Siirry sisältöön

Pasilan Asukastalo on tärkeä kohtaamispaikka Itä-Pasilan alueen kaikenikäisille asukkaille. Kasöörinkatu kolmonen on muutenkin eläväinen taloyhtiö, jossa monikulttuurisuus on vahvasti läsnä. Talon alakerroksessa on monia eri toimijoita: Kalliolan setlementin Asukastalon lisäksi Loiston nuorisotyö, Leikkipuisto Lehdokki, Urban Art kaupunkitaidekeskus, NA-kerhon tilat ja psykoterapiayrittäjä. Hamse 16 v. on asunut koko elämänsä Kasöörinkatu 3:ssa, osallistunut sosiaalisen nuorisotyön toimintaan muiden sisarustensa tavoin ja on nyt Loistolla kesätöissä.

”Käsöörinkatu on tosi henkinen ja positiivinen asuinalue, jossa kaikki ihmiset tulevat hyvin toimeen. Käsöörinkadussa on paljon tapahtumia ympäri vuoden ja niitä pitää asukastalo. Asukastalo on tosi hyvä viihdyttämään nuoria lapsia. Käsöörinkadussa tai ylipäätänsä Pasilassa yksi huono puoli on se, että on todella paljon aikuisia ihmisiä jotka ovat humalassa. Se on huono juttu koska iltaisin ne jättävät paljon huumepiikkejä ja muutenkin vaan roskaa luontoon. ”

Meriam, toinen Loiston kesätyöntekijöistä ei asu Kasööri kolmosessa, mutta lähistöllä.

”Olen osallistunut asukastalon toimintaan jo 8 vuotta. Olen aina viihtynyt täällä ja asukastalo on minulle tärkeä sosiaalinen paikka. Kasöörinkatu 3:lle on tulossa remontti vuonna 2023, asukastalokin muuttaa toimipaikkaansa väliaikaisesti. Minun mielestäni olisi hyvä, jos asukastalo muuttaisi väliaikaisesti jonnekin lähistölle. Se on kuitenkin tärkeä paikka monille ihmisille ja suurin osa heistä asuu Pasilassa.”

Muuttaako tuleva remontti aluetta?

Hamse ja Meriam pohtivat, että tuleva remontti voi muuttaa alueen meininkiä paljonkin. Vuokrien noustessa kaikilla ei varmaan ole mahdollisuutta muuttaa takaisin, eikä Asukastalon ja muiden talossa toimivien paluusta ole takeita. Talon yhteensä kuudessa rapussa ja kuudessa asuinkerroksessa asuu monenkirjavaa porukkaa. On vielä niitäkin, jotka muuttivat taloon sen valmistuttua vuonna 1975, lapsiperheitä, yksin asuvia jne.

Riku, joka on asunut talossa perheineen kahdeksan vuotta, puhuu yhteisöllisyydestä ja sen tärkeydestä ja kuinka se hänen mielestään henkilöityy tiettyihin talon ikäihmisiin ja liikuntarajoitteisiin asukkaisiin, jotka ovat näkyviä hahmoja pihalla. Ahti, muusikko D-rapusta, pitää taloa tosi erityislaatuisena juuri sen takia, että niin erilaiset, eri-ikäiset ja taustaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään. Ahti pitää Asukastaloa eri toimintoineen isossa arvossa, joka yhdessä asukkaiden kanssa tekee Kasöörinkatu kolmosesta hänen mielestään erityisen paikan asua. Leila, yksi alkuperäisasukkaista, puhuu myös siitä, että yhteisöllisyys on aina ollut vahvasti läsnä, kukkien istuttamisineen yhdessä ja kuvaa talon elämää yhteisölliseksi asumiseksi.

”Koronasta huolimatta pystyttiin järjestämään Asukastalon pihassa EM-futis kisakatsomo Suomi-Venäjä. Me kesätyöntekijät grillattiin hodareita lapsille ja nuorille ja myös muita talon asukkaita liittyi joukkoon kattomaan peliä. Paljon oli hommaa, mutta oli kiva järjestää tapahtumaa ja että pitkästä aikaa ihmisiä oli kokoontunut yhteen”

Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö on toiminut Pasilan Asukastalon tiloissa vuodesta 2007. Kun kesätyöntekijöiden Hamsen ja Meriamin kanssa ruvettiin tätä tekstiä kirjoittamaan, mietimme ensin, että ehkä jotain koronavuodesta, mutta se aihe taitaakin tulla kaikilta jo korvista. Halusimme siis tuoda vähän esille tätä paikkaa, jossa yksi Loiston sosiaalisen nuorisotyön yksiköistä on jo pitkään toiminut, Kasöörinkatu kolmosen ja Asukastalon yhteisöä.

