Loisto setlementin vuosien 2023-2025 strategian kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Työhyvinvointi murroksessa
Hyvinvoivaa henkilöstöä voidaan yleisesti pitää kilpailuvalttina ja strategisena voimavarana organisaatiolle. Työhyvinvointi on ollut laajassa keskustelussa yhteiskunnassamme koronapandemian jälkeen. Meillä Loisto setlementissä kohtaaminen on keskeisessä roolissa yksilön ja yhteisön voimavarojen vahvistamisessa. Korona aikana kohtaamiset toteutettiin etäyhteyksin, ja pandemian jälkeen olemme jälleen tutustuneet toisiimme kokonaisina.
Työterveyslaitos toteutti ennen pandemian alkua tutkimuksen ”Miten Suomi voi?” johon liittyvä seurantatutkimus toteutui pandemian jälkeen. Yleisesti voidaan sanoa, että työpaikoilla työhyvinvointi on heikentynyt, turvattomuus lisääntynyt ja mm. uupumusoireiden määrä on kasvanut. Me emme Loistossa ole mikään poikkeus, meilläkin henkilöstökysely osoittaa, että kokonaisuudessaan henkilöstömme hyvinvointi on laskenut.
Kohtaamisista työhyvinvointia
Ajattelen työhyvinvoinnista siten, että se rakentuu neljästä elementistä; rakenteista, tasapainosta, luottamuksesta ja vapaudesta. Rakenteet ja työn puitteet toimivat mahdollistajana sille, että työ on riittävissä määrin ennakoitavaa ja työtä on turvallista tehdä. Tasapainoinen työtehtävä ei kasaa kohtuutonta painolastia kenenkään harteille ja mahdollistaa varianssia työssä, jolloin välillä hektisempien ajanjaksojen välissä on myös kiireetöntä ja leppoisaa aikaa. Työ ja vapaa-aika löytävät hyvän tasapainon ja palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Luottamus organisaatioon, tiimiin ja omaan esihenkilöön luo turvaa ja vapaus suunnitella ja toteuttaa omaa työtä parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollistaa meille tärkeää voimavaraa – luovuutta.
Meillä on Loistossa tehty työtä sen eteen, että työnantajana loisimme työlle riittävät rakenteet ja sisäinen viestintämme olisi sujuvaa ja ennakoitavaa. Missään nimessä emme ole valmiita asioiden kanssa. Meillä työskentelee monenlaisia osaajia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukena ja siksi on erityisen tärkeää asettua huolehtimaan henkilöstöstä. Pyrimme pysymään työkyvyn pulssilla kuukausittaisilla fiilismittauksilla ja luonnollisesti myös toteutamme kerran vuodessa henkilöstökyselyn. Tänä vuonna henkilöstökyselyä on tarkoitus kehittää, ja pohtia olemmeko saaneet tarvittavaa tietoa olemassa olevien kysymysten avulla.
Jos mietin aikoja, joina olen itse voinut työssäni hyvin tai huonommin erilaisissa työpaikoissa ja työsuhteissa, pohjaa kokemukseni siihen, millainen hallinnan tunne minulla on ollut työtehtävässäni ja kuinka olen tullut nähdyksi ja kohdelluksi työyhteisössäni. Vaikka työssä olisi ajoittain vaikeaa tai olisin jopa mahdottoman tehtävän äärellä, ei minulla ole hätää, jos ihmiset ympärilläni näkevät huoleni ja asettuvat rinnalleni. Haluaisinkin siis ajatella, että työhyvinvointi ja sen tukeminen on yhteisöllinen kysymys. Voimme pysähtyä pohtimaan omaa rooliamme ja tapaamme toimia yhteisössä. Onko se eteenpäin vievää, luottamusta ja luovuutta vahvistavaa?
