattomuudessaan pelottavalta. Tullessaan mukaan toimintaamme nuoret kertovat usein yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja osattomuudesta, kiusatuksi tulemisesta, kotona, koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta sekä muista kipukohdista, jotka heittävät varjonsa nykyhetken ja tulevaisuuden ylle. Heidän elämistään on saattanut pitkään puuttua luotettavaksi koettu läheinen, esimerkiksi ystävä tai aikuinen, jonka puoleen kääntyä niin kirkkaana kuin pilvisenä päivänä. Työssämme pyrimme tarjoamaan aiempaa elämänhistoriaa korjaavia kokemuksia ja olemaan aidosti läsnä ja kohdattavissa kun meitä tarvitaan. Se, että tulet luoksemme, tekee työstämme meille arvokasta ja merkityksellistä.

Puhumme nuorten kanssa päivittäin mielenterveydestä – joko omasta tai läheisen jaksamisesta – huolista ja murheista, mutta myös haaveista, ilonaiheista sekä keinoista, joilla edistää ja suojella mielen hyvinvointia. Mielenterveys ei ole meille aiheena tabu eikä ilmiönä eksoottinen. Se on asia, joka vain on – jokaisella ihmisellä, sukupuolesta, iästä, kotimaasta ja kulttuurista riippumatta. Aiheen arkipäiväisyydestä huolimatta ymmärrämme, ettei mielenterveys ole itsestäänselvyys, ja että sen turvaamiseksi täytyy nähdä vaivaa, välillä pitkäkestoisesti ja askel kerrallaan edeten.

Kohtaamistemme perusteella tunne-elämän ja mielenterveyden häiriöistä, esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, ei ole monestikaan helppoa puhua, ainakaan aluksi. Mahdollisiin diagnooseihin liittyy usein näköalattomuutta ja pelkoa leimaantumisesta. Vaikka diagnoosit ovatkin vain aikaansa sidottuja, ennemmin tai myöhemmin päivittyviä ihmisen tarvitseman tuen ja hoidon mahdollistavia sopimuslausekkeita, saattavat ne tuntua elinkautisilta tuomioilta, jotka määrittävät kantajansa identiteettiä vastoin tämän tahtoa. Toisaalta, ja onneksi, niiden koetaan myös antavan hyväksyttävän, lääketieteellisen selityksen omaan vointiin ja aloittavan muutoksen antamalla nimen elämää aiemmin varjostaneelle toivottomuudelle. Tiedämme myös, että tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä ilman toisen ihmisen peilaavaa ja vakaannuttavaa apua. Vaikeinta on ylittää kynnys ja kertoa huolesta ensimmäistä kertaa.

Uskomme, että puhumme jokaisen suomalaisen nuorisotyön piirissä työskentelevän suulla sanoessamme, ettei ole sellaista huolta, joka järkyttäisi meitä ja jota emme kestäisi kantaa kanssasi. Meillä saat kysyä ja kertoa, ja lupaamme, ettet jää yksin. Huolimatta siitä, että lähdemme päivän päätteeksi töistä kotiin, tapaamme ystäviämme, käytämme koiran kävelyllä ja palaudumme tekemästämme työstä valitsemillamme tavoilla emmekä ole tavoitettavissa vuorokauden ympäri, emme kuitenkaan unohda sinua palatessamme takaisin työhömme seuraavana aamuna. Viikonloput ja juhlapyhät saattavat tuntua sinusta loputtomilta, mutta silloinkin sinun tulee tietää, että joku haluaa kuulla äänesi ja kuulee huolesi, vain yhden puhelinsoiton päässä.

”Onko se normaalia” on yksi useimmiten kuulluista kolmisanaisista kysymyksenaluista tekemässämme sosiaalisessa nuorisotyössä, jossa tuemme ja vahvistamme nuorten mielenterveyttä yksilöllisesti kahdenkeskisissä tapaamisissa, yhteisöllisesti avoimissa kahvila- ja olohuonetoiminnoissa sekä erilaisissa keskustelu- ja harrastusryhmissä. Saatamme vastata kysyjälle, että normaali on kovin häilyvä ja epämääräinen käsite, pikemminkin mittayksikkö kuin hyväksytyksi tulemisen määre, jonka varjolla monesti evätään ihmisen sisäänpääsy yhteisöihin ja ryhmiin, ja jolla viitataan toisinaan normatiivisuuteen ja yhdenmukaisuuteen, joilla ei puolestaan pitäisi olla monimuotoisen, elämyksiltään, kokemuksiltaan, mauiltaan ja mahdollisuuksiltaan rikkaan ihmiselämän kanssa mitään tekemistä eikä sanan tulisi antaa vaivata liikaa, koska outous ja erilaisuus ovat lähes aina tavanomaista kiinnostavampia ihmisen luonnetta ruokkivia piirteitä, mikä on tosin tässä mielenterveyttä käsittelevässä lauseessa vain sivujuonne, ja joka jääköön tällä erää vain yksittäiseksi anekdootiksi, mutta että monesti on tavallista, vielä useammin erittäin todennäköistä ja useimmiten täysin luonnollista, että ihminen kokee jossain vaiheessa elinkaartaan lyhyt- tai pitkäkestoista ahdistuneisuutta, alakuloa, pelkoa tai jaksamattomuutta, jonka kohtaaminen ja työstäminen vaatii toisen ihmisen tukea.

