Johdanto
Puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan tervehdys
Vuosi 2025 oli Loisto Setlementissä nuorisotyön kasvun aikaa. Nuorten kävijämäärät
kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, ja kohtaamisia kertyi selvästi enemmän kuin vuonna
2024. Kasvu näkyi erityisesti yksilötyössä sekä matalan kynnyksen käyntikerroissa.
Tämä osoittaa, että Loisto Setlementin työlle haavoittuvassa asemassa olevien nuorten
parissa on edelleen suuri tarve.
Loisto Setlementti haki Erasmus+ Youth -akkreditointia vahvistaakseen kansainvälistä
nuorisotyötään ja lisätäkseen erityisesti nuorten, joilla on vähemmän mahdollisuuksia,
osallistumista kansainväliseen toimintaan. Akkreditointi myönnettiin Loistolle 1.6.2025
alkaen. Sen tavoitteena on vahvistaa nuorten itseluottamusta, osallisuutta ja aktiivista
kansalaisuutta sekä tukea heidän kasvuaan aktiivisiksi yhteisöjen ja yhteiskunnan
jäseniksi. Toiminnan painopisteitä ovat nuorten voimaantuminen ja osallistuminen,
työntekijöiden osaamisen vahvistaminen kansainvälisessä nuorisotyössä sekä
luotettavien kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen. Akkreditointi mahdollistaa
nuorisovaihtoja sekä työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista.
Samalla Loisto jakaa omaa asiantuntemustaan sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä
nuorisotyöstä. Ensimmäisten kuukausien perusteella akkreditointi on jo avannut uusia
mahdollisuuksia suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen kansainväliseen toimintaan.
Vuoden aikana käynnistettiin myös Loiston strategiatyö. Aiempi strategia oli laadittu
vuosille 2023–2025 ja se päivitettiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.
Strategian valmisteluun osallistuivat toiminnassa mukana olevat nuoret sekä henkilöstö.
Työn tukena käytettiin Topaasia-peliä, jonka avulla muotoiltiin strategian neljä kärkeä.
Samalla päivitettiin Loiston arvot, missio ja visio. Uusi strategia käsiteltiin hallituksessa
joulukuussa ja otettiin käyttöön vuoden 2026 alussa. Strategia on laadittu neljäksi
vuodeksi, ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain.
Taloushallinnon kehittäminen jatkui vuoden aikana. Palkkahallinto, kirjanpito sekä osto-
ja myyntireskontra tuotettiin ulkoistettuina palveluina. Taloushallinnon
asiantuntijatehtävät hoidettiin Loiston omana toimintana, ja vuoden aikana Loistoon
palkattiin oma talousasiantuntija. Yhteistyökäytäntöjä on tarkennettu, ja kirjanpito siirtyy
Loiston talousasiantuntijan vastuulle 1.1.2026 alkaen.
Kulunut vuosi oli monille nuorille henkisesti kuormittava ja epävarmuuden sävyttämä.
Maailmalla jatkuvat sodat, taloudellinen epävarmuus ja vaikeasti ennakoitava
tulevaisuus ovat lisänneet nuorten ahdistusta ja turvattomuuden kokemuksia. Loistossa
tähän vastattiin tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, jossa keskeistä olivat aikuisen
läsnäolo, kuulluksi tuleminen ja turvallinen tila. Nuorilla oli mahdollisuus käsitellä
huoliaan ja tunteitaan luottamuksellisesti, mikä vahvisti heidän kokemustaan turvasta,
ymmärretyksi tulemisesta ja arjen hallinnasta.
Epävarmuutta ovat lisänneet myös järjestöihin kohdistuneet rahoituksen
supistussuunnitelmat, jotka ovat herättäneet huolta nuorten palvelujen jatkuvuudesta ja
henkilöstön työtilanteesta. Tästä huolimatta Loisto Setlementti on etsinyt aktiivisesti
uusia rahoitusratkaisuja ja kehittänyt palvelujaan vastaamaan muuttuvaa
toimintaympäristöä. Työ on vahvistanut organisaation kykyä sopeutua muutoksiin,
uudistua ja turvata nuorille suunnattujen palvelujen jatkuvuus.
Loisto Setlementti toteuttaa sosiaalista nuorisotyötä sukupuoli-, kulttuuri- ja
traumasensitiivisellä työotteella. Toiminnan vuosibudjetti on noin 3,8 miljoonaa euroa.
Vuosi 2025 oli taloudellisesti ylijäämäinen, ja tulos oli 6 499 euroa. Loistossa
työskentelee noin 50 päätoimista työntekijää, ja lähes kaikki heistä työskentelevät
haavoittuvassa asemassa olevien nuorten parissa. Työmme tavoittaa vuosi vuodelta yhä
enemmän tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria.
Lämmin kiitos Loiston työntekijöille heidän ammattitaidostaan ja sitoutumisestaan
nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Kiitämme myös kaikkia toimintaamme rahoittaneita
tahoja sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana.
Minna Remes-Sievänen
Loisto setlementin hallituksen puheenjohtaja
Kari Ollila
Loisto setlementin toiminnanjohtaja
Loiston visio ja missio 2025 – Kohti uutta strategiaa
Vuonna 2025 Loisto setlementin toimintaa ohjasi edelleen voimassa oleva strategia, mutta katse oli jo vahvasti tulevassa. Strategiatyö vuosille 2026–2029 teki näkyväksi keskeiset painopisteet, jotka tulevat suuntaamaan toimintaamme tulevina vuosina.
Perustehtävämme säilyi ennallaan: vahvistamme nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa. Tämä näkyi arjessa yksilöllisenä rinnalla kulkemisena sekä yhteisöllisenä toimintana ryhmissä ja turvallisissa yhteisöissä.
Vuoden aikana visiota ja missiota tarkennettiin osana strategiaprosessia. Työ teki näkyväksi, miten haluamme vastata entistä paremmin nuorten muuttuviin tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.
Samalla syvensimme nuorten osallisuutta toiminnan suunnittelussa, kehitimme digitaalisia kohtaamisen tapoja sekä vahvistimme vaikuttavuuden mittaamista ja näkyväksi tekemistä. Rakensimme myös uusia kumppanuuksia, joiden kautta tavoitamme yhä moninaisempia nuorten ryhmiä.
Strategiaprosessi kirkasti ymmärrystä siitä, että Loiston tulevaisuus rakentuu
kolmen keskeisen teeman varaan:
Kohtaaminen ja yhteisöllisyys
Vahvistamme nuorten kokemusta kuulumisesta turvallisiin yhteisöihin tarjoamalla matalan kynnyksen kohtaamisia, pitkäjänteistä rinnalla kulkemista ja mahdollisuuksia vertaisuuteen.
Vaikuttavuus ja osaaminen
Kehitämme työmme laatua ja vaikuttavuutta tekemällä tuloksia näkyväksi, vahvistamalla ammatillista osaamista sekä hyödyntämällä tietoa toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.
Saavutettavuus ja monimuotoisuus
Laajennamme toiminnan saavutettavuutta niin fyysisissä kuin digitaalisissa ympäristöissä ja varmistamme, että yhä moninaisemmat nuoret löytävät ja pääsevät mukaan toimintaan.
Vuoden 2025 aikana nämä teemat alkoivat näkyä entistä selkeämmin toiminnassamme – erityisesti nuorten osallisuuden vahvistamisessa, digitaalisten kohtaamisen muotojen kehittämisessä sekä työn vaikuttavuuden jäsentämisessä.
Missio ja visio säilyvät Loiston toiminnan perustana, mutta niiden sisältö on nyt entistä selkeämpi, yhdessä sanoitettu ja tulevaisuuteen suuntaava.
Kohtaamisia, osallisuutta ja yhteisöjä – vuosi 2025
Vuonna 2025 Loisto Setlementin toiminta tavoitti laajan joukon lapsia, nuoria ja aikuisia. Toiminnan keskiössä oli nuorten rinnalla kulkeminen, osallisuuden vahvistaminen sekä turvallisten yhteisöjen rakentaminen.
Vuoden aikana Loiston toimintaan osallistui yhteensä 4052 lasta ja nuorta (0–29 v). Lisäksi mukana oli aikuisia muun muassa nuorten huoltajina, yhteistyökumppaneina sekä ammattilaisina koulutusten, verkostotyön ja tapahtumien kautta.
Osallistujien moninaisuus kuvastaa Loiston sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä työotetta. Toimintaan osallistui nuoria eri kieli- ja kulttuuritaustoista, ja mukana oli myös nuoria, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Vuonna 2025 osallistujien ja toimintojen tilastointia tarkennettiin, jotta toiminnan
laajuudesta saadaan aiempaa yhtenäisempi ja luotettavampi kokonaiskuva. Tämän vuoksi osa tunnusluvuista ei ole suoraan vertailukelpoisia aiempiin vuosiin.
Loiston toimintaa toteutti 58 työntekijän henkilöstö. Toimintaa täydensivät 45 vapaaehtoista, jotka tekivät vuoden aikana yhteensä 723 tuntia vapaaehtoistyötä.
Loiston työ perustuu siihen, että jokainen nuori kohdataan yksilöllisesti ja kunnioittavasti. Toiminnassa rakennetaan turvallisia yhteisöjä, joissa nuorilla on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi. Kohtaamiset tukevat nuorten kokemusta yhteisöön kuulumisesta ja vahvistavat heidän osallisuuttaan arjessa.
Kohtaamisia, kasvua ja vaikuttavuutta – vuoden 2025 keskeiset luvut
Loiston toiminta vuonna 2025 perustui arvoihimme: toivoon, yhteisöllisyyteen, yhdenvertaisuuteen
ja rinnalla kulkemiseen. Työ konkretisoituu arjen kohtaamisissa, joissa nuoria kohdataan, kuullaan
ja tuetaan heidän omista lähtökohdistaan.
Vuoden aikana kertynyt toiminta näkyy sekä kohtaamisten määrässä että toimintaan
osallistuneiden nuorten laajassa joukossa.
Osa vuoden 2025 luvuista ei ole suoraan vertailukelpoisia edellisvuoteen, sillä tilastointia tarkennettiin vuoden aikana.
Kohtaamiset – 54 336
(2024: 51 751)
Toimintaan osallistuneet lapset ja nuoret (0–29 v) – 4052
Tilastointitapaa tarkennettiin vuonna 2025, minkä vuoksi luku ei ole suoraan
vertailukelpoinen edellisvuoteen.
Yksilötyön asiakaskäynnit – 2 374
(2024: 2 228)
Matalan kynnyksen toiminnan käyntikerrat – 6 154
Käyntikertojen kirjaamista tarkennettiin vuonna 2025, mikä kasvattaa lukua edellisvuoteen
verrattuna.
Vuorovaikutukselliset ryhmät – 106
(2024: 90)
Ryhmätoiminnan toimintakerrat – 760
(2024: 722)
Koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset – 6 386
(2024: 7 750)
Aktiiviset vapaaehtoiset – 45
(2024: 42)
Vapaaehtoistyön tunnit – 723
(2024: 530)
Somekanavien seuraajat – yli 54 000
(2024: 48 336)
Nämä luvut kuvaavat Loiston työn laajuutta ja arjen kohtaamisten merkitystä nuorten
elämässä. Työ rakentuu luottamuksesta, jatkuvuudesta ja rinnalla kulkemisesta – yksi
kohtaaminen kerrallaan.
Toiminnan avaintunnusluvut ja vaikuttavuus työaloittain
Helsingin Tyttöjen Talo
Helsingin Tyttöjen Talon toiminta vahvistaa nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja tulevaisuuden valmiuksia tarjoamalla ammattilaisen tukea, yhteisön kannattelua sekä tekemistä, joka tuntuu omalta.
Tyttöjen Talo on lämminhenkinen, turvallinen ja maksuton paikka 10–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Toiminnassa huomioidaan sukupuolen moninaisuus ja jokaisen oikeus itsemäärittelyyn. Talolla on monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ja saada tukea: avointa yhteisötoimintaa, vertais- ja harrastusryhmiä, retkiä sekä yksilöllistä tukea. Vuonna 2025 nuorten mahdollisuudet vaikuttaa arkeen ja päätöksentekoon vahvistuivat entisestään. Nuoret järjestivät omaehtoisesti muun muassa taidenäyttelyn, retkiä ja tapahtumia osallistuvan budjetoinnin avulla.
Talolla nuori voi tutustua uusiin ihmisiin turvallisesti, saada myönteisiä kokemuksia yhdessäolosta sekä vahvistaa itsetuntoaan ja minäkuvaansa. Samalla harjoitellaan arjen ja ihmissuhteiden taitoja ja etsitään yhdessä ratkaisuja elämän eri tilanteisiin nuoren omista lähtökohdista käsin.
Avaintunnusluvut
- 2590 Kaikki kohdatut ihmiset yhteensä (mukana ammattilaiset)
- 1 767 nuorta osallistui toimintaan, joista 431 nuorta osallistui säännöllisesti
- 5 753 käyntikertaa yhteensä
- 91 avointa yhteisötoiminnan kertaa
- 31 ryhmää (harrastus- ja tukiryhmiä)
- 29 vapaaehtoista, jotka tekivät 542 tuntia vapaaehtoistyötä
Palautetta nuorilta
“Tyttöjen Taloa tarvitaan, sillä se on harvoja paikkoja, jonne voi mennä nuorena naisena matalalla kynnyksellä levähtämään ja oppimaan uutta. Tukiryhmässä olen saanut kavereita vertaisistani ja myös harrastusryhmästä tuttuja kavereita tapaan säännöllisesti. Paikka on ollut elintärkeä minäkuvani muodostamiselle ja kuntoutumiselleni.”
“Olen itse käynyt tyttöjen talolla harrastus- ja keskustelutoiminnassa. Tyttöjen Talo on siis tarjonnut tilat ja ammattilaiset kehittämään itseäni ja löytämään paikkaa yhteiskunnassa. Tyttöjen Talolla on aina lämmin vastaanotto ja välipala tulee opiskelijalla tarpeen. Tyttöjen Talo tarjoaa yhteisön sellaisille nuorille, joilla ei sitä välttämättä muuten ole.”
“Se on todella tärkeä paikka tytöille, jossa tytöt voivat auttaa, kuunnella tai saada uusia vinkkejä tulevaisuutta varten. On tärkeää, että jokainen tyttö rakastaa itseään.❤️”
Vaikuttavuus
Tyttöjen Talo seuraa toimintansa vaikutuksia keräämällä palautetta vuosittain säännöllisesti mukana olevilta nuorilta (n=93). Lisäksi tukiryhmissä ja yhteisötoiminnassa mukana olleilta nuorilta kerätään alku- ja lopputilanteen arvioinnit (n=22), jotta muutosta voidaan tarkastella ajassa.