Henkilöstökysely ja pulssit ovat meille tärkeitä indikaattoreita, mutta itselleni henkilökohtaisesti olennaisempaa on pysähtyä sen äärelle, että keskityinkö kohtaamaan ja kysymään kohtaamaltani kollegalta kuulumisia kiireettä? Saimmeko yhdessä aikaan luottamuksellisen ilmapiirin, jossa on lupa ottaa esiin myös haastavia asioita?
Kirjoittajana Maikki Arola, Kehittämispäällikkö
#kohtaaminenmuuttaamaailmaa #hyväjättääjäljen #työhyvinvointi #kohtaaminen #rakenteet #luottamus #tasapaino #vapaus
Loisto setlementin strategia vuosille 2023-2025
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Me Loisto Setlementissä luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan. Tämä on yksi strategiamme kolmesta kärjestä vuosille 2023-2025. Mielestäni toiveikas ja hyvä yhteisö on sellainen, jossa ihmiset kokevat tulevansa arvostetuiksi, tuetuiksi ja kohdatuiksi sensitiivisesti. Tällaisessa yhteisössä yksilöt kokevat voivansa ilmaista mielipiteitään ja omia ideoitaan. Kaikille tarjotaan yhteisössä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Toiveikkaan yhteisön luominen on tärkeää erityisesti nykypäivänä, jolloin monet ihmiset kokevat ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
Loisto Setlementissä hyvän ja toiveikkaan työyhteisön rakentaminen työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Tämä tapahtuu edistämällä avointa kommunikaatiota, tarjoamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja tunnustamalla työntekijöiden saavutukset ja ponnistelut. Kun työntekijät tuntevat tulevansa arvostetuksi ja tuetuiksi, he ovat todennäköisemmin motivoituneita ja tyytyväisiä työhönsä, mikä johtaa positiiviseen työympäristöön ja positiivisuuden kierteeseen.
Loisto Setlementin asiakkaille, jotka ovat voineet kokea yksinäisyyttä, kiusaamista, seksuaaliväkivaltaa, kunniakäsityksiin liittyvää väkivaltaa ja monia muita haasteita elämässään, toiveikkaan yhteisön rakentaminen merkitsee turvallisen ja vastaanottavan tilan tarjoamista. Tällaisessa tilassa ihmiset tuntevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Asiakkaiden toiveikkuus saavutetaan tarjoamalla tukiryhmiä, yksilötyötä, verkossa tapahtuvaa työtä, neuvontapalveluita ja muuta kohderyhmän tarpeita vastaavaa tukea. On tärkeää antaa asiakkaille mahdollisuus kehittää sisua ja itsevarmuutta. Tällä tavoin heitä autetaan ylittämään menneet kokemukset ja liikkumaan kohti toiveikkaampaa tulevaisuutta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että toiveikkaan ja positiivisen yhteisön rakentaminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii omistautumista ja ponnisteluja koko yhteisöltä. Loisto Setlementissä tällaisen yhteisön luominen sekä työntekijöille että asiakkaille on yksi tärkeimmistä prioriteeteistamme. Avoin kommunikaatio, tuki ja yksilöiden voimaannuttaminen ovat avainasemassa, jotta Loisto Setlementti voi antaa oman merkittävän panoksensa järjestökentällä yhteisönä, jossa mahdollistetaan toiveikkaampi tulevaisuus.
Kannustamme kaikkia työntekijöitämme dialogisuuteen ja avoimeen kommunikaatioon sensitiivisellä työotteella. Koemme tärkeänä pysähtyä kohtaamisen äärelle ja antaa aikaa kollegalle ja asiakkaalle. Olemme aistit avoinna ja pyrimme laittamaan kiireen tunteen sivuun. Koitamme olla oikeasti läsnä omana aitona arvokkaana itsenämme. Tärkeä kysymys kuuluukin: “miten sinä voit?” ja “mitä sinulle kuuluu?”.
“Kohtaaminen muuttaa maailmaa”
Iloa ja valoa päivääsi!