 

Kirjoittajat Hamse ja Meriam työskentelivät Itä-Pasilassa kesätyöntekijöinä kesällä 2021

 

Koronapandemian aiheuttama epävarmuus vaatii resilienssiä eli kykyä kohdata vaikeuksia, toimia haastavassa tilanteessa ja palautua psyykkisesti. Resilienssi rakentuu sosiaalisten suhteiden ja rutiinien kautta, eli juuri niissä olosuhteissa, joita koronakriisi on ennennäkemättömällä tavalla rajoittanut. Erityisesti nuoret, jotka vasta rakentavat yhteyttä itseensä, ovat joutuneet kollektiivisen resilienssitestin eturintamaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriön koronatyöryhmän raportissa todetaan, että koronakriisin kielteiset vaikutukset heijastuvat erityisen vahvasti nuoriin. Me nuorten rinnalla kulkevat järjestötoimijat olemme nähneet, kuinka nuoret maksavat kohtuuttoman kovan hinnan yhteiskunnallisissa koronatalkoissa inhimillisenä kärsimyksenä ja tulevaisuuden näkymien kaventumisena. 

Emme voi vielä edes hahmottaa kaikkia koronakriisin pitkäaikaisvaikutuksia nuorten mielen hyvinvointiin. Yli puolet opiskelijoista kertoo kokeneensa erilaisia mielenterveyden haasteita poikkeusolojen aikana ja entistä useampi nuori on ajautunut haavoittuvaan asemaan. Riskinä on, että ruuhkautuneiden mielenterveyspalveluiden kantokyky ylittyy ja etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat, vähemmistöryhmiin kuuluvat ja syrjinnälle alttiit nuoret jäävät ilman riittävää tukea. Poikkeusolojen aiheuttama kolaus perusturvallisuuden tunteeseen koettelee nuorten luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin. 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti nyt ei ole eettisesti eikä taloudellisesti kestävä ratkaisu vaan yhteiskunnalle kallis laina, jolla on inhimillisen kärsimyksen myötä korkeat korot. Vaikeidenkin päätösten keskellä on pysähdyttävä kuulemaan nuorten tarpeita. Tarvitaan konkreettisia tekoja, joilla autamme nuoria kiinnittymään takaisin normaaliin, ja löydämme ne, jotka olemme koronan aikana kadottaneet. Meillä ei ole varaa menettää kokonaista sukupolvea.

Pauliina Sneck
Viestintävastaava, Loisto setlementti ry

Laura Ranki
Sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön koordinaattori, Loisto setlementti ry

Anniina Rauhala
Projektityöntekijä, nuorten aikuisten mielenterveysaktivismiryhmä Koala

Nyyti ry

Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry

 

 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 herätimme keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Teimme yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostimme esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Kampanjaan voit tutustua tarkemmin osoitteessa https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/.

Kuinka paljon tuo lyhyt lause lausuttuna juuri minulle, sinulle tai hänelle voikaan merkitä. Ihminen on tullut huomatuksi ja nähdyksi. Kun kysyjä vielä kuuntelee vastauksen tarkasti, on ihminen tullut myös kuulluksi.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on meidän perustarpeitamme ihmisenä ja vahvasti myös mielenterveyttämme vahvistava elementti. Sen toteutumiseen me voimme kaikki vaikuttaa omalla käyttäytymisellämme arjessa. Pysähdy hetkeksi ja mieti keitä tapaat omassa arjessasi? Bussinkuljettaja, kaupan kassa, työkaveri, asiakkaat omassa työssäsi, ystävät ja tai perheenjäsenet. Jos alkaisi laskea paljonko yhden päivän aikana tuleekaan noita pieniä kohtaamisia, niin moni meistä varmasti tulisi yllättyneeksi. Veikkaan, että niitä on aikas paljon.