Nuorten palautteessa korostuu toistuvasti yhteisön merkitys. Tyttöjen Talolla syntyneet ihmissuhteet, hyväksyvä ilmapiiri ja mahdollisuus osallistua itselle mielekkääseen tekemiseen vahvistavat itsetuntoa ja rakentavat myönteistä minäkuvaa. Turvallinen ja kannatteleva ympäristö luo tilaa myös unelmille ja toiveikkaammille tulevaisuuden näkymille.
Ajatusten ja mielipiteiden jakaminen, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen sekä ratkaisujen etsiminen yhdessä ovat vahvistaneet arjen turvaa ja jaksamista. Yhteisön tuki on auttanut rakentamaan vakaampaa pohjaa erilaisiin, välillä haastaviinkin, elämäntilanteisiin.
- 82 % koki myönteistä muutosta minäkuvassa, itsetunnossa ja itsetuntemuksessa osallistuttuaan toimintaan
- 81 % koki toiveikkuuden lisääntyneen toiminnassa mukana olon myötä
- 86 % koki ihmissuhteidensa vahvistuneen toimintaan osallistumisen myötä
- 84 % koki omien voimavarojensa kasvaneen toiminnassa mukana olon myötä
- 92 % koki päässeensä Tyttöjen Talolla tekemään itselleen merkityksellisiä asioita
Nuoren sanoin
“Nykyään tuntuu oudolta, jos en käy Tyttöjen Talolla”
Safia (14 v.) tuli mukaan Tyttöjen Talon toimintaan kesällä 2025 osallistuttuaan kukkatyöpajaan. Hyvä ensikokemus innosti hänet mukaan myös muuhun kesätoimintaan. Safia kävi leireillä ja retkillä sekä osallistui viikoittain kokkikerhoon rennon yhdessä tekemisen vuoksi. Hän kutsui myös ystävänsä mukaan kesäteatteriretkelle.
Syksyllä Safia oli mukana Tyttöjen Talon ja Suomi–Somalia-seuran yhteisissä illoissa, joissa kokeiltiin eri kulttuurien tansseja. Hän oli innokkaasti mukana toiminnan järjestämisessä ja sai samalla arvokkaan ensikosketuksen työelämään. Safia viihtyi tehtävissään ja koki ne merkityksellisiksi. Hän sai kannustavaa palautetta sekä todistuksen tekemästään vapaaehtoistyöstä.
Tyttöjen Talosta on tullut hänelle tärkeä osa arkea.
“Tyttöjen Talo on ihana ystävällinen paikka missä voit saada uusia kavereita ja tutustua uusiin asioihin. Mielestäni kannattaa ehdottomasti mennä Tyttöjen Talolle, jos etsit turvallista tyttöjen yhteisöä sekä uusia kavereita.”, Safia kertoo.
Safia kokee saaneensa lisää rohkeutta ja uusien ihmisten kohtaaminen tuntuu nyt aiempaa helpommalta.
Yhteistyökumppanit
Rahoittajat 2025:
- Stea
- Helsingin kaupunki
- Stiftelsen Wilhelminahemmet – Wilhelminakoti sr
- Zontakerho Helsinki 1
- Setlementtiliiton lapsi-ja nuorisotyö
- Professori Henri Bardyn Säätiö
- Fonden Sjundemars Stiftelsen
Muita yhteistyötahoja:
Yhteistyössä on ollut todellakin voimaa vuonna 2025! Yhteistyö Pyöräliiton kanssa auttoi kymmenen nuorta rohkaistumaan pyörän selkään. Surunauha ry:n Nuori suru –toiminnan kanssa järjestetty yhteistyöryhmä tarjosi vertaistukea läheisen äkillisesti menettäneille nuorille Tyttöjen Talolla. Helsinki Pride -yhteistyö Nuorten Pride Housen kanssa oli iso ponnistus koko Loistolle, ja Helsingin Tyttöjen Talon tilat toimivat tapahtuman olohuoneena kaikkiaan 283 nuorelle pride-viikon aikana. Suomi-Somalia-seuran kanssa keskiviikkoillat täyttyivät tanssista ja naurusta. Aiemmin hiljaiset keskiviikot muuttuivat kauden suosikiksi tavoittaen yli 200 uutta kävijää, joista puolet olivat toiminnassa mukana säännöllisesti. Tässä vain muutama nosto ja esimerkki yhteistyön voimasta.
Lämpimät kiitokset kuuluvat kuitenkin kaikille yhteistyökumppaneille ja lahjoittajille, jotka ovat mahdollistaneet nuorille suunnattujen tukiryhmien ja yhteisötoiminnan toteutumisen sekä uuden oppimisen työyhteisössä.
- Surunauha ry/ Nuori suru –hanke
- Helsinki Pride/ Nuorten Pride House
- Puhti liikunta/Helsingin kaupunki
- Suomi-Somalia seura ry
- Pyöräliitto ry
- Mariela Sarkima/Kokonainen
- Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelualan eri toimijat (nuorisopalvelut, Mieppi ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut)
- Helsingin alueella sijaitsevat koulut ja oppilaitokset (oppilashuoltoryhmät ja opettajat)
- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS
- Kohti koulua toiminta -lähikoulujen oppilashuollon järjestämä toiminta oppilaille joilla koulun käynnin haasteita
- Plan Suomi/ Matkalla –toiminta ja Muuttajat -toiminta
- Nicehearts ry
- Aseman Lapset ry
- Etelän-Syli ry
- Muut Etelä-Suomen tyttötyön verkoston toimijat
- Muut Loisto Setlementin toimijat (erityisesti Poikien Talo)
- Tyttöjen Talot Espoossa, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä, Jyväskylässä, Porissa, Tyttöjen Tuvat Joensuussa ja Tampereella
- SUSE-verkosto.
Espoon Tyttöjen Talo
Espoon Tyttöjen Talon toiminta on suunnattu 10–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Toiminnassa huomioidaan sukupuolen moninaisuus sekä jokaisen oikeus itsemäärittelyyn.
Toiminta koostuu avoimesta yhteisötoiminnasta, ryhmätoiminnasta, kahdenkeskisistä tukitapaamisista, kouluvierailuista, työpajoista, retkistä ja leireistä. Nuoria kohdataan Tyttöjen Talolla Leppävaarassa sekä alueellisessa työssä Espoonlahdessa, Tapiolassa, Matinkylässä ja Espoon keskuksessa. Ryhmät ja yhteisöt tarjoavat turvallisen tilan tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään, mahdollisuuden saada tukea niin ohjaajilta kuin vertaisilta, mielekästä tekemistä vapaa-ajalle ja mahdollisuuden oppia uutta.
Espoon Tyttöjen Talolla on neljä kokoaikaista työntekijää, ja tiimi on pysynyt samana jo useiden vuosien ajan. Pitkäkestoiset, lämpimät ja kannattelevat ihmissuhteet tuttuihin ohjaajiin luovat turvaa monen nuoren elämään.
Avaintunnusluvut
Toimintaan osallistuneet 646
Kohtaamiskerrat 4248
Kävijöistä 75% kotikielenä muu kuin suomi
Toiminnan kokee turvalliseksi 98% vastaajista (n=119)
Vuoden 2025 palautekyselyt kertovat Tyttöjen Talon merkityksestä nuorten arjessa. Toimintaan osallistuneet nuoret arvioivat toiminnan mielekkyyden erittäin korkealle (95% vastaajista). Osallistujat kokivat vahvasti olevansa osa yhteisöä (93%). Osallistujat kokivat arjen voimavarojensa vahvistuneen (55%), toiveikkuuden tulevaisuutta kohtaan lisääntyneen (53%), ja yksinäisyyden koettiin vähentyneen (72%). (n=119)
Toiminnalla on havaittavissa positiivisia vaikutuksia nuorten itsetuntoon. Osallistujat kokivat vahvasti tulleensa hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat (93%). Nuoret kuvasivat saaneensa positiivisia kokemuksia itsestään (91%). Tunne siitä, että on hyvä ja arvokas, on kasvanut (76%) sekä myönteisempi suhtautuminen itseensä (63%). Lisäksi nuoret kokivat voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöihin (76%), mikä kertoo osallisuuden toteutumisesta käytännössä. (n=75)
Turvallinen ja hyväksyvä yhteisö, mielekäs tekeminen ja mahdollisuus vaikuttaa rakentavat konkreettisesti nuorten hyvinvointia, itsetuntoa ja uskoa tulevaan.
Nuoren sanoin
Mitä Tyttöjen Talo tuo siellä käyvien arkeen?
”Olen käynyt tyttöjen talossa jo jonkin aikaa. Yleensä voin tulla noin kerran viikossa, koska minulla on koulutöitä, mutta jos minulla on aikaa, yritän tulla. Kun tulin ensimmäisen kerran, tunsin oloni turvalliseksi ja tervetulleeksi. Silloin tarvitsin rauhallisen ja ystävällisen paikan, jossa voisin olla helpommin yhteydessä muihin. Lämmin ilmapiiri, ystävällinen henkilökunta ja se, että pystyin olemaan oma itseni ilman arvostelua, herättivät kiinnostukseni käymään Tyttöjen talossa. Parhaat muistoni ovat hetket, jolloin juttelemme, nauramme ja teemme aktiviteetteja yhdessä muiden tyttöjen kanssa ja nautimme vain olemisesta siellä.
Tyttöjen talo on paikka, jossa yleensä tulen ystävieni kanssa pitämään hauskaa, juttelemaan ja tuntemaan oloni hyväksi, ja se on tuonut onnellisuutta ja lohtua jokapäiväiseen elämääni.”
-Kävijä 15v
”Kun minä tulen tyttöjen talo olen vähän surullinen. Minulla ei ole ystäviä ja kun minä tulen olen iloinen. Tämä on hyvä paikka, täällä minä olen rauhassa. Afganistanissa naiset eivät voi tehdä mitään, eikä ole tällaista paikkaa. Kotona on paljon asioita hoidettavana ja perhe. Tänne ku tulen, saan olla rauhassa.”
-Kävijä yli 20v
Yhteistyökumppanit
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Espoon kaupunki, sivistyspalvelut ja kirjasto sekä koulutuskuntayhtymä Omnia, Ohjaamotalo
Työparitoimintaa; Entressen, Iso Omenan, Lippulaivan ja Tapiolan kirjastot
Nicehearts ry / Yhteisötalo; tilojen käyttöä ja verkostoyhteistyötä
Icehearts ry /Tyttöjoukkuetoiminta; asiakasohjaus
Hyvä arki ry / tilojen käyttöä, asiakasohjausta ja tavaralahjoituksia
Asiakasohjausta; Plan Suomi – Voimanaisia, Icehearts /tyttöjoukkuetoiminta, Ohjaamotalo, Diakonissalaitoksen Vamos Espoo, sekä LUVN:in ja Espoon kaupungin työntekijät
Tyttötyön alueellisen verkoston toimijat sekä valtakunnallinen Tyttöjen Talo verkosto
Lumenen tuotelahjoitukset, meikki- ja ihonhoitotyöpajat ja yritysvierailut nuorille
Transmer oy– ihonhoitotyöpajat nuorille ja tuotelahjoitukset
Inner Wheel-klubi ry tukenut juhlien toteuttamisessa ja lahjoittanut hygieniatuotteita
Silmu
Silmun, nuorten vanhempien vauvaperhetyön, keskiössä oli vuonna 2025 turvallisuuden tunteen vahvistaminen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden mahdollistaminen ryhmissä sekä isien ja kumppaneiden kutsuminen mukaan toimintaan ja perheen arkeen.
Silmun toiminnan kautta tuetaan nuoria äitejä ja isiä aikuisuuteen ja vanhemmuuteen liittyvässä kaksoishaasteessa sekä autetaan turvallisen kiintymyssuhteen rakentamisessa vauvaan. Toiminta mahdollistaa vertaistuen muiden samankaltaisessa elämän murroskohdassa olevien, nuorena vanhemmaksi tulleiden kanssa. Silmussa keskeistä on turvallisuus ja kohtaaminen. Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen ja sitä kunnioitetaan. Toiminnalla edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia, tuetaan arjessa selviytymistä ja ennaltaehkäistään vakavien ongelmien syntymistä.
Silmu-toiminta on suunnattu alle 22-vuotiaille äideille ja raskaana oleville sekä alle 26-vuotiaille isille ja isäksi tuleville. Nuoret äidit ja isät ovat väestössä marginaaliryhmä, mutta Silmu tavoittaa toimivan neuvolayhteistyön kautta valtaosan pääkaupunkiseudun raskaana olevista nuorista. Nuoria isiä tavoitetaan pääosin raskaana olevien tai jo synnyttäneiden puolisoiden kautta.
Avaintunnusluvut
Silmun toimintaan osallistuneet nuoret vanhemmat kokivat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi jo raskausajasta lähtien. Ryhmä oli aidosti saavutettava ja muotoutuivat nuorten omien tarpeiden ympärille. Yhteenkuuluvuuden tunne ja vertaistuki vahvistivat hyvinvointia ja vähensivät yksinäisyyden kokemusta.
Silmu tarjosi turvallisen paikan, jossa nuori sai olla oma itsensä ja tunnistaa omia voimavarojaan. Toivo ja varmuus omasta pärjäämisestä kasvoivat. Ohjaajien lämmin ja osaava kohtaaminen loi luottamusta ja mahdollisti vaikeistakin asioista puhumisen. Työntekijöiden asiantuntemus näkyi arjen pienissä hetkissä – neuvoissa, kuuntelemisessa ja siinä, että nuori koki olevansa turvassa.
Nuoret vanhemmat kokivat saaneensa ammatillista tukea raskauteen, synnytykseen, vauvan hoitoon ja parisuhteeseen liittyvissä teemoissa. Ryhmäpalautteiden keskiarvo oli 4,4 (asteikolla 1-5).
Nuoret äidit ja isät kokivat, että heidän hyvinvointinsa lisääntyi ryhmätoimintaan osallistumisen myötä (keskiarvo 4,6.) Ryhmätoiminta vahvisti nuorten vanhempien kuulumisen tunnetta, (keskiarvo: 4,5) ja toimintaan osallistuvat kokivat olonsa turvalliseksi (keskiarvo: 5).
”Kyllä mua alkoi nyt mietityttämään tosi paljon se, miten meillä puhutaan ja miten se vaikuttaa lapseen” (Ryhmän teemana ollut rakentava vuorovaikutus perheessä).
“Täällä mun jaksamisesta välitetään ja tunnen oloni arvostetuksi.”