Syitä mielenterveyden häiriöihin sekä akuutteihin eli lyhytkestoisiin, mahdollisesti kuormittavan tilanteen laukaisemiin ja kroonistuneisiin eli pitkäaikaisiin oireisiin on lukuisia: taustalla voi olla lähimenneisyydessä tapahtunut läheisen menettäminen, parisuhteen tai läheisen ihmissuhteen päättyminen, historiaan sijoittuvat haavoittavat muistot ja kokemukset, riidat, konfliktit ja ristiriidat, kuormittuminen opiskelussa tai työelämässä, mutta yhtä lailla osattomuus, syrjäytetyksi tuleminen, toimettomuus ja työttömyys, perinnölliset syyt, pitkäkestoinen stressi ja esimerkiksi sairastuminen läheisen mielenterveydestä huolta kantaessa. Luettelemalla nämä tekijät haluamme kertoa, että ihmiset ovat eläviä ja kehittyviä organismeja, jotka vaikuttavat ympäristöönsä ja antavat ympäristönsä vaikuttaa itseensä, toiset altistuen herkemmin kuin toiset. Ei ole heikkoutta tai häpeällistä olla inhimillinen.

On itsestään selvää, ettemme voi täysin tietää, miltä sinusta tuntuu, kun kerrot pelkääväsi tai olevasi masentunut. Ymmärrämme kuitenkin, millaisia tunteita, todellisilta tuntuvia näkyjä, uhkakuvia ja muutoksia ajattelussa mielenterveyden häiriöt saavat aikaan. Siinä hetkessä voi tuntua siltä, että on ainoa ihminen maailmassa, jolle on käynyt samalla tavalla. Vaikka jokainen meistä onkin yksilöllinen ja ominaisuuksineen ainutlaatuinen, on kuitenkin silkka tilastollinen mahdottomuus, ettei kukaan olisi aiemmin kokenut samaa kanssasi tai taistelisi tälläkin hetkellä samojen ajatusten kanssa. Vaikka sinusta saattaa tuntua, että koko maailma on kääntynyt sinua vastaan, voimme taata, ettei asia ole niin kuin se ensisilmäyksellä vaikuttaa. Jos et vieläkään usko, voit kuunnella Velvet Undergroundin kappaleen I’ll Be Your Mirror, ja kuulla Nicon sanovan sinulle saman asian.

Sinua saattaa lohduttaa tieto siitä, ettet ole yksin. Ympärilläsi on ihmisiä, ja jos ei juuri tällä hetkellä, ainakin muistoja menneisyytesi ihmisistä, jotka ovat kamppailleet yhtä lailla oman jaksamisensa kanssa, jättäneet siitä kertomatta ja nähneet uskomattoman määrän vaivaa selvitäkseen päivästään koulussa, töissä tai muussa ympäristössä ilman todellisen minuutensa paljastamista. Huolimatta siitä, että mielenterveydestä ja psyykeen häiriöstä puhutaan nykypäivänä joka puolella, ovat ne sangen tuoreita aiheita suomalaisessa keskustelukulttuurissa ja asenneilmastossa. Sinua edeltävä sukupolvi on saattanut kokea häpeää ja syyllisyyttä oireiden esiin tuomisesta, vaiennut omasta tai perheenjäsenen sairastumisesta ja valitettavimmissa tapauksissa sulkenut psyykkisesti sairastuneen ihmisen elämästään. Tästä syystä muistutamme usein, että olet tervetullut meille juuri sellaisena kuin olet eikä sinun tarvitse huolehtia siitä, millaisena kuvittelet muiden sinut näkevän.

Elämme aikaa, jossa menestys nähdään ihmisenä onnistumisen suurimpana mittarina ja elämä lineaarisena menestystarinana, jonka kulkua mitkään ongelmat eivät saa hidastaa. Me ajattelemme toisin. Meidän tarinassamme on sallittua pysähtyä, kokea merkityksellisyyttä, onnea ja osallisuutta, löytää elämään rutiineja ja päivittäistä sisältöä, olla armollinen itseään ja omia voimavaroja kohtaan, ja jatkaa matkaa sitten kun olet siihen valmis. Elämän kiertokulusta ja syklisestä luonteesta johtuen hyvillä kausilla on tapana seurata vaikeampia vuosia.