Kohtaaminen on aina kahden ihmisen välinen vuorovaikutustapahtuma, joko lyhyt tai pitkä, merkityksellinen tai merkityksetön. Kohtaamiseen liittyy aina kahden ihmisen välinen dialogi. Aito kohtaaminen on riippuvainen juuri sen hetken läsnäolosta. Sekä minun, että sinun. Kohtaamisella on suuri merkitys meidän jokaisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Se, että joku on kiinnostunut juuri minusta ja minun arjestani, on tärkeää.

YAD ry:n Anna Järvinen kiteytti koulutuksessaan tärkeimmän näin: ”Jokaisen kohtaamisen kaksi ensimmäistä minuuttia ovat tärkeimmät.” Se on juuri se kahden ihmisen välinen arvokas kohtaaminen. Ilman ennakkokäsityksiä, ilman ennakkoajatuksia ja ilman tulkintoja. Me aistimme kyllä aidon kohtaamisen, sen voi nähdä toisen silmistä onko hän tilanteessa mukana, läsnä, rehellisenä ja kiireettömänä.

Sukupuolisensitiivistä kohtaamistyötä

Sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä tekee iso joukko toimijoita ympäri Suomen. On todella tärkeää, että jokainen toimintaan osallistuva saa äänensä kuuluviin ja hänen mielipiteitään kuullaan. Näin tuetaan samalla terveen itsetunnon ja identiteetin rakentumista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mahdollistetaan osallisuuden kokemus myös heille, joita ei ole ennen kuultu, heille, joiden mielipiteitä on haukuttu, heille, jotka eivät ole uskaltaneet sanoa ennen mielipiteitään ja heille, jotka eivät ole uskoneet omaan voimaansa.

Mielenterveyden haasteet näkyvät monen toimijan arjessa. Korjaavat kokemukset, kuten kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä omien näkökulmien peilaaminen turvallisessa ilmapiirissä yhdessä turvallisen ohjaajan tai vertaisten kesken voivat olla avain myös mielen hyvinvointiin ja alku mielen tervehtymiselle. Setlementtislogan rohkeasti ihmisen puolella näkyy myös kohtaamistyössä päivittäin. Se on rohkaisua siihen suuntaan, johon ei yksin uskaltaisi mennä. Se on empatiaa ja olkapäänä toimimista surun ja hädän hetkellä sekä ihmisarvon, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden esiin nostamista. Suse-toimijoissa on viisautta ja voimaa!

Pysähdy hetkeksi oman arkesi ääreen ja mieti, miten kohtaat, kun kohtaat toisen ihmisen.

Keväisin terveisin Susku ja Piia

 


Susanna Raivio toimii vastaavana hankekoordinaattorina Pirkanmaan Mielenterveys ry:n Mieli matkalla Pirkanmaalla -hankkeessa

Piia Lyimo toimii vastaavana ohjaajana Ahjolan Setlementin Isosisarustoiminnassa, Tyttöjen Tuvalla ja Ahjolan Poikatyössä.

Ahjolan setlementin Isosisarustoiminta, Tyttöjen tupa ja Ahjolan poikatyö kuuluvat Loisto setlementti ry:n koordinoimaan sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön yhteisöön.

 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 haluamme herättää keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Tehdään yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostetaan esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Haastetaan päättäjät tekemään konkreettisia ratkaisuja nuorten mielenterveyden hyväksi. Lue lisää ja tule mukaan https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/

 

Liikkeelle-ryhmässä nautittiin syksyllä urheilun ilosta säässä kuin säässä

 

Liikkeelle-ryhmä on Poikien Talon ja Helsingin NMKY:n yhteinen liikuntatoiminta, jolla pyritään aktivoimaan nuoria, jotka eivät harrasta itsenäisesti paljoa liikuntaa. Syksyllä 2020 päätimme koronapandemian takia keskittää toimintamme ulkoliikuntaan ja pitää osallistujamäärän 10 ihmisessä. Ryhmä kokoontui 5 kertaa.

Olemme ryhmän kanssa käyneet kävelyllä Helsingin Mustikkamaalla, pelanneet tennistä, koripalloa ja tennistä, harjoitelleet venyttelyä Tervasaaressa ja viimeisellä kerralla teimme luontoretken Porkkalanniemeen. Kävimme myös keskustelua siitä, miten liikunta ja harrastukset voivat kohottaa mielialaa ja mielenterveyttä. Osallistujat jakoivat ajatuksia ja ehdotuksia aiheen ympäriltä. Tänä syksynä osallistujamme olivat kaikki aikuisia.