“Mulle on tärkeitä muut äidit ja työntekijät, joiden kanssa keskustella, tuntuu et kuuluu johonkin eikä ole niin yksinäinen olo.”
“Työntekijät osaa kohdata meidät aidosti ja täällä saa aina tukea ja apua ja oikeasti ammattitaitoa imetyksessä ja synnytyksessä. “
“Onneks mä tulin tänne, eihän tää vauva-aika niin kauheaa ollutkaan.”
Nuoren sanoin
”Silmun ryhmä on merkinnyt sitä, että aina pärjää ja toivoa on”
Kuulin Silmusta neuvolassa, kun olin valitellut pitkään yksinäisyyttä ja sitä tunnetta, että olen ainoa näin nuori vanhempi. Lapsi oli silloin viiden kuukauden ikäinen, ja vaikka olin kokeillut muitakin äitiryhmiä, en ollut löytänyt paikkaa, jossa tuntisin kuuluvani joukkoon. Kun tulin Silmuun ensimmäistä kertaa, tajusin heti, että täällä on oikeasti mun ikäisiä ja samanlaisessa elämäntilanteessa olevia. Se helpotti enemmän kuin osasin odottaa.
Ryhmästä tuli nopeasti yksi viikon kohokohdista. Oli ihanaa, että oli paikka, johon mennä ja jossa tiesi tulevansa nähdyksi omana itsenään. Olen saanut täältä kavereita, jopa sydänystäviä, ja me nähdään myös ryhmän ulkopuolella. Se merkitsee paljon, koska äidiksi tullessa monet vanhat kaverit jäivät. Olen saanut varmuutta omaan vanhemmuuteen, siitä että suoriudun ja onnistun ja että en ole yksin niiden fiilisten kanssa, joita vauva-arki tuo. Ja lapsi tykkää täällä olemisesta, mikä tekee omalle mielelle tosi hyvää.
Yksi vahvimmista muistoista tältä vuodelta on se hetki, kun tajusin ensimmäistä kertaa, että en ole yksin. Muillakin ikäisilläni on samoja huolia ja samoja iloja. Täällä on ollut turvallista puhua asioista ilman pelkoa siitä, mitä muut ajattelevat. Ohjaajat ovat olleet ihan huippuja – sellaisia, jotka oikeasti kuuntelevat ja kohtaavat. Heidän ansiostaan on ollut helppo tulla paikalle, vaikka olisi ollut vähän huonompi päivä.
Kokemus yhteisöllisyydestä on ollut mulle tärkeää. Se, että kuuluu johonkin. Ennen Silmua olo oli tosi surkea ja ajattelin, että olen ainoa tässä tilanteessa. Päästessäni tänne arki ja oma olotila on parantunut huomattavasti. Ryhmä on merkinnyt mulle sitä, että aina pärjää ja toivoa on, vaikka arki olisi välillä raskasta.
Äiti 20-v
Yhteistyökumppanit
Silmu-toiminta tekee tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvoloiden kanssa, jotka ovat ovat sen keskeisin yhteistyötaho. Helsingin, Espoon ja Vantaan neuvoloissa pyritään käydä esittelemässä Silmun toimintaa vuosittain. Lisäksi neuvoloille lähetetään kausittain keskitetty infokirje toiminnan ajankohtaisista sisällöistä.
Silmu ylläpitää Pääkaupunkiseudun vauvaperheverkostoa. Verkosto kokoontui vuonna 2025 kaksi kertaa, ja jäsenet kokevat osallistumisen tärkeäksi erityisesti asiakasohjauksen tukena ja ajantasaisen tiedon jakamisessa. Verkoston jäseniä ovat:
- kuntien soteammattilaiset
- lapsiperheiden kotipalvelu
- neuvolat
- perhekuntoutus
- HUS sosiaalityö
- srk:n erityisnuorisotyö
- Ensikoti
- Imetyksen tuki ry.
Silmu ylläpitää setlementtien (ja lisäjäsenenä Nicehearts ry) Nuori vanhemmuus- verkostoa, johon kuuluu osallistujia Turun, Porin, Vaasan, Rovaniemen, Tampereen ja Oulun setlementeistä. Verkostossa jaetaan ajankohtaista tietoa, jaetaan kokemuksia ja onnistumisia sekä kartoitetaan tarvetta koulutukselle nuorten vanhempien tukemiseksi.
Silmu on mukana myös pääkaupunkiseudun imetystoimijoiden sekä isä-, mies- ja poikatyön verkostossa, jota ylläpitää Miessakit ry.
Lopuksi
Vauvaperheiden tuen tarve on pääkaupunkiseudulla kasvanut. Erityisesti nuorten vanhempien arjessa kuormitus, yksinäisyys ja taloudellinen epävarmuus voivat kasautua jo varhaisessa vaiheessa.
Silmun vauvaperhetyössä vastataan tähän tarpeeseen tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, luotettavia aikuisia sekä yhteisöllisiä kohtaamisia elämän herkimmässä vaiheessa. Varhainen tuki vahvistaa vanhemmuutta, lisää perheiden arjen turvallisuutta ja ehkäisee ongelmien kasautumista. Samalla se tukee lapsen kehitystä ja koko perheen hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Helsingin Poikien Talo
Helsingin Poikien Talo tarjoaa 10–28-vuotiaille pojille, nuorille miehille ja sukupuoltaan pohtiville nuorille yksilö-, ryhmä- ja yhteisömuotoista tukea ja toimintaa. Kohderyhmän tarpeisiin vastataan sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti toteutetun yksilö-, ryhmä- ja yhteisömuotoisen tuen ja toiminnan sekä oppilaitoksiin ja nuorten ympäristöihin jalkautuvan sosiaalisen nuorisotyön avulla.
Poikien Talon toiminnasta hyötyvät erityisesti yksinäiset, kiusatut ja haavoittuvassa asemassa olevat nuoret, jotka kaipaavat elämäänsä sosiaalista vahvistamista, positiivisia vertaissuhteita ja turvallisia ryhmäkokemuksia.
Osallistumisen on havaittu lisäävän kävijöiden uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin työelämässä, opintopoluilla ja ihmissuhteissa. Ammatillisesti toteutettu sosiaalialan kohtaaminen on tarjonnut tilaa monille sukupuolen, nuoruuden ja mielenterveyden kysymysten pohtimiselle.
Avaintunnusluvut ja vaikuttavuus
Helsingin Poikien Talo tarjosi vuonna 2025 yhteisöllistä olohuonetoimintaa neljänä iltana viikossa. MaanantaiMiittiä, Intercultural Eveningiä, Yhteisötoimintaa ja Boyzone järjestettiin 130 toimintakertaa ja 472 aukiolotuntia. Neljään avoimeen toimintaan osallistuttiin 1120 käyntikerran verran 161 eri nuoren toimesta.
Poikien Talon omissa tiloissa toteutuneita taide-, teema- ja harrasteryhmiä sekä oppilaitoksissa toteutettuja tunne- ja kaveritaitoryhmiä järjestettiin yhteensä 26. Ryhmäkertoja oli 144 ja aukiolotunteja 282. Ryhmiin osallistuttiin 237 eri nuoren toimesta 833 kertaa.
Yhteensä 348 eri nuorta löysi itselleen tukea ja toimintaa Helsingin Poikien Talon avoimesta toiminnasta, ryhmistä, yksilöllisestä tuen piiristä ja loma-ajan toiminnoista. Heistä 238 osallistui toimintaan säännöllisesti.
Osallistujista 329 (94,5 %) oli Helsingistä, 12 (3,4 %) Vantaalta, 6 (1,7 %) Espoosta ja 1 (0,4 %) muulta paikkakunnalta. 88 (25,3 %) oli 7–12-vuotiaita, 137 (39,4 %) 13–17-vuotiaita, 118 (33,9 %) 18–28-vuotiaita ja 5 (1,4 %) yli 29-vuotiaita.
Poikien päivän ja miestenpäivän juhlien ohella koulujen, sosiaalialan järjestöjen ja muiden nuorisotyön toimijoiden kanssa toteutuneita tapahtumia oli yhteensä 43. Niiden aikana nuoria kohdattiin 2821.
Nuorten kohtaamisia oli kaikkiaan 5141. Ammattilaisten tapahtumat ja vierailut mukaan lukien kohtaamisia kertyi yhteensä 5600.
Helsingin Poikien Taloa seurasi Instagramissa 2462 eri tiliä ja Facebookissa 2987 eri profiilia.
Asiakaspalautetta ja arviointitietoa kerättiin vuoden päättyessä osallistavien arviointikeskustelujen (N=45), kouluryhmille osoitetun palautekyselyn (N=46) ja verkkopohjaisen asiakastyytyväisyyskyselyn (N=28) avulla.
93 % (26) asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista koki Poikien Talon tarjoaman tuen merkitykselliseksi oman elämänsä kannalta ja 79 % (22) omien voimavarojensa lisääntyneen toimintaan osallistumisen myötä.
Vastaajista 86 % (24) tunsi yksinäisyytenä vähentyneen ja 72 % (20) löytänyt uusia ystäviä toiminnan välityksellä. 96 % (27) oli pystynyt vaikuttamaan toiminnan sisältöön omilla mielipiteillään. Jokainen vastaajista oli kokenut Poikien Talon turvallisena yhteisönä.
Palveluun ohjautumisen pääasiallisia syitä ja tarpeita olivat uusien ystävien löytäminen (54 %), yksinäisyyden kokemus (50 %) ja uuden harrastuksen tai mielekkään vapaa-ajan viettomahdollisuuden löytäminen (43 %).
Opettajien ja muun kouluhenkilökunnan antaman palautteen perusteella oppilaitoksissa järjestetyt tunne- ja kaveritaitoryhmät ovat parantaneet luokkien ryhmähenkeä, vaikuttaneet myönteisesti välituntiturvallisuuteen ja tarjonneet koululaisille ja opiskelijoille työvälineitä tunteiden ja mielipiteiden rakentavaan ilmaisuun. 87 % (40) kouluryhmien kyselyyn vastanneista halusi suositella Poikien Talon oppilaitosryhmiin osallistumista kavereilleen.
Nuoren sanoin
TULEVAISUUS VOI TARJOTA MAHDOLLISUUKSIA MINULLEKIN
13-vuotias Albert koki olonsa yksinäiseksi. Haaveissa siinsi paikka, jossa voisi tutustua muihin nuoriin. Albert kuuli vanhemmiltaan Poikien Talosta, rohkaistui ja tuli ensivierailulle.
Albert tykästyi erityisesti torstai-iltapäivien Boyzone-toimintaan, jonka ohjaajien huumori ja läsnäolo saivat olon turvalliseksi. Toiminnan sisältämistä retkistä muodostui hänelle erityisen tärkeitä muistoja. Lisäksi loma-aikojen leirien yhteiset ruokailut ja saunassa käyminen vahvistivat entisestään tunnetta yhteen kuulumisesta.
Poikien Talolla käyminen on tarjonnut Albertille monia elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Toimintaan saapuminen ja ihmisten seurassa oleminen ovat saaneet hänet kokeilemaan muun muassa pelaamista, toiminnallisiin hetkiin osallistumista ja ruoanlaittoa, jotka ovat tuntuneet aiemmin ylitsepääsemättömän jännittäviltä esteiltä.
Nyt jo 16 vuoden ikään ehtinyt Albert kuvailee Poikien Taloa turvallisena paikkana ja yhteisönä, jossa hän voi olla oma itsensä. Ohjaajien lisäksi muut nuoret kannustavat häntä haastamaan itseään, mikä on lisännyt rohkeutta ja itseluottamusta.
Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on helpottunut kolmen Poikien Talolla vietetyn vuoden aikana. Albert kertoo, että uusien ihmisten tapaaminen ei jännitä samalla tavalla kuin aiemmin.
Tulevaisuus toki jännittää, mutta Poikien Talolta saatu tuki on vahvistanut uskoa siihen, että elämä voi tarjota monia mahdollisuuksia myös hänelle.
Yhteistyökumppanit
Oppilaitosyhteistyötä tehtiin muun muassa Kannelmäen, Kulosaaren, Laakavuoren, Arabian, Merilahden, Porolahden ja Tahvonlahden peruskouluissa sekä ammattioppilaitoksista Luovissa, Livessä ja Stadin ammattiopistossa.
Asiakasohjausta tapahtui runsaimmin Helsingin kaupungin perhetyön ja lastensuojelun jälkihuollon sekä Migrin ylläpitämän Helsingin vastaanottokeskuksen kanssa.
Muuta yhteistyötä esimerkiksi taidelähtöisten ryhmien ja esittelyjen osalta toteutettiin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun, Vallilan vammaispalvelujen ja Konepajan aikuislukion kanssa.
Verkosto- ja ohjausryhmäyhteistyötä tapahtui sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä tekevien järjestöjen ja setlementtijärjestöjen ylläpitämien Poikien Talojen koulutus- ja verkostoitumispäivien lisäksi muun muassa Nuorten Pride –verkostossa ja Miessakit ry:n koordinoimissa poika- ja miestyön verkostoissa.
Vantaan Poikien Talo
Vantaan Poikien Talo tarjoaa yksilöllistä tukea sekä ryhmätoimintaa 10–28-vuotiaille vantaalaisille pojille ja nuorille miehille itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen. Vantaan Poikien Talon toiminnoissa keskeisenä voimavarana ovat yhteisöt, joissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Ammatillisesti ohjatuissa yhteisöissä nuoret saavat positiivista peilauspintaa sekä vertaisuuden kokemuksia. Toiminta sopii eritysesti vähemmistökokemuksia omaaville nuorille.
Avaintunnusluvut
Vuonna 2025 Vantaan Poikien Talo järjesti avointa ja yhteisöllistä Kellaritoimintaa ikäluokittain kolmena iltana viikossa. Toiminta kulki nimillä Junnukellari, Teinikellari ja Kaverikellari. Avointa toimintaa toteutettiin vuoden aikana yhteensä 97 kertaa ja 382 aukiolotunnin verran. Toimintaan osallistuttiin yhteensä 480 käyntikerran verran. Yksittäisiä kävijöitä toiminnassa oli 66, joista säännöllisesti mukana toiminnassa oli 37.
Vantaan Poikien Talo järjesti 5 erilaista teemallista ryhmää, joissa toteutettiin 59 ryhmäkertaa. Ryhmien teemoina olivat mm. queer-identiteetti, hyvinvointi- ja liikunta sekä erilaiset taidelähtöiset menetelmät. Teemallisiin ryhmätoimintoihin osallistuttiin yhteensä 298 kertaa. Teemaryhmät tavoittivat yhteensä 88 kävijää, joista 64 osallistui toimintaan säännöllisesti.