Kirjoittajana ‘Vellu’ Veli-Pekka Kilpala, Poikatyön työalajohtaja
Loisto setlementin strategia vuosille 2023-2025
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Kenelle kokonaiskuva nuorten aikuisten hyvinvoinnista muutoksessa jää?
Nuorten aikuisten elämässä tuen tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat nopeaa tarttumista ja riittävän pitkäkestoista työskentelyä. Jatkossakin nuori tulee tarvitsemaan tukea sekä kunnasta, että hyvinvointialueelta. On riski, että käynnissä olevassa palvelurakenneuudistuksessa palvelut rakentuvat enemmän hallinnollisiin tarpeisiin kuin nuorten tarpeisiin vastaten.
Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt ovat auttaneet nuoria aiemminkin kuntarajat ylittävässä yhteistyössä ja näemme tuelle tarpeen myös jatkossa. Jaamme huolen siitä, kuinka nuoret saavat kaiken tarvitsemansa tuen siitä huolimatta, että me ammattilaiset vielä järjestelemme palveluiden kokonaisuutta.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet järjestöjen kuulemisen uudistukseen liittyen aluekohtaisin eroin. Uudenmaan alueella toimii neljä hyvinvointialuetta. Nuorten ja nuorten aikuisten asioilla on riskinä kadota uudistuksen jalkoihin ja pääkaupunkiseudulla nuorten aikuisten suuri osuus on huomattava verrattuina muihin hyvinvointialueisiin.
Mielestämme nuorten aikuisten parissa toimivien järjestöjen osallistaminen uudistukseen toteutuu parhaimmin nuorten aikuisten huomioimisesta erikseen järjestöneuvottelukunnissa ja temaattisten verkostojen kautta. Nuorilla aikuisilla tulisi olla oma teemaverkostonsa jokaisella hyvinvointialueella.
Toivomme, että järjestöille vuosien saatossa syntynyttä kokonaiskuvaa ja ammattitaitoa hyödynnetään tuloksellisessa tiedolla johtamisessa uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa, toiminnan ohjauksessa ja hyvinvointisuunnitelmien- ja kertomusten toteuttamisessa.
Loisto kohtaa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia
Meillä Loisto setlementin toiminnassa kohdataan haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia. Nuorten elämässä korostuu erilaisten elämän kerrostumien vaikutukset. Asiakasryhmämme koostuu nuorista, joilla on erilaisia haasteita asettua julkisten palvelurakenteiden palvelupolkuihin. Hyvinvointialueiden tulisi huomioida tiedolla johtamisen tarpeet ja yrittää välttyä siltä, ettei tieto yhteiskuntamme haavoittuvammassa asemassa olevien yksilöiden tarpeista tavoita. Nuorten kohdalla muistetaan usein edustuksellinen osallisuus, joka on tärkeää sinänsä, mutta tavoittaa harvemmin näkyä koko joukkoon. Moniäänisyyttä tarvitaan.
Nuorten parissa toimivat sosiaalialan järjestöt Uudellamaalla, verkosto on järjestöjen yhteistyöverkosto
Verkostossa Diakonissalaitos Vamos, HelsinkiMissio, Icehearts, Loisto Setlementti, Nicehearts ry, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry, Osallisuuden aika ry, Parisuhdekeskus Kataja ry, Sekasin Kollektiivi, SPR Nuorten turvatalot, Sveps Ungdomsverkstad ja Y-säätiö
Lisätietoja:
Maikki Arola
Kehittämispäällikkö
Loisto setlementti
Pasilan Asukastalo on tärkeä kohtaamispaikka Itä-Pasilan alueen kaikenikäisille asukkaille. Kasöörinkatu kolmonen on muutenkin eläväinen taloyhtiö, jossa monikulttuurisuus on vahvasti läsnä. Talon alakerroksessa on monia eri toimijoita: Kalliolan setlementin Asukastalon lisäksi Loiston nuorisotyö, Leikkipuisto Lehdokki, Urban Art kaupunkitaidekeskus, NA-kerhon tilat ja psykoterapiayrittäjä. Hamse 16 v. on asunut koko elämänsä Kasöörinkatu 3:ssa, osallistunut sosiaalisen nuorisotyön toimintaan muiden sisarustensa tavoin ja on nyt Loistolla kesätöissä.