Pyrimme kokeilemaan osallistujien kanssa lajeja, jotka eivät vaatineet korkeaa fyysistä kuntoa pitääksemme osallistumisessa matalan kynnyksen. Monilla osallistujista on saattanut olla huonoja kokemuksia urheilusta esimerkiksi koululiikunnan kautta. Matala osallistumiskynnys auttoi monia luomaan uudenlaista suhdetta liikuntaan.

Osallistujat vaikuttivat nauttivan liikunnan helppoudesta ja kilpailuttomuudesta. Myös toiminnan sosiaalinen elementti koettiin tärkeäksi osallistujille. Vaikka jouduimme usein kestämään huonoa säätä, se ei vaikuttanut haittaavan osallistujia.

Hyödyimme myös useasta ohjaajasta toiminnassamme, sillä se mahdollisti kaikkien osallistujien tukemisen. Saimmekin osallistujilta positiivista palautetta tasavertaisuuden tunteesta ja ohjaajien antamasta tuesta. Koemme antavamme nuorille turvallisen tilan kokeilla uusia aktiviteetteja ja kehittää sosiaalisia taitoja.

Kirjoittaja Antti suoritti työharjoittelujakson syksyllä Poikien Talolla 

Pitkäjänteisellä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä nuorisotyöllä voidaan ehkäistä nuorten äärikäyttäytymistä

 

Viime päivinä mediassa ja julkisessa keskustelussa on ollut vahvasti esillä pääkaupunkiseudulla väkivaltaisella käytöksellä oireilevat nuoret. Kyse on vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka uutisoinnin seurauksena on saanut hieman kohtuuttomat mittasuhteet erityisesti liittyen nuorten taustoihin. Aiheeseen ovat ottaneet kantaa monet päättäjät, vaikuttajat sekä järjestöt muistuttaen, että nuorten väkivallan teot ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti 2000-luvun aikana.

Tapahtumien käyttäminen uhkakuvia maalailevan narratiivin vipuvartena on huolestuttavaa. Tämä luo kuvaa osasta nuoria joukkona, joka on kategorisesti uhka yhteiskunnalle. Poikatutkimuksessa yhtenä erityisen haavoittuvassa asemassa olevana poikakategoriana on nostettu esille ”epäilyksen alaiset pojat”, ketkä lähtökohtaisesti koetaan uhkana. Yksilön identiteetin kehittymisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta on erittäin tuhoisaa, jos sinua katsotaan jatkuvasti epäilevällä katseella. Kun sinut nähdään jatkuvasti ainoastaan uhkana, on olemassa suuri riski, että alat myös toistamaan sitä omalla käytökselläsi.

Vilkkaassa keskustelussa on jäänyt hieman syrjään ne keinot, joilla vahvistaa nuorten osallisuutta ja ehkäistä sosiaalisia ongelmia yhteiskunnassamme. HS:n kommenttipuheenvuorossa Lari Malmberg toivoi keskusteluun enemmän näkökulmaa, kuinka nuoria voisi auttaa ja tukea. Loisto setlementissä uskomme vahvasti, että tarvitsimme lisää sensitiivisyyttä niin nuorten kohtaamiseen kuin myös tapaan, jolla käymme keskustelua nuorista. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen työotteen avulla voimme kohdata nuoren yksilönä, tukea sosiaalisessa vahvistumisessa, tarjota kokemuksia kuuluvuudesta turvallisempiin, moninaisiin ja ennen kaikkea positiivisiin yhteisöihin sekä vahvistaa osallisuutta yhteiskuntaan.

Loisto setlementin Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön yksikössä on työskennelty jo 13 vuoden ajan nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan paikallisesti nuorten lähellä osana sitä arkitodellisuutta, jossa he elävät. Monet nuorista tulevat mukaan toimintaan noin 10-vuotiaana ja ovat mukana aina siihen asti, kun he tulevat täysikäisiksi ja tarvittaessa vähän sen jälkeenkin. Yhteistyö alueen leikkipuiston ja Itä-Pasilan asukastalon kanssa luo ainutlaatuiset puitteet tukea alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Toiminnan ytimessä on viikoittainen pienryhmätoiminta, jonka lisäksi retket ja leirit, yksilöllinen tuki, läksykerho, mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin nuorisovaihtoihin sekä kesätyökokemusten tarjoaminen tukevat hyvin monipuolisesti nuoria. Tärkeän osan toiminnan tarjoamasta tuesta mahdollistavat turvalliset aikuiset, jotka ovat läsnä parhaimmillaan vuosia nuorten ja perheiden elämässä. Tämä on tekijä, jota tulisi huomioida vahvemmin erityisesti lyhytkestoisten interventioiden ja projektien sävyttämässä järjestötyössä. Nuorten parissa tehtävän työn tulokset eivät ole nähtävissä pikavoittoina.