Loma-ajan toimintaa järjestettiin 25 kertaa. Osallistumisia oli yhteensä 114 kertaa. Vantaan Poikien Talon loma-ajan toimintaan osallistui yhteensä 27 nuorta. Helsingin- ja Vantaan Poikien Talojen yhteiselle syyslomaleirille osallistui 5 vantaalaista nuorta.
Nuorten ja ammattilaisten kanssa tapahtuneita kohtaamisia kouluilla ja erilaisissa tapahtumissa oli vuoden aikana yhteensä noin 1000. Lisäksi tarjottiin 12 kertaa yksilöohjausta ja tavoitettiin noin 3700 kohtaamista lapsiperheiden kanssa Koivukylän perhekeskuksessa.
Nuoren sanoin
17-vuotiaan kävijän sanoin toiminnasta:
Kun aloitin opiskelun ammattikoulussa, huomasin että ilmapiiri oli vapaampi, kuin aikaisemmassa koulussani. Aloin pohtimaan, millainen ihminen olen ja mistä olen kiinnostunut. Kun mietin kouluterveydenhoitajani kanssa sukupuoleeni ja seksuaalisuuteeni liittyviä kysymyksiä, hoitaja ohjasi minut Vantaan Poikien Talon toimintaan, jossa minulla olisi mahdollisuus keskustella asioista vertaisryhmissä sekä koulutettujen aikuisten kanssa.
Kun kävin yli vuosi sitten sukupuolen moninaisuusryhmässä, huomasin että toiminta tuntuu mukavalta ja sain pohtia henkilökohtaisia asioita. Aluksi en puhunut ryhmässä mitään, koin tärkeäksi, että saan olla ja tarkkailla, ilman suuria vaatimuksia. Tuntui hyvältä, kun sain olla paikassa, jossa on hyvä olla ja missä on hyvää ruokaa. En ollut ennen ryhmää tavannut sukupuoleltaan moninaisia ihmisiä. Ryhmässä minulla on ollut tärkeä kokea, etten ole yksin, vaan muutkin ihmiset kokevat samoja tunteita ja asioita, kun minä.
Viimeisen vuoden aikana, olen osallistunut Vantaan Poikien Talolla useaan eri toimintaan. Syyslomaleirillä sain opettaa pelejä muillekin nuorille ja pelasin paljon frisbee-golfia. On tärkeää päästä välillä pois tutuista piireistä. Olen saanut vaikuttaa toiminnan sisältöön, Vantaan Poikien Talolle on hankittu toiveestani mm. pelejä, lempiruokia jne. Minulle ystävien saaminen on hitaampaa, kuin monella muulla, vuoden aikana olen kuitenkin saanut yhden läheisen kaverin ja sosiaalinen ympäristöni on kasvanut.
Kaksi vuotta sitten olisin sanonut itselleni ”Poikien Talolla sinut otetaan, mukaan, kuulet hauskaa läppää ja saat sosiaalisia taitoja. Voit saada apua asioihin, joita et edes tiennyt etsiväsi.” Jos kuvaisin Poikien Taloa kolmella adjektiivilla ne olisivat: Hauska, opettavainen ja rauhallinen.
Yhteistyökumppanit
MLL/Uuudenmaan piiri/Koivukylän avoin kohtaamispaikka, Vantaan kaupunki (nuorten aikuisten palvelut, nuorisopalvelut), Nicehearts ry, Vantaa- keravan hyvinvointialue (soppari puuttuu, mutta niiden tiloissahan ollaan), Har -hyvän arjen rakentajat, Sohlberg säätiö, Vantaan turvakodit/avopalvelut, Spr/ Vantaan turvatalo, Kohtaus ry, Yeesi (ohjausryhmäjäsenyys), Plan (ohjausryhmäjäsenyys)
Seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyö
Vuosi 2025 oli seksuaaliterveys- ja väkivaltatyössä monipuolinen, innostava ja työn merkityksen näkyväksi tekevä. Loiston seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyö on ammatillista, psykoedukatiivista, vakauttavaa ja voimavaroja vahvistavaa tukea. Toiminta on sukupuoli-, kulttuuri- ja traumasensitiivistä, ja sitä toteutetaan ryhmä- ja yksilömuotoisesti pääkaupunkiseudulla. Seksuaaliterveystyössä kohderyhmänä ovat 10–28-vuotiaat ja seksuaaliväkivaltatyössä 13–28-vuotiaat kaiken sukupuoliset nuoret.
Seksuaaliterveystyötä toteutetaan ryhmämuotoisena seksuaalikasvatuksena sekä seksuaalineuvontana yksilö- tai paritapaamisissa. Seksuaaliväkivaltatyön tuki sisältää ryhmä- ja yksilömuotoista tukea nuorille, joille on tehty seksuaaliväkivaltaa.
Seksuaaliterveystyön kautta turvaamme nuorten seksuaalioikeuksien toteutumisen. Laadukas suostumuskulttuuria vahvistava seksuaalikasvatus- ja neuvonta antaa nuorelle mahdollisuuden kysyä juuri häntä mietityttäviä asioita ja saada niihin vastauksia sekä tarvittaessa myös yksilöllistä ja pitkäjänteistä tukea omille pohdinnoilleen.
Seksuaaliväkivaltatyöllä vahvistamme nuorten valmiutta käsitellä traumaattista kokemusta, tietoisuutta omista voimavaroista sekä uskoa tulevaisuuteen. Nostamme esille seksuaaliväkivaltaa ihmisoikeuskysymyksenä viestinnän keinoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Seksuaaliterveys- ja väkivaltatyön tiimiläiset kouluttavat myös muita ammattilaisia. Koulutusten kautta vahvistamme ammattilaisten osaamista ja työvälineita seksuaalisuuteen ja väkivaltaan liittyvien teemojen puheeksi ottamiseen nuorten kanssa.
Avaintunnusluvut
Seksuaalikasvatukset toivat uutta tietoa nuorille ja uuden tiedon myötä nuoret kokivat tulevaisuutensa toiveikkaammaksi.
87 % seksuaalikasvatuksiin osallistuneista nuorista koki saaneensa uutta tietoa.
96 % koki tilanteen turvallisena ja luottamuksellisena.
92 % seksuaalikasvatuksiin osallistuneista nuorista koki toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan lisääntyneen.
Nuorten vastauksia kysymykseen ”Mikä seksuaalikasvatuksessa oli parasta?”
” After this sex education, I have more hope for the future, ten points. The talk and exciting discussions.”
“We were able to ask any questions and tell our own ideas and opinions on the topic. Discussing consent and sexual harassment was helpful.”
”Oli kivaa, kun sai kuulla uutta tietoa murrosiästä.”
Jokainen seksuaalineuvonnan pitkäjänteisen yksilötuen nuori koki saaneensa apua asiaan (100%), jonka vuoksi oli hakeutunut tuen piiriin ja koki, että heidän hyvinvointinsa lisääntyi tuen myötä (100%). Nuoret myös kokivat tulevaisuuteensa toiveikkaaksi (100%).
Seksuaaliväkivaltatyön Tietoa, tukea ja toivoa –ryhmä on vaikuttavaa toimintaa ja nuoret ovat kokeneet sen hyödylliseksi ja tärkeäksi osaksi tukiprosessia. Nuorten mielestä merkittävää yksiötuessa oli kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, omien rajojen vahvistuminen ja toimintakyvyn paraneminen.
95 % nuorista koki, että ryhmä auttoi ymmärtämään kokemansa väkivallan vaikutuksia itsessä.
95 % koki vertaistuen merkitykselliseksi.
91 % nuorista koki, että ryhmän myötä he suhtautuvat tulevaisuuteen aiempaa toiveikkaampana.
Ryhmän jälkeen tuki jatkuu yksilötukitapaamisin. Kerätyn palautteen mukaan jokainen (100% kyselyyn vastanneista) osasi säädellä seksuaaliväkivaltakokemuksen aiheuttamia oireita itsessään aiempaa paremmin ja kykeni asettamaan rajoja aiempaa vahvemmin. Jokainen myös koki toiveikkuuden lisääntyneen elämässään.
Nuorten palautteita:
”Sain uutta tietoa ja keinoja muun muassa itseni rauhoittamiseen ja vireystilojen tunnistamiseen. Aiheet olivat merkityksellisiä ja tärkeitä. Opin ryhmän myötä uusia keinoja opin myös itsestäni asioita. Ryhmä oli itselleni erittäin tärkeä.”
”Parasta oli tietää, että tässä tilassa on muita, jotka on käynyt läpi samankaltaisia kokemuksia. En ole yksin. Täällä me kaikki olimme yhdessä.”
Ammattilaisten koulutusten kautta voitiin onnistuneesti vahvistaa nuoria kohtaavien ammattilaisten osaamista seksuaalisuuteen ja seksuaaliväkivaltaan liittyvissä teemoissa. 100% koulutukseen osallistuneista ammattilaisista koki hyötyneensä koulutuksesta paljon.
”Sain uudenlaisia työkaluja seksuaalineuvontaan ja asioiden puheeksi ottoon sekä uusia näkökulmia / oivalluksia asioista.”
”Omat asenteet tarkasteluun. Keskusteleva ilmapiiri. Rohkeuden avata keskusteluja myös työyhteisössä. Ihan HUIPPU! Kiitos! ”
Nuoren sanoin
Uusi suunta elämään tuen avulla , nuoren tarina tuen ja toipumisen polulta
”Ennen tänne hakeutumista ajattelin, että ei toi seksuaaliväkivalta nyt ollut iso juttu. Nyt jos katsoo taaksepäin, niin onhan se vaikuttanut muhun tosi paljon. Tämän työn kautta olen voinut hakea täysin uuden suunnan.”
Ensimmäiset askeleet tuen piiriin
Ennen Loisto Setlementin seksuaaliväkivaltatyön tukeen hakeutumista nuori kertoo vältelleensä 17-vuotiaana kokemansa seksuaaliväkivallan ajattelemista ja siitä puhumista usean vuoden ajan. Hänellä oli se käsitys, ettei kukaan tuttu ollut kokenut mitään vastaavaa. “Olin ehdottomasti tosi yksin tän asian kanssa”. Väkivallan vuoksi hän oli päättänyt elää ilman intiimejä ihmissuhteita. Myös kaikenlaisten rajojen tunnistaminen ja asettaminen oli hänelle vaikeaa ja aiheutti haasteita elämään.
Nuori kertoo saaneensa vinkin Loisto Setlementin seksuaaliväkivaltatyöstä opiskelijaterveydehuollon työntekijältä, jolle uskalsi seksuaaliväkivallasta mainita. Nuorella kesti jonkin aikaa kerätä rohkeutta ensimmäiseen yhteydenottoon. Sen myötä tuli kuitenkin tunne, että hänestä otettiin koppi ja tutustuminen työntekijöiden kanssa lisäsi turvallisuutta ja rohkeutta tulla mukaan vertaisryhmään.
Vertaisryhmästä voimaa ja välineitä yksilötyöhön
“Ryhmätapaamiset auttoi tosi paljon ymmärtämään sitä, että mä en ole yksin tän asian kanssa. Ryhmän ja yksilötyön yhdistelmä oli tosi hyvä, koska yksilötyössä pystyi viittaamaan paljon ryhmän asioihin. Oli termejä, millä puhua asioista, eikä tarvinnut lähteä alusta.”
Tuen vaikutuksia itseen ja omaan elämään
“Tuen avulla olen saanut pienennettyä seksuaaliväkivallan aiheuttamaa taakkaa. Se vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin helpottavalla tavalla. Pystyy olemaan sinut sen asian kanssa, että näin on käynyt.”
Nuori kertoo myös, että turvallisuuden tunne omassa kehossa ja arjessa on lisääntynyt merkittävästi, mikä näkyy hermoston rauhoittumisena. Hän on pystynyt ensi kertaa seksuaaliväkivallan jälkeen aloittamaan uuden ihmissuhteen, jossa on intiimiä läheisyyttä. Hän kokee saaneensa yhteistyöstä tärkeää ymmärrystä ja validaatiota omia tunteitaan ja reaktiotaan kohtaan ja rohkeutta kommunikoida niistä myös läheisille ja kumppanille ensi kertaa.
“Nyt tunnistan omat rajat ja luotan niihin. Olen myös ottanut ihmissuhteessa puheeksi omat rajat. En olisi ehkä pystynyt ilman tätä työtä koskaan niin rohkeasti puhumaan niistä asioista. Mun ihmissuhteisiin on tullut tilaa mulle.”
Viesti muille nuorille
Seksuaaliväkivaltaa kokenut nuori kannustaa hakemaan apua toipumiseen Loiston seksuaaliväkivaltatyöstä. Hän toivoo, ettei väkivaltaa kokeneet antaisi kokemansa määrittää itseään, tulevaisuuttaan tai sitä, kuka on ja miten käyttäytyy. Omalla tarinallaan hän haluaa välittää toivoa muidenkin toipumiseen.
Nuori kuvailee saaneensa Loisto Setlementin seksuaaliväkivaltatyön vertaisryhmästä ja yksilötuesta turvallisen tilan ja yhteisön käsitellä kokemaansa väkivaltaa. Hän on löytänyt sanoja kokemuksilleen ja ymmärrystä oireilleen sekä keinoja niiden lievittämiseen. Samalla hän on saanut vahvistusta elää rohkeammin oman tuntuista elämää.
“Tulen ehdottomasti muistamaan tämän yhteistyön sellaisena elämän suuntaa muuttavana asiana. Kaikin puolin olen tosi tyytyväinen. Alussa olin tässä sohvalla ihan kippurassa, en ollenkaan tällei rennosti .“
-Oona 22-v, seksuaaliväkivaltatyön asiakas (nimi muutettu)
Yhteistyökumppanit
- Luvn:n mielenterveys ja päihdepalvelu kanssa on tehty asiakasohjausta, koulutusyhteistyötä ja konsultointia.
- Espoon Live ammattioppilaitoksen kanssa on ollut monipuolista yhteistyötä asiakasyhteistyön ja konsultoinnin parissa.
- Erityistä tukea tarvitsevien nuorten seksuaalikysymyksissä on tehty tiivistä yhteistyötä Loiston Ensisijaisesti tyttö- hankkeen työntekijöiden ja nuorten kanssa.
