Meillä kaikilla on erilainen määrä aineellisia, henkilökohtaisia ja olosuhteisiin liittyviä voimavaroja. Mitä vähemmän voimavaroja, sitä suurempi riski on joutua menetysten kierteeseen. (Hedrenius & Johansson, 2013) Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on vaikuttanut eniten niihin nuoriin, jotka jo ennen kriisiä olivat haavoittuvassa tilanteessa.  

Bahar-hankkeessa työskentelemme kunniaan liittyvää väkivaltaa kohdanneiden nuorten kanssa. Nuoret, jotka ovat väkivallan tai sen uhan takia joutuneet irtautumaan perheistään, tai joiden perhe on kunniaan liittyvän konfliktin takia torjunut heidät, ovat menettäneet useita voimavarojaan. Jäädessään tutun sosiaalisen verkostonsa ulkopuolelle ei nuorella välttämättä ole ollenkaan aikuisia, joilta saada tukea ja turvaa. Nuori joutuu yhtäkkiä pärjäämään itsenäisesti, asumaan ensimmäistä kertaa yksin ja huolehtimaan toimeentulostaan. Jos rahat eivät riitä, on osattava ja uskallettava etsiä apua. Monet sosiaali- ja terveysalan palveluista ovat saatavissa vain, jos niitä sinnikkäästi osaa ja jaksaa hakea. Avun löytäminenkin vie voimavaroja. Yksinäisyyden ja taloudellisen epävarmuuden lisäksi nuoren tilanteeseen liittyy usein pelon, surun ja ahdistuksen tunteita. Nuori voi kokea traumaperäistä oireilua tai muita mielenterveyden häiriöitä. Kunniaan liittyvä konflikti saattaa olla edelleen käynnissä ja nuoren turvallisuus voi olla uhattuna. Perusturvallisuuteen voivat myös vaikuttaa oleskelulupaprosessit ja niihin liittyvä epävarmuus. Kun perusturvallisuus on horjunut, on vaikea löytää energiaa olla itsevarma, iloinen ja sosiaalinen; jos taas ei ole iloinen ja sosiaalinen, voi olla vaikeaa luoda uusia ihmissuhteita menetettyjen tilalle. Ilman ihmissuhteita voi elämä tuntua merkityksettömältä – mistä siis löytää jaksamista opiskella tai löytää töitä. Menetysten kierre on syntynyt. 

Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnan sulkutila aiheuttaa erityisen paljon haasteita. Olemme viimeisen vuoden aikana huomanneet, kuinka poikkeusaika on lisännyt yksinäisyyden ja epävarmuuden tunnetta monilla asiakkainamme olevista nuorista. Kun sosiaalinen verkosto on pieni, tuntuu erityisen pahalta, ettei kouluun tai esimerkiksi ryhmätoimintaan voi enää osallistuakaan. Nämä ovat saattaneet olla nuoren tärkeimpiä arkirytmiä ja sosiaalista kuuluvuutta ylläpitäviä tekijöitä. 

Poikkeusaikana turvaa virukselta on haettu kotoa. Kaikille koti ei kuitenkaan ole turvallinen paikka. Kotihälytysten määrä ja ensi- ja turvakoteihin tehdyt yhteydenotot ovat lisääntyneet korona-aikana. (Vasankari, 2020) Lisääntynyt kotona vietetty aika voi kärjistää tilanteita perheissä tai parisuhteissa, joissa on väkivaltaa. 

Nk. digiloikka, joka koronan aikana on tapahtunut, ei ole yhtä helppoa tai mahdollista kaikille. Osa nuorista ei pysty löytämään kotoaan rauhallista ja turvallista paikkaa puhua omista asioistaan puhelimessa tai videolla. Rankkojen kokemusten takia osan on vaikea luottaa ihmisiin, minkä takia keskustelut etäyhteyksin tuntuvat vaikealta. Joillakin nuorilla oppimisvaikeudet tai esimerkiksi vieras kieli tekevät erilaisten videosovellusten käytön hankalaksi. 