”Käsöörinkatu on tosi henkinen ja positiivinen asuinalue, jossa kaikki ihmiset tulevat hyvin toimeen. Käsöörinkadussa on paljon tapahtumia ympäri vuoden ja niitä pitää asukastalo. Asukastalo on tosi hyvä viihdyttämään nuoria lapsia. Käsöörinkadussa tai ylipäätänsä Pasilassa yksi huono puoli on se, että on todella paljon aikuisia ihmisiä jotka ovat humalassa. Se on huono juttu koska iltaisin ne jättävät paljon huumepiikkejä ja muutenkin vaan roskaa luontoon. ”
Meriam, toinen Loiston kesätyöntekijöistä ei asu Kasööri kolmosessa, mutta lähistöllä.
”Olen osallistunut asukastalon toimintaan jo 8 vuotta. Olen aina viihtynyt täällä ja asukastalo on minulle tärkeä sosiaalinen paikka. Kasöörinkatu 3:lle on tulossa remontti vuonna 2023, asukastalokin muuttaa toimipaikkaansa väliaikaisesti. Minun mielestäni olisi hyvä, jos asukastalo muuttaisi väliaikaisesti jonnekin lähistölle. Se on kuitenkin tärkeä paikka monille ihmisille ja suurin osa heistä asuu Pasilassa.”
Muuttaako tuleva remontti aluetta?
Hamse ja Meriam pohtivat, että tuleva remontti voi muuttaa alueen meininkiä paljonkin. Vuokrien noustessa kaikilla ei varmaan ole mahdollisuutta muuttaa takaisin, eikä Asukastalon ja muiden talossa toimivien paluusta ole takeita. Talon yhteensä kuudessa rapussa ja kuudessa asuinkerroksessa asuu monenkirjavaa porukkaa. On vielä niitäkin, jotka muuttivat taloon sen valmistuttua vuonna 1975, lapsiperheitä, yksin asuvia jne.
Riku, joka on asunut talossa perheineen kahdeksan vuotta, puhuu yhteisöllisyydestä ja sen tärkeydestä ja kuinka se hänen mielestään henkilöityy tiettyihin talon ikäihmisiin ja liikuntarajoitteisiin asukkaisiin, jotka ovat näkyviä hahmoja pihalla. Ahti, muusikko D-rapusta, pitää taloa tosi erityislaatuisena juuri sen takia, että niin erilaiset, eri-ikäiset ja taustaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään. Ahti pitää Asukastaloa eri toimintoineen isossa arvossa, joka yhdessä asukkaiden kanssa tekee Kasöörinkatu kolmosesta hänen mielestään erityisen paikan asua. Leila, yksi alkuperäisasukkaista, puhuu myös siitä, että yhteisöllisyys on aina ollut vahvasti läsnä, kukkien istuttamisineen yhdessä ja kuvaa talon elämää yhteisölliseksi asumiseksi.
”Koronasta huolimatta pystyttiin järjestämään Asukastalon pihassa EM-futis kisakatsomo Suomi-Venäjä. Me kesätyöntekijät grillattiin hodareita lapsille ja nuorille ja myös muita talon asukkaita liittyi joukkoon kattomaan peliä. Paljon oli hommaa, mutta oli kiva järjestää tapahtumaa ja että pitkästä aikaa ihmisiä oli kokoontunut yhteen”
Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö on toiminut Pasilan Asukastalon tiloissa vuodesta 2007. Kun kesätyöntekijöiden Hamsen ja Meriamin kanssa ruvettiin tätä tekstiä kirjoittamaan, mietimme ensin, että ehkä jotain koronavuodesta, mutta se aihe taitaakin tulla kaikilta jo korvista. Halusimme siis tuoda vähän esille tätä paikkaa, jossa yksi Loiston sosiaalisen nuorisotyön yksiköistä on jo pitkään toiminut, Kasöörinkatu kolmosen ja Asukastalon yhteisöä.