Asiakasohjausyhteistyö:
- Rikosuhripäivystys
- HUS:n Seri-tukikeskus
- HUS:n naistentautien poliklinikka
- Pääkaupunkiseudun lastensuojeluviranomaiset
- Pääkaupunkiseudun Oppilashuollon työntekijät
- Keskitetty ehkäisyneuvonta Kalasatama
Asiantuntija- ja vaikuttamisryhmät:
- STM: Nape – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta
- Seksuaalioikeusverkosto
- Miestoimijoiden verkosto
- RAPU-verkosto
- Seri-verkosto
- Tyttöjen Talojen ja poikien Talojen seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyön verkosto
- Häirinnän vasteinen verkosto
Lopuksi
Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat pääkaupunkiseudulla valitettavan yleisiä: tutkimusten mukaan jopa joka neljäs nuori on kohdannut seksuaalista häirintää ja kymmenes nuorista on kohdannut seksuaaliväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vastaamme tähän todellisuuteen Loisto setlementin seksuaaliterveys- ja väkivaltatyössä kokonaisvaltaisesti – ennaltaehkäisemällä häirintää ja väkivaltaa, vahvistamalla nuorten ja aikuisten toimijuutta sekä tarjoamalla tukea ja turvallisia kohtaamisia niille, jotka ovat kokeneet häirintää tai seksuaaliväkivaltaa. Työssä keskeistä on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, siksi panostamme tiiminä työhyvinvointiin paljon.
Kutsumme mukaan yhteiseen työhön koulut, perheet, ammattilaiset ja päättäjät rakentamaan yhdessä pääkaupunkiseudusta turvallisemman kaikille, erityisesti nuorille.
Sopu - kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työ
Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistunutta väkivaltaa, jolla kontrolloidaan perheenjäsenen käyttäytymistä perheen tai suvun kunnian nimissä. Vuonna 2025 Sopu-työssä tehtiin työtä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemiksi sekä väkivallan kokijoiden ja konfliktin muiden osapuolien tukemiseksi.
Sopu-työn asiakkaat ovat ihmisiä, joiden perheessä, suvussa tai parisuhteessa on ristiriitoja, jotka rajoittavat ja haavoittavat heidän yksilön oikeuksiaan ja turvallisuuttaan sekä koskemattomuuttaan. Nämä ristiriidat voivat liittyä perheen, suvun tai yhteisön sosiaalisiin ja moraalisiin normeihin ja odotettuihin käyttäytymismalleihin ja ne voivat johtaa väkivaltaan, konflikteihin tai perheestä/yhteisöstä ulossulkemiseen tai irtautumiseen. Lisäksi konsultoimme, koulutamme ja teemme yhteistyötä viranomaisten ja muiden järjestöjen työntekijöiden kanssa.
Sopu-työssä ennaltaehkäisemme kunniaan liittyvää väkivaltaa ja tuemme nuoria ja perheitä kunniaan liittyvissä kriisi- ja konfliktitilanteissa. Ennaltaehkäisevässä työssä järjestämme työpajoja esimerkiksi oppilaitoksissa. Työpajojen kautta voimme lisätä tietoa kunniaan liittyvästä väkivallasta ja mahdollisuuksista saada apua tilanteessa, jossa kokee väkivaltaa. Koulutamme myös ammattilaisia tunnistamaan ja ottamaan puheeksi kunniaan liittyvän väkivallan. Kriisi ja konfliktityössä tuemme väkivaltaa kokevia asiakkaita yksilöllisesti sekä yhteistyössä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tapaamme myös väkivallan tekijöitä ja konfliktin muita osapuolia tilanteen ja tarpeen mukaan.
Avaintunnusluvut
Työpajoilla voitiin lisätä oppilaiden ja muiden osallistujien tietoa väkivallasta ilmiönä sekä mahdollisuuksista saada apua tilanteeseensa. Osallistujat kokivat hyötyvänsä saamastaan tiedosta.
Ammattilaiset ovat saaneet varmuutta ja välineitä työskennellä kunniaan liittyvää väkivaltaa kokevien ihmisten kanssa. Ammattilaiset kokivat, että koulutuksesta oli suoraan hyötyä heidän omaan päivittäiseen työhönsä 56% (KA: 3,6 asteikolla 1-5). Koulutusten kautta ammattilaiset saivat lisää varmuutta ja motivaatiota työskennellä kunniaan liittyvissä väkivaltatapauksissa 57% (KA: 4,1 asteikolla 1-5).
“Kattava kuvaus kunniaan liittyvästä väkivallasta. Sain avarrettua kuvaani aiheesta ja koulutus haastoi pohtimaan omia ennakkokäsityksiä ja ajattelutapoja. Esimerkit olivat havainnollistavia ja kouluttaja selitti asiat auki selkeästi ja ymmärrettävästi. Olen todella tyytyväinen koulutuksen sisältöön!”
Kriisi- ja konfliktityössä asiakkaiden turvallisuuden tunne ja voimavarat niin omassa arjessa kuin hyvinvoinnissa lisääntyivät.
65% asiakkaista koki voivansa paremmin saamansa tuen ansiosta.
78% asiakkaista koki turvallisuuden tunteensa lisääntyneen.
Sopu-työssä käytössä olevan Vaikuttavuus esiin -mittarin mukaan kriisi ja konfliktityön asiakkaat kokevat, että tuen hakemiseen johtanut tilanne vaikuttaa edelleen heidän elämäänsä. Tästä huolimatta asiakkaat arvioivat myönteisiä muutoksia seuraavasti: (asteikko 1-5)
- he kokevat suoriutuvansa ja jaksavansa arjessansa paremmin (KA: 4,25, muutos +0,62)
- he ovat tyytyväisempiä sosiaalisiin suhteisiinsa (KA:4,25 muutos + 0,75)
- he kokevat olonsa turvalliseksi (KA 4,25 muutos +0,87)
- he kokevat tulevaisuutensa aikaisempaa toiveikkaampana (KA: 4,13, muutos + 1)
Nuoren sanoin
“Tämä on palvelua, jota tarvitsen. Olen iloinen, että löysin tämän työn pariin.”
“I think it’s great and that they are able to help in multiple ways and make us feel safe and help us with the situations we are experiencing and not go through it all alone”
Yhteisölliseen toimintaan osallistuneiden kokemus johonkin kuulumisesta on vahvistunut ja he saivat toiminnan kautta uusia ystäviä. He kokivat olevansa osa esimerkiksi Sopun ryhmää, LHBTQ*-yhteisöä tai ylipäätään samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yhteisölliset tapahtumat toivat iloa ja kannattelivat monia yksinäisyyden kokemusten keskellä.
”Everything was very kind and generous. Thank you for organizing this event. I got a chance to meet new people and make new friends.”
“The group is nicely intimate where we are easy to express ourselves without feeling like we need to fit in.”
Yhteistyökumppanit
Poliisin Ankkuri tiimi
Eiran aikuislukio
Stadin Ammattiopisto
Helsingin aikuisopisto
Hki-Pride yhteisö
Pro-tukipiste
Q-teatteri
Pääkaupungin turvakodit
Järjestötoimijoiden kunniaan liittyvä väkivalta -verkosto: Verkostossa on mukana: Sopu-työ (Loisto), Didar (Setlementti Tampere), INY ry, THL, Pakolaisavun Irada-hanke, Puijolan Setlementti ja Monikulttuurisuuskeskus Saaga (Kouvola).
Plan International
Espoon Monikulttuuriset perheet ry
THL
Rikosuhripäivystys
Pääkaupunkiseudun lastensuojelu
Monikanaiset – Monakoti
Exit ry
Pakolaisapu
DIAK Imigrant youth –project
Metropolia AMK
Lopuksi
Kunniaan liittyvä väkivalta on ilmiö, joka koskettaa monia ihmisiä. Se vaatii erityistä sensitiivisyyttä, osaamista ja rohkeutta puuttua. Sopun työ tarjoaa turvallisen tuen, luottamuksellisen neuvonnan ja asiantuntevan ohjauksen kunniaan liittyvän väkivallan uhan tai kokemusten keskellä eläville, sekä kouluttaa ammattilaisia tunnistamaan ja ehkäisemään ilmiötä. Työmme vahvistaa yksilöiden oikeutta itsemääräämiseen ja turvallisuuteen sekä rakentaa yhteiskuntaa, jossa kenenkään perusoikeudet eivät rajoitu sen vuoksi, että rohkeutta tai osaamista kunniaan liittyvän väkivallan kohtaamiseen puuttuisi.
Sua varten somessa
Sua varten somessa -toiminnan tavoitteena on olla osa lasten ja nuorten sometodellisuutta turvallisena, luotettavana ja välittävänä aikuisena – sellaisena, jonka puoleen on helppo kääntyä kohdatessaan kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa.
Sua varten -tiimi on läsnä ja kulkee mukana lasten ja nuorten some-elämässä jalkautuen nuorten sisältöjen pariin, kutsuen tuen piiriin, tarjoten yksilöllistä keskusteluapua sekä auttaen eteenpäin nuoria, jotka harvoin löytävät muiden palveluiden piiriin. Sua varten somessa on yhä Suomen ainoa häirintää ja kiusaamista vastaan suoraan somealustoilla toimiva järjestötaho, jonka palvelut ovat saatavissa valtakunnallisesti.
Tiimi toimii aktiivisesti TikTokissa, Instagramissa sekä Snapchatissa tehden laajaa suosiota herättäneitä digiturvataitoja vahvistavia viestintäsisältöjä.
Avaintunnusluvut
Vuoden 2025 aikana Sua varten -tiimi kävi yli 2 500 yksityiskeskustelua sosiaalisen median kanavilla. Keskusteluista valtaosa käytiin tyttöjen (81 %) kanssa, ja suurin osa yhteydenottajista oli alle 16-vuotiaita (76 %) sekä merkittävä osa alle 13-vuotiaita. Yli 65 % keskusteluista liittyi nuorten kokemaan kiusaamiseen tai häirintään.
Keskusteluja: 2638
Toiminnan hyödylliseksi kokeneet: 98 %
Onko toiminta lisännyt turvallisuutta somessa: 86 %
On saanut apua keskusteluista: 98 %
Saanut lisää tietoa kiusaamiseen/häirintään liittyen: 92 %
Saanut lisää keinoja kuinka toimia: 95 %
Viestintäsisältöjen katselukerrat: 3,8 miljoonaa
Tutkintapyyntöjen määrä (Keskusrikospoliisi): 101
Koulutetut ammattilaiset: 1159
Osallistuimme aktiivisesti nuoria, sosiaalista mediaa ja digitaalista väkivaltaa koskevaan keskusteluun Suomessa ja kansainvälisesti. Veimme nuorten ääntä ja huolia eteenpäin puhumalla alan tapahtumissa ja muussa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Koulutimme yli tuhat ammattilaista digitaalisen väkivallan teemoista sekä sosiaalisen median alustoilla tapahtuvasta kiusaamisesta. Ohjasimme myös muita toimijoita tekemään jalkautuvaa sometyötä hyödyntäen ”Jalkaudu someen” -oppaan materiaaleja. Kävimme lisäksi vuoropuhelua sosiaalisen median alustojen edustajien kanssa pyrkien välittämään konkreettista tietoa nuorten arjesta somessa sekä vahvistamaan käytäntöjä, jotka edistävät lasten ja nuorten turvallisuutta digitaalisissa ympäristöissä.
Nuoren sanoin
“Olen todella kiitollinen että olette perustaneet tämän! Sain apua siihen miten opettajani käyttäytyi minua kohtaan ja tunsin oloni välitetyksi❤️ Olette todella mukavia, ja on ihanaa miten te vastaatte aika nopeasti viesteihin❤️ Seuraan teidän kaikkia someja🤩 Kiitos vielä todella paljon!💗💗” (14v)
“Kiitos kovasti teidän työstä :)💛 oon ite laittanu viestii kai joskus 2021-2022 ja oon nyt 16 (kuukauden päästä 17) ja paljon paremmas kunnos, mut sillon kun apua tarvitsin niin sain. mua oli häiritty seksuaalisesti pitkään netissä, ja teille kertomisen jälkeen sain rohkeuden puhua myös mun vanhemmille ketkä asian ymmärsi ja saatiin se lopetettua. teiän videot piristää aina, keep up the good work 😊” (16v)
“On kiva että somessakin on turvallisia aikuisia joille jutella jos mielessä on jotain jos ei uskalla puhua esim. Vanhemmille jostain.” (13v)
“Te teette tosi tärkeetä työtä ja teille on joka kerta yhtä ihanaa laittaa viestiä, jos joku painaa mieltä. Teihin voi luottaa 100% ja teidän kautta saa juuri sellaista apua ja tukea kuin omaan tilanteeseen nähden tarvitsee.” (16v)
Yhteistyökumppanit
Sua varten somessa -toimintaa mahdollistavat yhdessä Loisto Setlementti sekä Nicehearts ry. Vuonna 2025 jatkoimme yhteistyötä erittäin arvokkaiksi todettujen tahojen kanssa:
- Keskusrikospoliisin Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta -yksikkö
- Nuorten Turvasatama (Pesäpuu ry)
- Poikien puhelin (Väestöliitto)
- Loisto Setlementin useat toiminnat (seksuaaliväkivaltatyö, Ensisijaisesti tyttö)
- Selviydytään kiusaamisesta (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)
- Nuorten Exit (EXIT ry)
Itä-Pasila
Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä tehdään sosiaalisesti vahvistavaa nuorisotyötä kotoutumisen tueksi alueen 10–18-vuotiaiden lasten ja nuorten parissa. Ryhmätoiminnassa huomioidaan nuorten yksilöllisyys ja tarpeet sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti. Työn keskiössä ovat tyttö- ja poikaryhmät, joita suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Vuonna 2025 toteutimme kaksi kansainvälistä Erasmus+ -nuorisovaihtohanketta.
Vuonna 2025 toiminnassa työskenteli kaksi vakituista työntekijää, viisi tuntityöntekijää sekä kolme tuntityöntekijää yhteistyöyhdistyksestä. Lisäksi toiminnassa oli mukana kolme sosionomiharjoittelijaa.
Vuoden 2025 painopistealueita olivat ekologisuus, kierrätys sekä luontoarvot. Kestävän kehityksen teemoja vahvistettiin osana toimintaa, ja ympäristökasvatusta toteutettiin muun muassa ymäristöryhmissä, retkillä sekä nuorisovaihdoissa. Tavoitteena oli vahvistaa toimintaan osallistuvien nuorten luontosuhdetta.
Avaintunnusluvut
Toteutimme vuonna 2025 11 sukupuolisensitiivistä tyttö- ja poikaryhmää, jotka kokoontuivat viikoittain kouluvuoden aikana. Lisäksi toteutimme kaksi nuorisovaihtoryhmää. Yhteensä ryhmäkertoja oli 218 ja niissä 1664 käyntikertaa. Lisäksi järjestimme useita loma-ajan retkiä, kaksi Erasmus+ nuorisovaihtoa, neljä leiriä ja muita tapahtumia. Toiminnassa säännöllisesti mukana olevia nuoria oli yhteensä 111.