Menetysten kierteen voi katkaista ja voimavaroja voi vahvistaa. Kuinka varmistamme, että tavoitamme ne nuoret, jotka edellä kuvattujen seikkojen vuoksi jäävät liian helposti avun ulkopuolelle.  

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on #kallislaina. 

Kirjoittaja Sanja työskentelee Loiston kunniakäsityksiin ja -konflikteihin liittyvän työn yksikössä 

 

Lähteet:

Hedrenius, Sara & Johansson, Sara 2013. Kriisituki. Ensiapua onnettomuuksien, katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn. Tietosanoma. 

Vasankari, Aino 2020. Kotihälytysten määrä on kasvanut jopa neljänneksellä korona-aikana. Yle uutiset. WWW-artikkeli. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11678580 (viitattu 16.5.2021) 

 

Nuorten mielenterveyden laiminlyönti on kallis laina -kampanjaviikolla 17.-21.5.2021 haluamme herättää keskustelua koronan vaikutuksista nuorten elämään. Tehdään yhdessä näkyväksi nuorten kokemuksia koronavelan maksajina ja nostetaan esille nuorten hyvinvointia edistäviä mielenterveystekoja. Haastetaan päättäjät tekemään konkreettisia ratkaisuja nuorten mielenterveyden hyväksi. Lue lisää ja tule mukaan https://loistosetlementti.fi/kallis-laina-kampanja/

 

The Bahar Project – new beginnings and a sea of opportunities for young people affected by honour related conflicts

 

Bahar, Persian/Turkish for spring or a new start, and Arabic for sea, is the name of Loisto Setlementti’s 3-year project that forms a part of the NGO’s unit for preventing and solving honour related conflicts and violence. While preventive work is done among families and wider communities to mitigate or manage honour related conflicts, there are many young people who temporarily or permanently decide to or are forced to leave their families. Reasons for this vary for example from not finding a way to peacefully co-exist, not being able to openly be who they are, to be in love or start a relationship with whom they want, or not feeling safe, sometimes threatened by forced marriage or violence.

Starting anew, detaching from one’s family and wider community, especially for young people from collectivist cultures where a group’s needs and goals play a central role in the individual’s life, can feel like a shock. Many of the young people struggle to live alone for the first time in their lives, take care of their mental health, and to build new social networks. Many need long-term support to manage everyday life independently, make decisions, to strengthen their self-esteem, to deal with trauma, to work on safety issues and healthy boundaries, and to reflect on one’s own family relations. Crisis work does not provide this kind of support and many young people are left alone, often feeling the pressure to return to their family where they faced a risk of mental or physical violence. Everybody needs other people, social relations, but if one may not have those relations safely among family members, communities or in the society, they may end up being victims of harassment, assault, or sexual violence.  To fill this gap, the Bahar project started in 2018 and is now onto its final year, supporting young people (15-29 years old) in the Helsinki Capital Region.

Like the deep calm of the seabed while a storm is raging on the surface, the Bahar team aims to help the young people in their search for a place of inner and external safety amidst the multiple challenges, tragedies as well as opportunities of life. We believe that the key to the success of Bahar-work has been its flexibility, non-formality, and long-term support, allowing trust to grow between the client and the worker, meeting peers who are in same situation, sharing experiences with others. Some of the specific results of the project have been better housing, studying and job situations, support in the asylum process or gaining a residence permit, better mental health, less alcohol abuse and risk behaviour, higher self-esteem and sense of independence, gaining more trust to speak about traumatic events, more trust to authorities and having the courage to report crimes.