Samanaikaisesti kun nuorten väkivallan teot ovat vähentyneet ja nuoret voivat entistä paremmin, järjestelmämme jättää osan nuorista yhteiskunnan ulkokehälle. Tällä hetkellä vallitsevassa poikkeustilanteessa perheiden voimavarat voivat olla koetuksella. Yhteiskunnallisissa rakenteissa kasvavien negatiivisten lieveilmiöiden ratkaisemiseksi tarvitsemme entistä vahvempaa systeemistä muutosta ja yhteistyötä, jotta tulevaisuudessa kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi hyvä elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Satsaamalla pitkäjänteiseen ongelmia ehkäisevään nuorisotyöhön ja perheiden tukeen rakennamme toivoa tulevaisuuteen. Uusia ratkaisuja hakiessa ja malleja luodessa, suosittelen kaikille tutustumista Itä-Pasilassa tehtävään sosiaaliseen nuorisotyöhön.

Kirjoittaja Kalle Laanterä työskentelee Loisto setlementissä Poikien Talon yksikön johtajana

Men and boys can be victims of sexual violence

 

In this blog post I want to share thoughts related to sexual violence from the perspective of men who have been targets of sexual assaults. In our work at Sopu, unit of Loisto setlementti, we have worked with several male clients who have faced sexual violence.

Sexual abuse of men or boys can happen in different places and in various circumstances. Some of them face this situation inside their families, so that the abusive person is a member of the family or a close relative. Others have encountered sexual abuse in another country, where they have been living in the middle of a war or a conflict zone. Some others have faced abuse and violence at the reception centers or in other places. Most of these victims think that the aim of sexual violence is to show the perpetrator’s power over the victims, and to dominate and control them.

One common consequence of sexual violence and sexual abuse is the feeling of shame and culpability. Most of the people I have met share this feeling. Many of them have been thinking that they were victims of sexual abuse because they didn’t look manly enough, or they weren’t strong enough to protect themselves, or because they belong to a gender or sexual minority. Also, this feeling of shame can be stronger when the perpetrator is female.

In the context of shame, stigma, and silence surrounding sexual violence against men and boys, acknowledging this phenomenon is a condition to provide adequate services and care. It is also important to challenge the social and cultural assumption that men are not vulnerable, along all the other stereotypes about boys and men.

Shame is one of the reasons that can make the recovery of a survivor take a long time. Shame can affect the way people see themselves, also in the eyes of others, and it can make them question whether they can trust their feelings and experiences. This feeling can also affect their relations with their families or/and their communities. This is why many of the survivors of sexual violence/abuse are also victims of honour related violence.

From the point of view of family or community of the victims, the victim has brought disgrace for the whole family, and caused a public humiliation for other family members/community. Those thoughts come from the social roles and norms of men and boys, and all the stereotypes related to manhood. Therefore, they can abandon the victims and punish them to clean the shame that was caused, in their eyes, by the victim’s action.

I think no one should live in this feeling of shame or feel dishonorable. The great responsibility is in the hands of the society, by questioning the definition of men/boy in different social contexts, also by questioning the expectations towards men and boys. I believe that it’s important for all the families to teach our kids that it’s “ok” to cry and feel vulnerable, no matter what your gender is. No one should have a need to be strong all the time,if you don’t feel so.

 

Kirjoittaja Hassen työskentelee Kunniakäsityksiin ja -konflikteihin liittyvän työn yksikössä Loisto setlementissä 

 

Liitä äänesi seksuaalista väkivaltaa ja häirintää vastaan.
Seuraa kampanjaa tilillä @eimeidanhapea.
Kampanjassa mukana: @eimeidanhapea @neaelviira ja tiimi @suavarten_official @naistenlinja @mandag @loistosetlementti @vantaantyttojentila @puijolasetlementti
#eimeidänhäpeä

 

 

Ajankohtaista

Some

To see the Instagram feed you need to add your own API Token to the Instagram Options page of our plugin.
Oops, something is wrong. Instagram feed not loaded