Toteutimme kaksi nuorisokyselyä, kevätkauden lopussa sekä loppuvuodesta 2025. Kevätkauden kyselyyn vastasi 58 nuorta: silloin toiminnassa olevat nuoret näkivät tulevaisuutensa parempana toiminnan ansiosta (4.24/5) ja kokivat voivansa paremmin (4.19/5). Loppuvuodesta järjestetyssä toiminnassamme oleville nuorille järjestetyssä nuorisokyselyssä kysyimme palautetta toimintamme vaikuttavuudesta, ja siihen vastasi 49 nuorta. Nuoret näkevät toimintamme ansiosta tulevaisuutensa parempana (4.63/5) ja kokevat voivansa paremmin, kun ovat käyneet toiminnassamme (4.63/5). Toimintamme tunnelman arvosana oli (4.86/5).
Vuonna 2025 Itä-Pasilan sosiaalisessa nuorisotyössä toteutettiin kaksi Erasmus+ nuorisovaihtoa. Huhtikuussa järjestettiin nuorisovaihto Inarissa, jonne kutsuttiin vieraaksi portugalilaisen Inspira Juventude -järjestön. Nuorisovaihdossa teemana oli Building Bridges, ja hankkeessa käsiteltiin kulttuurien moninaisuutta ja luontoa.
Lokakuussa PLIS-järjestö otti meidän nuorisovaihtoryhmämme vastaan Espanjan Mijaksessa. Tämän nuorisovaihdon nimi oli Health is Wealth, jolloin pohdimme harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden merkitystä hyvinvoinnille.
Building Bridges -nuorisovaihdossa järjestimme palautekyselyn, johon vastasi 27 osallistujaa. Kysyimme osallistujilta yleistä tyytyväisyyttä nuorisovaihtoa kohtaan sekä kuinka osallistujien mielestä hanke onnistui käsittelemään luontoon ja ympäristöön liittyviä teemoja. 13 hankkeeseen osallistujista koki suurelta osin saaneen uutta tietotaitoa kestävästä kehityksestä, 14 sai jokseenkin uutta tietotaitoa. Hanke sai palautekyselyssä yleisarvosanan 8,89 asteikolla 1–10.
Health is Wealth -nuorisovaihdossa palautekyselyyn osallistui 32 osallistujaa. Kysyimme yleisestä tunnelmasta sekä miten nuoret kokivat terveyteen liittyvän tietotaidon lisääntyneen. Yleinen arvosana oli 4,34/5 ja terveyteen liittyen kymmenen koki oppineensa paljon, 19 oppi jonkin verran uusia asioita ja kolmella oli sama ymmärrys nuorisovaihdon päätyttyä.
Nuoren sanoin
Itä-Pasilan nuorten Ympäristöryhmä
Pääsimme mukaan meidän toiminnan sekä Helsingin Kaupungin Nuorten Ympäristötoiminnan Silmun järjestämään projektiin jossa teemana oli luonnon tärkeys nuorille ja luonnonvarojen säästäminen.
Kun me aloitettiin Ympäristöryhmä, puhuimme ekalla kerralla tärkeästä aiheesta joka on meidän ympäristö. Mietimme, kuinka paljon merkitystä sillä on meidän elämäämme ja että meidän täytyy pitää huolta ympäristöstä. Ohjaaja Katri näytti esimerkkejä kuinka paljon turhaa tuhlaamista me tehdään päivittäin, jota me ei edes huomata. Esimerkiksi vesi, ruoka, jätteet ja vaatteet.
Meille annettiin mahdollisuus vaikuttaa ja me ideoitiin mikä tapa olisi hyvä tuoda näitä asioita esiin. Meidän mielestä paras vaihtoehto oli tehdä yhteinen ympäristöteemainen video.
Opimme toisella Ympäristöryhmän tapaamisella miten luonnossa tehdään ruokaa ja majoittaudutaan. Me opeteltiin miten telttaa pystytetään, riippumatto ripustetaan ja miten nuudeleita voi tehdä kaasukeittimellä. Tykkäsimme kasvisnuudeleista.
Kuvasimme videoita, jossa kerroimme nuoremmille säästämisestä ja että ei saisi tuhlata turhaan ruokaa, vettä tai luonnonvaroja. Yhdessä videossa kerrottiin, että ei aina tarvitse ostaa uusia vaatteita vaan voi lainata vaatteen kaverilta.
Se mikä motivoi meitä Ympäristöryhmässä pohtimaan asioita, oli palkinto osallistumisesta. Palkinto oli retki Linnanmäelle ja yhden yön leiri Nuuksiossa.
Leirillä oleminen oli meidän mielestä tosi ihanaa. Keskellä luontoa sytytimme nuotion, keskustelimme kavereiden kanssa elämästä ja pidimme yhdessä hauskaa. Me ja yksi kaverimme kokeiltiin jopa nukkua teltassa. Meidän mielestä se leiri oli yksi kesän parhaimmista hetkistämme.
Olemme tosi kiitollisia näistä mahdollisuuksista missä nuorille annetaan vaikuttaa esimerkiksi heidän ympäristöön ja elämän tapoihin toivotaan että meitä nuoremmat hyötyvät videoista ja oppivat niistä
Meille kiinnostavaa projektissa oli saada tehdä ympäristöteemainen video, jota tullaan näyttämään nuoremmille nuorille toiminnassamme. Tärkeä asia meille molemmille on, että videot auttavat nuorempia ymmärtämään kuinka pidämme huolta Pasilan siisteydestä sekä käytössä olevista luonnonvaroista.
Ystävällisin terveisin
Amira & Imtihal
Yhteistyökumppanit
Toimimme Naapuruustalo Pasilan tiloissa ja he ovat myös tärkeä yhteistyökumppani. Lisäksi yhteistyö Walter ry :n kanssa mahdollisti meille kolme vuonna 2025. Osallistumme Pasilan alueen nuorisotyöverkostoon, jonka kautta tavoittaa muut alueen nuorisotoimijat. Pasilan peruskoulu ja Pasilan nuorisotalo ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita.
Kandela
Kandela psykoterapiapalvelut tarjoavat maksullista psykoterapiapalveluita lapsille, nuorille, nuorille aikuisille ja aikuisille. Psykoterapiaa toteutetaan yksilö-, pari- ja perhepsykoterapiana, vanhempainohjauksena ja tuki- ja kriisikeskusteluina yhteistyössä Sylva ry.n kanssa. Terapiapalveluiden psykoterapeutit ovat Valviran laillistamia ja Kelan hyväksymiä ammattihenkilöitä. Toimimme palvelusetelituottajina HUS- yhtymälle ja Helsingin kaupungille.
Noudatamme valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) esittämää terveydenhuolloin yhteistä arvopohjaa ja periaatteita. Näitä ovat oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto.
Avaintunnusluvut
Vuonna 2025 Loisto setlementti ry:n Kandelan palveluksessa työskenteli johtava psykoterapeutti sekä neljä yksilöpsykoterapeuttia ammatinharjoittajina 1/2025–5/2025 välisenä aikana, jonka jälkeen joukkoon liittyi vielä yksi ammatinharjoittaja.
Helsingin Kandelassa on toteutunut yhteensä 3157 vastaanottokäyntiä ja käynyt 186 erillistä asiakasta. Järjestöyhteistyötä olemme tehneet Sylva ry.n kanssa.
Maksaja | Käyntien määrä | Asiakkaiden määrä |
Kela kuntoutuspsykoterapia | 1965 | 80 |
HUS yhtymä (aikuiset ja nuoret) | 334 | 20 |
Sylva ry | 119 | 27 |
Helsingin kaupunki | 95 | 7 |
Fennia henkilöstökorvauspalvelut | 42 | 2 |
Pohjola vakuutus oy | 17 | 1 |
HUS yhtymä (lapset ja nuoret) | 16 | 2 |
Itsemaksavat | 569 | 47 |
Yhteensä | 3157 | 186 |
Nuoren sanoin
Ammatinharjoittajamme ovat valinneet Kandelan työpaikakseen, koska huolimatta siitä, että he toimivat yksityisyrittäjinä, heillä on tunne yhteisöön kuulumisesta. He pitävät Kandelaa inhimillisen oloisena ja kokoisena paikkana työskennellä omien arvojensa mukaisesti. Päätöksiä tehdään asiakaslähtöisesti ja eettisesti kestävältä pohjalta yhdessä keskustellen.
Nuorilla on matala kynnys tulla Kandelaan, koska Loiston muissakin toiminnoissa vastaanotetaan nuoria. Fyysiset puitteet koetaan sopivan rentoina ja kodikkaina ja ne sijaitsevat keskeisellä paikalla. Yhden nuoren ajatus sopii hyvin kuvaamaan psykoterapiasuhteen ainutlaatuisuutta:
”Terapia on tärkeä oma paikka, mun oma juttu. Toisin kuin yleensä muiden kanssa, kuuntelet oikeasti. Ja ymmärrät miten asiat liittyy toisiinsa. Keskustelu jatkuu ja syvenee siitä asiasta jonka otan puheeksi.”
Yhteistyökumppanit
Kandela psykoterapiapalveluiden tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat olleet Kela kuntoutuspsykoterapioiden rahoittajana sekä palvelusetelitoiminnasta vastaavina tahoina HUS-yhtymä ja Helsingin kaupunki. Yhteistyö Sylva ry.n kanssa on mahdollistanut 1–5 tukikeskustelua syöpään sairastuneille nuorille ja nuorille aikuisille sekä heidän läheisilleen, mikä on koettu ensisijaisen tärkeänä ja toivoa antavana apuna nuorten aikuisten sairastumisen kokemuksissa.
Saunalahden tukiasuntoyhteisö (SaTu)
Saunalahden tukiasuntoyhteisö (SaTu) tarjoaa yhteisöllistä tukiasumista itsenäistymisvaiheessa oleville jälkihuollon nuorille Espoon Saunalahdessa. Toiminnan ytimessä on turvallinen ja tuettu siirtymä kohti aikuisuutta, jossa nuori saa harjoitella itsenäisyyttä kannattelevassa yhteisössä ja rakentaa omaa arkeaan ohjaajan kulkiessa rinnalla.
Työ perustuu luottamukseen, läsnäoloon ja rinnalla kulkemiseen. Tavoitteena ei ole tehdä asioita nuoren puolesta, vaan kulkea hänen vierellään ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Työtä tehdään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti, ja jokainen nuori kohdataan yksilönä – kuunnellen, kunnioittaen ja tilaa antaen.
Yksilötyön rinnalla yhteisöllisyys on keskeinen osa toimintaa. Yhteiset aktiviteetit, keskustelut ja suositut pitsaperjantait tarjoavat mahdollisuuden kohdata, jakaa ajatuksia ja kokea kuuluvansa joukkoon. Vapaaehtoisuus madaltaa osallistumisen kynnystä ja vahvistaa nuoren omaa toimijuutta.
Avaintunnusluvut
- SaTun tukiasunnoissa asui 12 eri nuorta
- Nuorten kanssa käytiin 429 yksilötapaamista
- Yksilötapaamisten lisäksi nuoria kohdattiin päivittäin arjen tilanteissa lukuisia kertoja
- Yhteisötoimintaa järjestettiin vuoden aikana 25 kertaa
- Yhteisötoimintaan osallistui säännöllisesti 9 nuorta
Muutosten vuosi ja kehittämisen suunta
Vuoden alussa tukiasuntoyhteisössä oli 12 tukiasuntoa, joista 11 oli vuokrattu jälkihuollon nuorille. Kevään aikana muutama nuori saavutti itsenäisen asumisen valmiudet ja muutti pois. Uusia nuoria ei ohjautunut tilalle odotetussa tahdissa ja käyttöasteen lasku pitkittyi. Sen seurauksena kaksi asuntoa siirtyi vuokranantajan päätöksellä tavanomaiseen vuokrakäyttöön.
Tilanne teki vuodesta toiminnallisesti haastavan ja suuntasi huomion toiminnan ja palvelun rakenteen arviointiin sekä kehittämiseen. Vuoden aikana myös työtiimin kokoonpanossa tapahtui muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan horjuttaneet toiminnan ydintä. SaTun perustehtävä turvallisen ja tuetun siirtymän mahdollistajana kohti itsenäistä elämää säilyi kirkkaana.
Nuoren sanoin
Nuorten kokemukset, ajatukset ja ideat ovat olennainen osa SaTun toiminnan kehittämistä. Nuoret eivät ole vain palvelun käyttäjiä, vaan aktiivisia toimijoita, joiden näkemykset ohjaavat arjen käytäntöjä ja yhteisön suuntaa.
Kuusi nuorta jakoi ajatuksensa haastatteluissa siitä, miltä tukiasuminen tuntuu arjessa ja millainen merkitys ohjaajien tuella on itsenäistymisen vaiheessa.
Monelle SaTun tukiasunto on ollut ensimmäinen oma koti heti täysi-ikäistymisen jälkeen. Siirtymä ei ole ollut kaikille helppo. Useampi nuori kertoi, ettei olisi kokenut olevansa valmis täysin itsenäiseen asumiseen ilman tukea. Arjenhallintaan saatu konkreettinen apu nousi vahvasti esiin. Erityisesti talousasiat ja viranomaisbyrokratia koettiin kuormittaviksi ja apu siihen on ollut merkittäväksi.
“Iso apu. Oon saanut Kela-juttuihin jeesiä. Tullut tarpeen. Byrokratia on perseestä.”
Rutiinien selkiytyminen, aikatauluttamisen parantuminen ja vastuun ottaminen omista asioista mainittiin konkreettisina muutoksina.
” Saanut rutiinit järjestykseen paremmin. Ottanut paljon apua vastaan mikä on ennenkuulumatonta. Saanut elämän rullaamaan, rutiinit sun muut. Ja aikatauluttaminen asioihin on parantunut.”
Yksi nuori kuvasi oppineensa pysähtymään ennen päätöksiä:
“Ennen sanottiin, että mieti ennen kuin tee. Nyt mä sitten mietin ennen kuin teen.”
Haastatteluissa toistui ajatus siitä, että itsenäistyminen ei tapahdu kerralla. Se rakentuu pienistä onnistumisista, kuten laskun maksamisesta ajallaan, sovituista tapaamisista kiinni pitämisestä, kasvavasta rohkeudesta kysyä neuvoa.
Kun kysyttiin, mikä on jäänyt erityisesti mieleen, vastaus ei ollut mikään iso käännekohta. Se oli monelle pitsaperjantai ja hetki, jolloin huomasi, että ohjaajien kanssa on helppo puhua.