This spring, the Bahar team is honoured to have our work recognised by the Nordic Council of Ministers and selected as one of the best practices on the Integration Norden platform among other Nordic programs and projects. Honour-related issues are not yet well identified or understood at a societal level in Finland and while there are many dedicated actors with solid expertise in the topic, more research, knowledge-sharing, and dialogue is needed to prevent honour related conflicts and to provide a wider network of support for those affected by it. Here, we celebrate the existing cooperation among organisations, authorities and initiatives of Nordic countries and invite new forms of exchange. Together, we hope to keep challenging presumptions and stereotypes that limit our ability to recognise and fully understand the complexity of honour related issues, starting from simple victim-perpetrator dichotomies to gendered ideas that honour related violence only affects young women and that its perpetrators would always be men. While this is so in a significant number of cases, also boys or men can be victims of honour related violence. Moreover, an important target group in the Bahar project is LGBTIQ individuals who face highly vulnerable situations because of honour-related issues being tightly connected to heteronormativity. LGBTIQ individuals face also more often threat from anonymous people from same ethnic/religious background as well as Finnish people in the public area thus they are more vulnerable.

 

 

Men and boys can be victims of sexual violence

 

In this blog post I want to share thoughts related to sexual violence from the perspective of men who have been targets of sexual assaults. In our work at Sopu, unit of Loisto setlementti, we have worked with several male clients who have faced sexual violence.

Sexual abuse of men or boys can happen in different places and in various circumstances. Some of them face this situation inside their families, so that the abusive person is a member of the family or a close relative. Others have encountered sexual abuse in another country, where they have been living in the middle of a war or a conflict zone. Some others have faced abuse and violence at the reception centers or in other places. Most of these victims think that the aim of sexual violence is to show the perpetrator’s power over the victims, and to dominate and control them.

One common consequence of sexual violence and sexual abuse is the feeling of shame and culpability. Most of the people I have met share this feeling. Many of them have been thinking that they were victims of sexual abuse because they didn’t look manly enough, or they weren’t strong enough to protect themselves, or because they belong to a gender or sexual minority. Also, this feeling of shame can be stronger when the perpetrator is female.

In the context of shame, stigma, and silence surrounding sexual violence against men and boys, acknowledging this phenomenon is a condition to provide adequate services and care. It is also important to challenge the social and cultural assumption that men are not vulnerable, along all the other stereotypes about boys and men.

Shame is one of the reasons that can make the recovery of a survivor take a long time. Shame can affect the way people see themselves, also in the eyes of others, and it can make them question whether they can trust their feelings and experiences. This feeling can also affect their relations with their families or/and their communities. This is why many of the survivors of sexual violence/abuse are also victims of honour related violence.

From the point of view of family or community of the victims, the victim has brought disgrace for the whole family, and caused a public humiliation for other family members/community. Those thoughts come from the social roles and norms of men and boys, and all the stereotypes related to manhood. Therefore, they can abandon the victims and punish them to clean the shame that was caused, in their eyes, by the victim’s action.

I think no one should live in this feeling of shame or feel dishonorable. The great responsibility is in the hands of the society, by questioning the definition of men/boy in different social contexts, also by questioning the expectations towards men and boys. I believe that it’s important for all the families to teach our kids that it’s “ok” to cry and feel vulnerable, no matter what your gender is. No one should have a need to be strong all the time,if you don’t feel so.

 

Kirjoittaja Hassen työskentelee Kunniakäsityksiin ja -konflikteihin liittyvän työn yksikössä Loisto setlementissä 

 

Liitä äänesi seksuaalista väkivaltaa ja häirintää vastaan.

Seuraa kampanjaa tilillä @eimeidanhapea.

Kampanjassa mukana: @eimeidanhapea @neaelviira ja tiimi @suavarten_official @naistenlinja @mandag @loistosetlementti @vantaantyttojentila @puijolasetlementti

#eimeidänhäpeä

 

 

Keskiviikkona 5.12. vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Haluamme kiittää kaikkia teitä vapaaehtoisena toimineita mahtavasta panostuksestanne. Olette olleet meille suureksi avuksi!  Kiitos, että olette mukana lasten ja nuorten elämässä. Työmme ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoistemme arvokasta tukea. Olette meille tärkeitä, kiitos!