Edessämme on pitkä, kylmä ja pimeä aika, joka saa ihmisen hakeutumaan ihmisen luokse, kunnes kevät taas koittaa. Meille on tärkeää kuulla, mitä sinulle kuuluu, mitä ajattelit tänään ja minne haaveilet matkustavasi – jos ei vielä ensi kesänä, kenties sitä seuraavana.

Jos vielä silloinkin, katsoessasi auringon laskevan kaukaisuuteen, tunnet olevasi yksin, muista, että on aina joku toinen, joka katsoo samaa maisemaa samoin silmin.

Kimmo Saastamoinen

Kirjoittaja työskentelee Helsingin Poikien Talon vastaavana ohjaajana.

Seksuaalisuus

Sana, joka herättää kuulijasta riippuen hyvin erilaisia mielikuvia, tunteita ja suhtautumistapoja. Joku ehkä huomaa jännittävää lepatusta vatsassaan, ilahtuu ja innostuu sanan kuullessaan. Toinen kuulee tavallisen sanan muiden joukossa. Kolmas ei tiedä, mistä puhutaan. Neljäs ehkä ahdistuu, tuntee pallean tienoolla puristavan, viiltävän tunteen ja koittaa kiireesti suunnata ajatukset johonkin muualle.  Meillä jokaisella on omanlainen suhteemme seksuaalisuuteen. Suhteen laatuun vaikuttaa meidän jokaisen yksilöllinen elämänpolkumme ja kasvuympäristömme: Se miten meitä on pienenä hoidettu, annettiinko meille lahjaksi kokemus siitä, että saamme tarvita ja turvautua muihin. Että kehomme on arvokas ja ainutlaatuinen juuri sellaisenaan.  Saimmeko olla uteliaita itseämme ja muita ihmisiä kohtaan ja oliko meillä hyväksyttyjä roolimalleja, joihin samaistua sukupuolisena ja seksuaalisena olentona. Saimmeko ikätasoista ja asianmukaista tietoa. Jokaisella meistä on omanlaisensa tarina kerrottavanaan, kuinka minusta tuli juuri tällainen.

Nuorisotyön viikon teemana on tänä vuonna mielenterveys. Mielenterveys ja seksuaalisuus linkittyvät saumattomasti toisiinsa. Seksuaalinen hyvinvointi on osa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmässä seksuaalisuudesta sanotaan hienosti näin: Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja se käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, seksuaalisuhteet ja lisääntymisen. Maailman seksuaaliterveysjärjestön (WAS) laatimassa seksuaalioikeuksien julistuksessa halutaan nostaa esiin jokaisen ihmisen oikeus seksuaaliseen yksilöllisyyteen, keholliseen koskemattomuuteen, seksuaaliseen liittymiseen, seksuaalisten tunteiden ilmaisuun, tieteeseen perustuvaan ikätasoiseen tietoon, seksuaalikasvatukseen, mielihyvään, tasa-arvoon, yksityisyyteen, vastuullisiin päätöksiin lisääntymistä koskien ja seksuaaliterveyspalveluihin.

Aina ja kaikille seksuaalisuus ei kuitenkaan näyttäydy elämää rikastuttavana voimavarana. Historian saatossa ihmisten seksuaalisuutta on pyritty kontrolloimaan voimakkaasti ja seksuaalisuuteen liittyy nykyäänkin runsaasti erilaisia tabuja, eli asioita, jotka mielletään olevan kiellettyjä ja salattuja. Emme kuitenkaan voi vaikenemalla poistaa seksuaalisuutta ihmisyydestämme ja usein sillä onkin voimaa pyrkiä esiin. Lienee selvää, että aina, kun ihmisen seksuaalisuutta pyritään häivyttämään, häpäisemään tai ulkoisin auktoriteetein kontrolloimaan, seurauksena on jonkinlaisia ongelmia tämän toiminnan kohteena olevalle ihmiselle. Seksuaalioikeuksien toteutumisella taas on yksilön hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.

Hyvinvointimme ja mielenterveytemme perustaa luodaan ilmapiirissä, missä jokainen ihminen on juuri oikeanlainen sellaisena kuin on. Ilmapiirissä, missä jokainen saa rakastaa ja syttyä toisesta ihmisestä pelkäämättä oman turvallisuutensa tai hyväksytyksi tulemisen puolesta. Ilmapiirissä, missä omasta kehosta ja kehon tuntemuksista on lupa nauttia ja iloita vapaana pelosta tai rangaistuksista. Ilmapiirissä, missä saamme toteutua täydesti omana itsenämme muiden ihmis- ja seksuaalioikeudet huomioiden.

Lempeää ja turvattua Nuorisotyön viikkoa <3

– Jonna

Kirjoittaja Jonna Saxberg työskentelee Loisto setlementin seksuaaliväkivaltatyön ohjaajana Tyttöjen Talolla

Ajankohtaista

Some

To see the Instagram feed you need to add your own API Token to the Instagram Options page of our plugin.
Oops, something is wrong. Instagram feed not loaded