”Ohjaajien kanssa on tosi helppo puhua”
Arjen kohtaamiset, yhteiset keskustelut ja hetket ohjaajien kanssa vahvistivat kokemusta siitä, ettei ole yksin. Juuri näissä arjen kohtaamisissa vahvistuu se, mikä ei näy tilastoissa: luottamus ohjaajiin, kokemus omasta pystyvyydestä ja usko parempaan tulevaisuuteen.
Kysyttäessä SaTussa asuvalta nuorelta, mitä hän sanoisi ensimmäistä kertaa yhteisöön muuttavalle, vastaus oli yksinkertainen, mutta merkityksellinen:
“Ole oma itsesi. Rakenna luottamusta ohjaajien kanssa. Uskalla puhua avoimesti kaikesta. Vaali ryhmähenkeä.”
Kun koittaa hetki siirtyä eteenpäin ja muuttaa SaTusta omaan seuraavaan kotiin, nuorten palaute muistuttaa työn merkityksestä. Silloin vahvistuu kokemus siitä, että työ kantaa, ja että jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden hyvään, itsensä näköiseen elämään.
”Haluan osoittaa arvostukseni kaikkeen, mitä oot tehnyt mun eteen viimeisen vuoden aikana. En voi sanoin kuvailla, kuinka paljon arvostan kaikkea, mitä yhteisen matkamme aikana tapahtui. Toivon, että tiedät, kuinka arvokas olet. Se työ, mitä teet, on niin tärkeetä. Kiitos, että autoit muuttaa mun ja monen muun nuoren elämää.”
Lopuksi
SaTussa vuoteen on mahtunut muutoksia ja sopeutumista uuteen. Siitä huolimatta perustehtävä on säilynyt kirkkaana. Työn todellinen merkitys ei näy vain rakenteissa tai luvuissa, vaan hetkissä, joissa nuori oivaltaa pärjäävänsä ja uskaltaa luottaa itseensä.
Juuri tällaisissa hetkissä työn tärkeys muuttuu kokemukseksi siitä, että on saanut vaikuttaa johonkin elämän kannalta olennaiseen. Se on vaikutus, joka kantaa pitkälle ja antaa merkityksen myös seuraavalle työpäivälle.
Keskeiset hankkeet, ohjelmat ja projektit
Ensisijaisesti Tyttö -hanke
Ensisijaisesti tyttö -hankkeessa (STEA 2023–2025) kehitettiin Tyttöjen Talo® -toimintaa 13–28-vuotiaille vammaisille ja neurokirjon tytöille ja nuorille naisille. Toiminnassa huomioitiin sukupuolen moninaisuus ja jokaisen oikeus itsemäärittelyyn. Tavoitteena oli vahvistaa osallistujien voimavaroja, kaveritaitoja ja uskoa tulevaisuuteen sekä tukea heidän kasvuaan omannäköiseen tyttöyteen ja naiseuteen. Hanke päättyi 2025 vuoden lopussa, mutta vammaisille tytöille suunnattu toiminta jatkuu 2026 pienimuotoisesti Helsingin ja Espoon Tyttöjen Taloilla vakituisen henkilöstön ja tuntityöntekijöiden voimin.
Avaintunnusluvut
Vuonna 2025 Ensisijaisesti tyttö -toimintaan osallistui 80 vammaista ja neurokirjon tyttöä, ja toimintaa esiteltiin myös kouluissa ja kumppanien kanssa. Toiminta tarjosi turvallisen yhteisön vertais- ja inklusiivisissa ryhmissä. Osallistujat arvioivat toiminnan mielekkääksi (ka 4,74) ja kuvasivat itseluottamuksen ja tulevaisuususkon vahvistuneen sekä yksinäisyyden vähentyneen. Vuoden aikana toteutui 52 yhteisöiltaa, 42 ryhmää, 20 retkeä, 14 juhlaa ja 2 leiriä sekä 5 TET-paikkaa. Hanke päättyi nuorten suunnittelemaan Vammaisten päivän juhlaan ja ammattilaisten päätöstilaisuuteen.
Yhteisöstä muodostui monille merkityksellinen ja Ensisijaisesti Tyttö -toiminnassa olikin 1168 käyntikertaa.
Tavoitteiden toteutuminen
Vammaiset tytöt arvioivat toiminnan mielekkyyttä asteikolla 1–5 erinomaisin arvosanoin (ka 4,74)
Palautekyselyssä n=41 vammaista tyttöä, Asteikolla 1–3 (prosenttiosuuksissa, ne jotka ovat antaneet arvosanan 3)
Kaikki (100 %) toimintaan osallistuneet nuoret kokivat sen turvalliseksi (ka 3)
95 % koki voivansa olla oma itsensä (ka 2,95)
69 % koki olevansa vähemmän yksinäinen (ka 2,64)
82 % koki sosiaalisten taitojen kehittyneen (ka 2,77)
86 % kertoi tavanneensa uusia ihmisiä (ka 2,81)
Tulevaisuudenusko vahvistui 82 % (ka 2,79)
69 % voimavarat olivat vahvistuneet (ka 2,62)
80 % koki itsetunnon vahvistuneen (ka 2,69)
Vapaaehtoisen sanoin
”Minulla on aina lämmin olo tänne tullessa.”
Olen ollut mukana hankkeen illoissa vajaan vuoden. Vapaaehtoistyöhön minut sai kaipuu nuorten, erityisesti tyttöjen, pariin oltuani poissa opettajan työstä. Illoissa olen askarrellut, pelannut ja jutellut nuorten kanssa.
Olen luonteeltani rauhallinen ja yritän huomioida erityisesti hiljaisemmat nuoret. Rauhallinen läsnäolo voi tuoda nuorille turvaa. Mieleenpainuvinta on, kun syntyy aito kontakti ja nuori tulee juttelemaan oma-aloitteisesti.
Vapaaehtoistyö on antanut minulle paljon: olen saanut olla oma itseni, viettää aikaa tyttöjen kanssa ja kuunnella heidän ajatuksiaan. Illan jälkeiset purkutilanteet ovat olleet erityisen antoisia.
Toiminta on tärkeää ja ansaitsisi jatkua ja laajentua. Hankkeessa tytöt kohdataan ennen kaikkea tyttöinä – ei vain vammaisina. Vertaisten joukkoon kuuluminen on tärkeää.
Vapaaehtoinen, Espoon Tyttöjen Talo
Yhteistyökumppanit
Aktiivista yhteistyötä tehtiin koulujen ja oppilaitosten, erityisesti ammattiopisto Liven kanssa. Muita yhteistyökumppaneita olivat mm. Autismisäätiö, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry, VAMLAS- vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Kehitysvammatuki57ry, Setlementtiliitto ja DiDa -festivaali. Lisäksi tehtiin yhteistyötä mm. Tavastia, Transmeri, Lumene.
Toimintaa tuki taloudellisesti STEA:n lisäksi Tukilinja, Kehitysvammaisten tukiliitto, Setlementtiliitto, Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki ja Thuring-säätiö.
Helsingin Poikien Talon Tunnekundi-hanke
Elokuussa 2023 käynnistyneen Tunnekundi-hankkeen keskiössä on poikien ja nuorten miesten tunne– ja vuorovaikutustaitoja vahvistava työskentely erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat 10–20-vuotiaat ensimmäisen ja toisen asteen opiskelijat sekä oppilaitokset.
Toiminta on näkynyt aktiivisesti myös Helsingin Poikien Talon arjessa sekä osana erilaisia tapahtumia ja vaikuttamistyötä. Hanketta ovat rahoittaneet aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimi sekä Alli Paasikiven säätiö.
Tulokset ja vaikutukset
Vuoden 2025 aikana toteutimme oppilaitosyhteistyönä poikien ja nuorten miesten tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistaneita ryhmäprosesseja 7, yhteensä 5 eri oppilaitoksessa.
Toimintakertoja ryhmille kertyi 28, joiden 140 käyntikerran aikana kohtasimme 49 eri nuorta. Kohdatut nuoret ovat olleet oppilaitosten kautta tavoitettuja, pääosin erityisen tuen tarpeessa olevia tai käyttäytymisellään oirehtivia poikia ja nuoria miehiä.
Lisäksi toteutimme tunnetyöskentelyyn, dialogisuuteen ja taidelähtöiseen toimintaan keskittyviä teemaryhmiä, työpajoja sekä retkiä osana Helsingin Poikien Talon arkea 32 toimintakerran ja 173 käyntikerran verran.
Nuoren sanoin
”Tykkään erilaisista taiteen muodoista ja koen, että haluan testata erilaisia ilmaisumuotoja, esimerkiksi musiikkia tai kuvataidetta, joita olen päässyt toiminnassa kokeilemaan. Toiminta on tukenut itseilmaisuani ja olen saanut siitä inspiraatiota eri elämän osa-alueille. Erityisesti hauskana kokemuksena mieleeni on jäänyt rap- ja graffitityöpaja.”
– Tony, 27 v.
Erasmus+ Discover EU -hanke (2025)
Vuonna 2025 toimineen Discover EU –hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa 18-vuotiaille nuorille matkustamista ympäri Eurooppaa junayhteyksiä ja muita vihreitä matkustusmuotoja suosien. Ensisijaisesti hanke oli suunnattu Loisto setlementin nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia matkustamiseen.
Hankkeen kautta kolme nuorta saivat Interrail-passit junamatkustamiseen sekä osallisuusrahaa, jota hyödynnettiin majoittumiseen, ruokailuun ja muihin matkakustannuksiin. Hanketta tuki Discover EU-osallisuustoimi.
Tulokset ja vaikutukset
Matkaa varten kokoonnuimme vuoden aikana useita kertoja ryhmäytyen, reittiä suunnitellen ja tarvittavia hankintoja sekä varauksia tehden. Yhteisen suunnitelman pohjalta matka aloitettiin lauttamatkalla Ruotsiin, josta junayhteydet muualle Eurooppaan mahdollistuivat. Matkaan lähti mukaan kaksi ohjaajaa Helsingin Poikien- ja Tyttöjen Talolta.
Kahden viikon matka suuntautui Saksan kautta Itävaltaan ja Tšekkiin. Matkan aikana pääsimme tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, taiteeseen ja reissuelämän eri puoliin.
Kotiinpaluun jälkeen tapasimme vielä yhteistä kokemusta muistellen: Päällimmäisenä tapaamisessa tiivistyi uuden oppiminen itsestä ja muiden kanssa toimimisesta sekä hankkeen kautta mahdollistuneen kokemuksen ainutlaatuisuus.
Kansainvälinen toiminta
Loiston kansainvälinen toiminta vilkastui myönnetyn Erasmus+ ohjelman akkreditaation myötä. Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan sekä urheilun ohjelma. Akkreditaatio on Opetushallituksen ja Erasmus+ ohjelman myöntämä useamman vuoden strateginen hakemus kansainvälisille toiminnoille. Rahoituksella pyritään tukemaan Itä-Pasilan pitkäkestoisen kansainvälisen nuorisotyön jatkuvuutta sekä laajentamaan työmuotoa myös muihin Loiston yksiköihin. Tällä rahoituksella paitsi lisätään nuorten ryhmätapaamisten eli kansainvälisten leirien määrää, myös rakennetaan ja vahvistetaan uusia kansainvälisiä yhteistyöverkostoja sekä kasvatetaan työntekijöiden osaamista. Erityisen tärkeää laadukkaan kansainvälisen toiminnan toteutumisessa jatkuvuus, hyvät ja luotettavat yhteistyötahot sekä tätä kautta toiminnan tarjoamat mahdollisuudet nuorille kasvaa osana kansainvälistä yhteisöä.
Kansainvälinen verkostotapaaminen
Loistossa järjestettiin kansainvälinen verkostotapaaminen syyskuun alussa, jonne kutsuttiin vanhoja ja uusia kansainvälisiä kumppaneita sekä kotimaan toimijoita. Verkostotapaamiseen osallistui 52 henkeä. Sekä loistolaiset että osallistujat esittelivät omaa työtään sekä jakoivat hyviä menetelmiä. Aikaa varattiin myös yhteisten arvojen löytämiselle ja yhteistyön muotojen kehittämiselle. Yhteistyötä jatketaan opintovierailujen ja ryhmätapaamisten muodossa vuonna 2026.
Palautekysely, (asteikolla 1-4, n=38, osuus, jotka vastanneet 3 ja 4)
- Tapaaminen auttoi löytämään yhteistyökumppaneita, jotka jakavat samat arvot 30/38
- Vahvistiko tapaaminen motivaatiotasi tehdä kansainvälistä nuorisotyötä 35/38
- Syvensikö tapaaminen osaamistasi eri nuorisotyön menetelmien osalta 30/38
“I found the this events very helpful in a as I learned more about Erasmus+, while also getting the opportunity to learn about planning projects from some fantastic people. I am grateful for this opportunity of meeting such lovely people, I feel that it has really benefitted my work” - osallistuja
”Erasmus -verkostotapaaminen oli antoisa kokemus, jonka kautta mahdollistui tutustuminen muihin ammattilaisiin sekä muualla Euroopassa tehtävään nuorisotyöhön moniulotteisesti. Tapahtumassa toteutuneiden työpajojen vertaisoppiminen ja vapaamuotoisemmat keskusteluhetket tarjosivat perspektiiviä omaan työhön, jonka kanssa helposti kuplautuu hektisessä arjessa. Erityisesti muiden sukupuolisensitiivisyyden rajapinnoilla operoivien ammattilaisten kanssa keskustelu sekä oman työpajan vetäminen tarjosivat vahvistusta sille, että oikeiden asioiden äärellä tässä ollaan työtä tekemässä.” – Petrus, Loiston työntekijä
Ryhmätapaamiset
Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön yksikössä nuorisovaihdosta on tullut tärkeä osa toimintaa. Toiminnan kohderyhmänä ovat alueen 10–18-vuotiaat nuoret ja monet kävijöistä sitoutuvat mukaan toimintaan useaksi vuodeksi. Toiminnassa mukana olevien nuorten toiveesta lähdimme toteuttamaan kansainvälistä toimintaa ja ensimmäinen nuorisovaihto tehtiin vuonna 2016. Heti tämän jälkeen nuoremmat toiminnassa olevat kävijät alkoivat jo odottaa omaa vuoroaan päästä mukaan nuorisovaihtoon. Vaihdot ovat siis juurtuneet osaksi toimintaa ja ovat tärkeä ja odotettu tapahtuma monelle nuorelle, jotka ovat jo vuosien ajan odottaneet omaa mahdollisuuttaan päästä mukaan kansainväliseen toimintaan.