Loisto Setlementissä vapaaehtoiset toimivat lasten ja nuorten arjessa läsnäolevina aikuisina. Vapaaehtoistyötä on tehty Tyttöjen Taloilla Espoossa ja Helsingissä, Poikien Talolla Helsingissä, Itä-Pasilan asukastalolla, osana Bahar-hanketta, Jane-hanketta, ja digitaalista nuorisotyötä.

Vuodesta 2007 lähtien tärkeänä osana Tyttöjen Talon toimintaa on ollut sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoiset aikuiset naiset ovat osa Tyttöjen Talon yhteisöä, ja hyödyntämällä omaa läsnäoloaan ja erilaisia taitojaan, ovat he tukena tyttöjen ja nuorten naisten arjessa. Vapaaehtoiset ovat moninainen joukko eri ikäisiä, näköisiä ja taustaisia naisia, jotka toimivat Tyttöjen Talon kävijöille tukena ja roolimallina. Läsnäolollaan vapaaehtoiset ovat tuoneet oman kokemuksensa naiseksi kasvusta ja naisena olemisesta tyttöjen tueksi ammattilaisten rinnalle. Poikien Talolla vapaaehtoiset ovat osallistuneet yhteisöllisen olohuonetoiminnan järjestämiseen, ja toimineet työntekijöiden apuna erilaisilla retkillä ja tutustumiskäynneillä. Vapaaehtoiset ovat tukeneet maahan muuttaneita ja pakolaistaustaisia kävijöitä suomen kielen arkikäytössä, jakaneet omaa osaamistaan ja erityistaitojaan, ja läsnäolollaan lieventäneet kävijöiden mahdollista yksinäisyyden tunnetta. Poikien Talon vapaaehtoiset ovat toimineet tärkeänä roolimallina, kuunnelleet nuoria, ja olleet heidän tukenaan.

Digitaalisen nuorisotyön vapaaehtoiset kohtaavat nuoria keskiviikkoisin Loisto Chatissa. Chat-tiimi kokoontuu yleensä tekemään työtä yhdessä, ja vapaaehtoiset ovat olleet tärkeänä osana tätä tiimiä. Chatissa vapaaehtoiset kohtaavat nuoria muiden työntekijöiden tavoin. Digitaalisen nuorisotyön koordinaattorin Reetta Hännisen mukaan vapaaehtoisista on ollut suuri apu Chat-työssä. Chatin lomassa keskusteluja ja vastauksia pohditaan välillä koko tiimin voimin, ja koska vapaaehtoisilla on monenlaista taustaa ja erilaista osaamista, löytyy vapaaehtoisilta usein sellaista näkemystä, mitä muilla työntekijöillä ei ole. Vapaaehtoiset ovat saaneet nuorilta paljon hyvää palautetta keskusteluistaan, ja palaute pyritäänkin aina välittämään myös suoraan vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyö antaa ihmiselle mahdollisuuksia kehittyä. Sen kautta voi saada uutta osaamista, kokemusta ja verkostoja, ja voi päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin teemoihin. Loisto Setlementti tarjoaa vapaaehtoisille myös tukea, lisäkoulutuksia, ohjausta ja yhteisiä illanviettoja. Me Loisto Setlementissä arvostamme vapaaehtoisten apua ja läsnäoloa työssämme, ja haluamme vielä kiittää jokaista vapaaehtoisena ollutta!

Seuraavat vapaaehtoisten koulutukset järjestämme keväällä 2020. Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä Loisto Setlementissä, voit lukea siitä täältä ja kysyä lisää toimintojen vastaavilta työntekijöiltä.