Kirjoittajat Hamse ja Meriam työskentelivät Itä-Pasilassa kesätyöntekijöinä kesällä 2021
Koronapandemian aiheuttama epävarmuus vaatii resilienssiä eli kykyä kohdata vaikeuksia, toimia haastavassa tilanteessa ja palautua psyykkisesti. Resilienssi rakentuu sosiaalisten suhteiden ja rutiinien kautta, eli juuri niissä olosuhteissa, joita koronakriisi on ennennäkemättömällä tavalla rajoittanut. Erityisesti nuoret, jotka vasta rakentavat yhteyttä itseensä, ovat joutuneet kollektiivisen resilienssitestin eturintamaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön koronatyöryhmän raportissa todetaan, että koronakriisin kielteiset vaikutukset heijastuvat erityisen vahvasti nuoriin. Me nuorten rinnalla kulkevat järjestötoimijat olemme nähneet, kuinka nuoret maksavat kohtuuttoman kovan hinnan yhteiskunnallisissa koronatalkoissa inhimillisenä kärsimyksenä ja tulevaisuuden näkymien kaventumisena.
Emme voi vielä edes hahmottaa kaikkia koronakriisin pitkäaikaisvaikutuksia nuorten mielen hyvinvointiin. Yli puolet opiskelijoista kertoo kokeneensa erilaisia mielenterveyden haasteita poikkeusolojen aikana ja entistä useampi nuori on ajautunut haavoittuvaan asemaan. Riskinä on, että ruuhkautuneiden mielenterveyspalveluiden kantokyky ylittyy ja etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat, vähemmistöryhmiin kuuluvat ja syrjinnälle alttiit nuoret jäävät ilman riittävää tukea. Poikkeusolojen aiheuttama kolaus perusturvallisuuden tunteeseen koettelee nuorten luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin.
Nuorten mielenterveyden laiminlyönti nyt ei ole eettisesti eikä taloudellisesti kestävä ratkaisu vaan yhteiskunnalle kallis laina, jolla on inhimillisen kärsimyksen myötä korkeat korot. Vaikeidenkin päätösten keskellä on pysähdyttävä kuulemaan nuorten tarpeita. Tarvitaan konkreettisia tekoja, joilla autamme nuoria kiinnittymään takaisin normaaliin, ja löydämme ne, jotka olemme koronan aikana kadottaneet. Meillä ei ole varaa menettää kokonaista sukupolvea.
Pauliina Sneck
Viestintävastaava, Loisto setlementti ry
Laura Ranki
Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön koordinaattori, Loisto setlementti ry
Anniina Rauhala
Projektityöntekijä, nuorten aikuisten mielenterveysaktivismiryhmä Koala
Nyyti ry
Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry
Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 herätimme keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Teimme yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostimme esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Kampanjaan voit tutustua tarkemmin osoitteessa https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/.
Kuinka paljon tuo lyhyt lause lausuttuna juuri minulle, sinulle tai hänelle voikaan merkitä. Ihminen on tullut huomatuksi ja nähdyksi. Kun kysyjä vielä kuuntelee vastauksen tarkasti, on ihminen tullut myös kuulluksi.
Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on meidän perustarpeitamme ihmisenä ja vahvasti myös mielenterveyttämme vahvistava elementti. Sen toteutumiseen me voimme kaikki vaikuttaa omalla käyttäytymisellämme arjessa. Pysähdy hetkeksi ja mieti keitä tapaat omassa arjessasi? Bussinkuljettaja, kaupan kassa, työkaveri, asiakkaat omassa työssäsi, ystävät ja tai perheenjäsenet. Jos alkaisi laskea paljonko yhden päivän aikana tuleekaan noita pieniä kohtaamisia, niin moni meistä varmasti tulisi yllättyneeksi. Veikkaan, että niitä on aikas paljon.
Kohtaaminen on aina kahden ihmisen välinen vuorovaikutustapahtuma, joko lyhyt tai pitkä, merkityksellinen tai merkityksetön. Kohtaamiseen liittyy aina kahden ihmisen välinen dialogi. Aito kohtaaminen on riippuvainen juuri sen hetken läsnäolosta. Sekä minun, että sinun. Kohtaamisella on suuri merkitys meidän jokaisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Se, että joku on kiinnostunut juuri minusta ja minun arjestani, on tärkeää.
YAD ry:n Anna Järvinen kiteytti koulutuksessaan tärkeimmän näin: ”Jokaisen kohtaamisen kaksi ensimmäistä minuuttia ovat tärkeimmät.” Se on juuri se kahden ihmisen välinen arvokas kohtaaminen. Ilman ennakkokäsityksiä, ilman ennakkoajatuksia ja ilman tulkintoja. Me aistimme kyllä aidon kohtaamisen, sen voi nähdä toisen silmistä onko hän tilanteessa mukana, läsnä, rehellisenä ja kiireettömänä.
Sukupuolisensitiivistä kohtaamistyötä
Sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä tekee iso joukko toimijoita ympäri Suomen. On todella tärkeää, että jokainen toimintaan osallistuva saa äänensä kuuluviin ja hänen mielipiteitään kuullaan. Näin tuetaan samalla terveen itsetunnon ja identiteetin rakentumista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mahdollistetaan osallisuuden kokemus myös heille, joita ei ole ennen kuultu, heille, joiden mielipiteitä on haukuttu, heille, jotka eivät ole uskaltaneet sanoa ennen mielipiteitään ja heille, jotka eivät ole uskoneet omaan voimaansa.
Mielenterveyden haasteet näkyvät monen toimijan arjessa. Korjaavat kokemukset, kuten kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä omien näkökulmien peilaaminen turvallisessa ilmapiirissä yhdessä turvallisen ohjaajan tai vertaisten kesken voivat olla avain myös mielen hyvinvointiin ja alku mielen tervehtymiselle. Setlementtislogan rohkeasti ihmisen puolella näkyy myös kohtaamistyössä päivittäin. Se on rohkaisua siihen suuntaan, johon ei yksin uskaltaisi mennä. Se on empatiaa ja olkapäänä toimimista surun ja hädän hetkellä sekä ihmisarvon, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden esiin nostamista. Suse-toimijoissa on viisautta ja voimaa!
Pysähdy hetkeksi oman arkesi ääreen ja mieti, miten kohtaat, kun kohtaat toisen ihmisen.
Keväisin terveisin Susku ja Piia
Susanna Raivio toimii vastaavana hankekoordinaattorina Pirkanmaan Mielenterveys ry:n Mieli matkalla Pirkanmaalla -hankkeessa
Piia Lyimo toimii vastaavana ohjaajana Ahjolan Setlementin Isosisarustoiminnassa, Tyttöjen Tuvalla ja Ahjolan Poikatyössä.
Ahjolan setlementin Isosisarustoiminta, Tyttöjen tupa ja Ahjolan poikatyö kuuluvat Loisto setlementti ry:n koordinoimaan sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön yhteisöön.
Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 haluamme herättää keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Tehdään yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostetaan esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Haastetaan päättäjät tekemään konkreettisia ratkaisuja nuorten mielenterveyden hyväksi. Lue lisää ja tule mukaan https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/