Vuonna 2025 huhtikuussa toteutimme vielä Itä-Pasilan viimeisen erikseen haetun nuorisovaihdon Inarissa. Syksyn 2025 nuorisovaihto Espanjassa oli ensimmäinen akkreditoinnilla toteutettu nuorisovaihto. Näemme kuinka merkityksellisiä, kasvattavia ja elämyksellisiä nämä kokemukset ovat nuorille, ja he ovat saaneet uusia taitoja ja tietoa, joka tulee hyödyttämään heitä elämässään vielä pitkälle.
”Vuosi 2025 oli minulle tärkeä ja monipuolinen vuosi. Olen ollut 10 eri Erasmus+ projektissa. Osassa osallistujana ja osassa ohjaajana. Tein töitä koko vuoden nuoriso-ohjaajana. Työ oli minulle mielekästä ja opettavaista. Tapasin paljon nuoria ja sain olla mukana heidän arjessaan.
Poikakerhossa kivointa siellä tänä vuonna oli järjestää pakopelin nuorille. Monille pojille tärkeä paikka. Minulle oli tärkeää olla turvallinen aikuinen ja kuunnella heitä.
Vuoden aikana osallistuin myös Lapissa olevaan Erasmus+ vaihtoon jossa kumppanina oli Portugali. Matka Lappiin oli hieno kokemus jossa päästiin vertailemaan luontoa eri maiden kesken. Luonto oli kaunis ja rauhallinen. Yhteistyö luonnossa oli parasta.
Lisäksi olin ensimmäistä kertaa virallisesti ohjaajana mukana Erasmus+ vaihdossa Espanjassa. Vaihto oli opettavainen ja mielenkiintoinen kokemus. Tapasin uusia ihmisiä ja opin uutta kulttuurista. Espanjassa opin myös lisää työstä nuorten kanssa ja kehitin omia taitojani.
Omasta näkökulmastani ohjelmiin osallistuvat nuoret saavat näistä kokemuksista paljon. He oppivat toimimaan ryhmässä, kuuntelemaan muita ja ilmaisemaan omia mielipiteitään. Monille nuorille nämä projektit lisäävät rohkeutta ja itseluottamusta. Kansainväliset kokemukset auttavat ymmärtämään eri kulttuureja ja huomaamaan, että vaikka olemme erilaisia, olemme myös samanlaisia. Nuoret saavat uusia kavereita ja tärkeitä muistoja, jotka voivat vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa.
Vuosi 2025 oli täynnä työtä, matkustamista ja oppimista. Opin paljon itsestäni ja työstäni nuoriso-ohjaajana. Vuosi antoi minulle hyviä muistoja ja tärkeitä kokemuksia tulevaisuutta varten.” -Basel
Nuorten ja asiakkaiden osallisuus
Nuoret mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
Loiston toiminta perustuu ajatukseen, että nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja aktiivisia toiminnan kehittäjiä. Toimintaa toteutetaan yhdessä nuorten kanssa, ja heidän näkemyksensä ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia.
Nuoret osallistuvat toiminnan kehittämiseen esimerkiksi talotoimikuntien,
palautekyselyiden ja yhteisten keskustelujen kautta. Näissä tilanteissa nuorten
näkemykset vaikuttavat toiminnan sisältöihin, aikatauluihin ja toteutustapoihin. Palautetta kerätään säännöllisesti, ja sen perusteella toimintaa kehitetään.
Vuonna 2025 nuorten osallisuutta vahvistettiin vertaistoiminnan ja nuorten vastuuroolien kautta. Nuoret osallistuivat ryhmien suunnitteluun, tapahtumien toteuttamiseen sekä yhteisten toimintojen kehittämiseen yhdessä työntekijöiden kanssa. Osallistuminen vahvistaa nuorten kokemusta siitä, että heidän näkemyksillään on merkitystä ja että he voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä.
Toiminnan lähtökohtana on turvallinen ja kunnioittava ilmapiiri, jossa jokainen nuori voi tulla kohdatuksi omana itsenään. Työtä ohjaa sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen työote, joka huomioi nuorten erilaiset taustat ja elämäntilanteet. Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa luottamuksen syntymisen ja tukee nuorten aktiivista osallistumista.
Käytetyt menetelmät
Nuorten ja asiakkaiden osallisuutta vahvistettiin muun muassa seuraavien menetelmien avulla:
- talotoimikunnat ja nuorten yhteiset keskustelufoorumit
- palautekyselyt ja jatkuva palautteen kerääminen
- yhteiskehittäminen nuorten kanssa toiminnan suunnittelussa
- vertaistoiminta ja nuorten vastuuroolit ryhmissä ja tapahtumissa
Menetelmät tukevat nuorten mahdollisuuksia osallistua toimintaan sekä vaikuttaa sen sisältöihin ja kehittämiseen. Samalla ne vahvistavat nuorten kokemusta kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta yhteisössä.
Nuorten ääni
“Loistossa tuntuu, että meidän mielipiteillä on oikeasti merkitystä. Kun kerromme, mitä toivomme toiminnalta, sitä myös kuunnellaan. On ollut hienoa nähdä, että omat ideat voivat muuttua oikeiksi tapahtumiksi tai ryhmiksi.
Parasta on se, että täällä voi olla oma itsensä. Ryhmissä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Loistossa tuntuu turvalliselta kertoa omista ajatuksista ja kokemuksista.
Osallisuus tarkoittaa minulle sitä, että meitä kuunnellaan ja voimme vaikuttaa siihen, millaista toimintaa täällä on. Se antaa tunteen siitä, että olemme osa yhteisöä.”
Yhteistyö ja kumppanuudet
Keskeiset kumppanit vuonna 2025
Loisto Setlementin toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Vuonna 2025 keskeisiä kumppaneita olivat kaupungit ja kunnat, hyvinvointialueet, oppilaitokset, järjestöt sekä muut nuorten parissa toimivat organisaatiot.
Yhteistyötä tehtiin muun muassa oppilaitosten kanssa nuorten arjen tukemiseksi sekä eri palveluverkostojen kanssa nuorten tavoittamiseksi ja ohjaamiseksi toiminnan pariin.
Laaja verkostoyhteistyö tukee nuorten tavoittamista heidän arkiympäristöissään sekä
vahvistaa palvelupolkujen sujuvuutta. Yhteistyö mahdollistaa nuorille oikea-aikaisen tuen ja tukee heidän kiinnittymistään turvallisiin aikuiskontakteihin.
Yhteistyön merkitys nuorille
Yhteistyö kumppaneiden kanssa mahdollistaa nuorille turvallisia kohtaamispaikkoja sekä tukea arjen tilanteisiin. Oppilaitosyhteistyön kautta nuoria tavoitetaan heidän arjessaan, ja he ohjautuvat toiminnan pariin myös ammattilaisten kautta.
Yhteistyö eri toimijoiden kanssa vahvistaa nuorten tukiverkostoja ja tukee nuorten
tarpeiden tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Tämä tukee nuorten arjessa
pärjäämistä ja vahvistaa heidän kokemustaan siitä, että apua on saatavilla.
Talouskatsaus
Talous ja ohjaus
Yhdistyksen talous säilyi vakaana epävarmassa rahoitusympäristössä. Talouden
suunnittelu ja seuranta olivat keskeisessä roolissa toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa.
Loistossa talouden ohjaus perustuu oman talousasiantuntijan ja ulkoisen taloushallinnon kumppanin yhteistyöhön. Tämä mahdollistaa sekä arjen talouden tiiviin seurannan että läpinäkyvän ja laadukkaan taloushallinnon.
Vastuullinen taloudenpito tukee toiminnan kehittämistä ja strategisten tavoitteiden
toteutumista.
Talous yhdellä silmäyksellä 2025
Vuonna 2025 Loisto Setlementin kokonaisliikevaihto oli noin 3,7 miljoonaa euroa.
Toiminnan keskeiset menot kohdistuivat henkilöstöön, joka mahdollistaa nuorten
kohtaamisen, ryhmätoiminnan sekä yksilöllisen tuen toteuttamisen. Henkilöstökulut olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, ja toiminnassa työskenteli vuoden aikana 58 työntekijää.
Toimintaa täydensivät 45 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 723 tuntia
vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoisten panos vahvistaa arjen toimintaa ja mahdollistaa lisääkohtaamisia nuorten kanssa.
Loisto Setlementin toimintaa rahoittivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus
(STEA), kaupungit ja kunnat sekä erilaiset hankerahoitukset. Monipuolinen rahoituspohjatukee toiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä.
Talous luo perustan Loiston työlle nuorten parissa: resurssit mahdollistavat kohtaamiset, tuen ja turvallisten yhteisöjen rakentamisen arjessa.
Johtaminen ja hallinto – Strategista ja vaikuttavaa ohjausta
Vuonna 2025 Loisto Setlementtiä johti aktiivinen ja asiantunteva hallitus, jonka työ varmisti toiminnan vakauden sekä tuki strategista uudistumista muuttuvassa toimintaympäristössä.
Hallitukseen kuuluivat:
- Minna Remes-Sievinen, puheenjohtaja
- Elina Hakkarainen, varapuheenjohtaja
- Kai Laitinen
- Tuire Halonen
- Lars Rikberg
- Anna-Maria Isola
Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa, minkä lisäksi järjestettiin sääntömääräinen kevätkokous ja syyskokous. Hallitus osallistui aktiivisesti uuden strategian valmisteluun ja päätti Loisto Setlementin strategiasta vuosille 2026–2029.
Strategiaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä myös nuorten ja työntekijöiden kanssa, mikä vahvisti osallisuutta ja varmisti, että strategia pohjautuu arjen kokemuksiin ja todellisiin tarpeisiin.
Vaikuttavuus ja toiminnan laajuus
Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Loiston toiminta säilyi laajana ja
merkityksellisenä. Vuonna 2025 toiminnassa kertyi 54 336 kohtaamista, ja siihen osallistui 4052 lasta ja nuorta.
Työ toteutui sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti, kohdaten erityisesti haavoittuvassa
asemassa olevia nuoria. Toiminta vahvisti nuorten turvallisuutta, osallisuutta ja
tulevaisuudenuskoa.
Yhteenveto vuodesta 2025
Vuosi 2025 on ollut Loisto setlementille kehittämisen ja strategisen uudistumisen vuosi.
Samalla se on ollut jatkuvuuden varmistamisen vuosi epävarmassa toimintaympäristössä sekä vahvan nuorten kohtaamisen ja työn merkityksellisyyden vuosi.
Olemme jatkaneet työtämme nuorten rinnalla – ja samalla rakentaneet tulevaisuutta, jossa voimme tehdä sen entistä vaikuttavammin.
Loistossa uskomme edelleen samaan perusasiaan: yksi kohtaaminen voi muuttaa suuntaa – ja yhdessä rakennamme toivoa.
Kohtaaminen muuttaa maailmaa.
Kiitokset
Yhdessä nuorten rinnalla
Loiston vuosi 2025 rakentui kohtaamisista, yhteistyöstä ja yhteisestä vastuusta. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa työtämme nuorten ja perheiden rinnalla.
Vapaaehtoisille
Läsnäoloa, lämpöä ja merkityksellisiä kohtaamisia
Loiston toiminta rakentuu yhteisöllisyydestä – ja sen ytimessä olette te, vapaaehtoiset. Vuonna 2025 vapaaehtoiset olivat mukana monipuolisesti eri toiminnoissa. Jokainen kohtaaminen ja rinnalla kulkemisen hetki on ollut tärkeä osa nuoren arkea.
Vapaaehtoisten panos tuo Loiston toimintaan inhimillisyyttä, jatkuvuutta ja uusia
näkökulmia. Nuorelle merkityksellistä on usein juuri se, että joku pysähtyy, kuuntelee ja on läsnä.
“Te ette ole vain mukana – te muutatte maailmaa, yksi kohtaaminen kerrallaan.”
Kiitos ajastanne, osaamisestanne ja sitoutumisestanne. Yhdessä olemme rakentaneet
ympäristöjä, joissa nuori voi kokea olevansa tervetullut, hyväksytty ja arvokas.
“Vapaaehtoisuus on rinnalla kulkemista, joka vahvistaa nuoren kokemusta siitä,
ettei hän ole yksin.”
Yhteistyökumppaneille
Yhdessä tekemisen voimaa
Loisto Setlementti kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitaan – järjestöjä,
kaupunkeja, hyvinvointialueita, oppilaitoksia, yrityksiä ja asiantuntijaverkostoja. Vuonna 2025 yhteistyö on ollut keskeinen osa toimintamme toteutumista ja kehittämistä.
Yhteistyö on mahdollistanut toiminnan toteuttamisen monipuolisesti eri ympäristöissä sekä tukenut nuorten tavoittamista ja ohjautumista palveluihin. Samalla se on tarjonnut mahdollisuuksia yhteiseen oppimiseen ja toimintatapojen kehittämiseen.
“Kumppanuus on yhdessä tekemistä – arjen tasolla, nuorten hyväksi.”
Kiitos kaikille tahoille, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa toimintaa esimerkiksi tilojen, asiantuntijuuden, yhteistyön ja yhteisten tapahtumien kautta.
Kummeille
Tukea ja rinnalla kulkemista
Lämmin kiitos Loiston kummeille, jotka ovat olleet mukana tukemassa toimintaamme ja kulkeneet rinnallamme nuorten hyväksi.
Kummien tuki on arvokas osa Loiston yhteisöä. Se mahdollistaa toimintaa, tuo näkyvyyttä nuorten asioille ja vahvistaa viestiä siitä, että nuorten hyvinvointi on yhteinen asia.
“Kummina oleminen on tapa osoittaa, että nuori ei ole yksin – että hänen rinnallaan
kuljetaan.”
Kiitos sitoutumisestanne ja tuestanne.
Rahoittajille
Työn mahdollistajille
Lämpimät kiitokset kaikille Loiston rahoittajille, jotka olette mahdollistaneet pitkäjänteisen työn nuorten ja perheiden parissa myös vuonna 2025.
Rahoituksenne ansiosta olemme voineet tarjota matalan kynnyksen tukea, turvallisia
kohtaamisia ja yhteisöjä nuorille eri puolilla pääkaupunkiseutua sekä digitaalisissa
ympäristöissä.
“Rahoitus mahdollistaa sen, että nuori saa tukea oikeaan aikaan ja turvallisessa
ympäristössä.”
Kiitos luottamuksestanne ja tuestanne. Yhdessä olemme voineet jatkaa työtä nuorten rinnalla – kohtaaminen kerrallaan.
Loiston viesti vuoden päätteeksi
Vuonna 2025 olemme rakentaneet turvallisia yhteisöjä, vahvistaneet osallisuutta ja kulkeneet nuorten rinnalla arjessa ja muutoksissa. Tätä työtä emme tee yksin.
Kiitos, että olette mukana.
Kohtaaminen muuttaa maailmaa.