Jasmin Levander, Loisto Setlementti

Kunniaan liittyvään väkivallan ennaltaehkäisyyn ja väkivaltatyöhön on olemassa keinoja ja osaamista

Suomessa on työskennelty kunniaan liittyvän väkivallan parissa jo yli kymmenen vuotta. Tietoisuuden lisäämiseen sekä kunniaan liittyvän väkivallan uhrien ja tekijöiden tukemiseen on kehitetty vuosien mittaan hyviä menetelmiä. 

Kuten Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta toteaa (HS 2.9.2019) Ruotsin Origon kaltaista resurssikeskusta meillä ei vielä ole. Tällä hetkellä kunniaan liittyvä väkivaltatyö on keskittynyt kolmannelle sektorille järjestöjen hoidettavaksi. Olisi tärkeää, että kunnat ja valtio kantaisivat vastuuta kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisystä ja auttamistyöstä, kuten pohjoismaiset naapurimme tekevät. On kuitenkin hyvä kriittisesti pohtia  millä tavalla kunniaan liittyvään väkivaltaan puututaan Suomessa. Toiminnan kehittämisessä olisi ensiarvoisen tärkeää kuulla ja ottaa huomioon juuri niiden ihmisten mielipiteet, jotka tuntevat kunniakäsitykset tai ovat kohdanneet kunniaan liittyvää väkivaltaa. 

Loisto setlementin kunniakäsityksiin ja konflikteihin liittyvän työn yksikössä, Sopu-työssä, on viime vuosina tehty huomattavasti aikaisempaa enemmän yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten, lastensuojelun, sosiaalityön sekä poliisin kanssa. Yhteistyö on mahdollistanut asiakkaan kokonaisvaltaisen tukemisen. Myös pakkoavioliittoja on voitu estää ja saatu avioeroja ei toivottujen liittojen purkamiseksi. Juuri moniammatillisella yhteistyöllä voimme vaikuttaa kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Keinoja tähän voisi olla työn valtakunnalliseen poikkisektoraaliseen yhteiskehittämiseen panostaminen. Lakimuutoksilla voidaan ehkä vaikuttaa tietoisuuden lisääntymiseen, mutta kunniaan liittyvää väkivaltaa kohtaavat ihmiset elävät usein todellisuudessa, johon muutokset laissa eivät välttämättä tuo käytännön helpotusta. Ihmisten auttaminen edellyttää rohkeutta kuulla ja kohdata ihminen hänen ainutlaatuisen ja yksilöllisen tilanteensa kanssa sekä yhteistyötä parhaan mahdollisen ratkaisun löytymiseen.

Henna Kolehmainen
Yksikön johtaja 
Kunniakäsityksiin ja konflikteihin liittyvä työ (Sopu-työ & Bahar-hanke)
Manager of the Honour-related violence work

Tiedote 5.3.2019
Loisto setlementti ry
Julkaisuvapaa heti

 

Kunniakäsitykset ohjaavat yhteisöllisissä kulttuureissa näkemyksiä siitä, millä tavalla tulisi olla ja elää. Nämä käsitykset ovat parhaimmillaan voimavara ja turva elämässä, mutta joskus käsitykset saattavat kääntyä rajoittamiseksi, painostamiseksi ja väkivallaksi. Loisto setlementin Sopu-työ on tehnyt jo seitsemän vuoden ajan työtä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemiseksi & nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi kunniaan liittyvissä konflikti- tai väkivaltatilanteissa. Työ kunniaan liittyvien konfliktien ja väkivallan parissa laajenee

SOPU-työn rinnalla toimii nyt BAHAR-hanke, joka tukee kunniaan liittyvän kaltoinkohtelun ja väkivallan vuoksi yhteisöstään irtaantuvia tai irtautuneita nuoria ja nuoria aikuisia. BAHAR-hanke auttaa nivelvaiheessa nuorta irtautumaan perheestään ja yhteisöstään turvallisesti sekä tukee nuorta itsenäistymään ja kiinnittymään yhteiskuntaan uudessa muuttuneessa elämäntilanteessaan. Hanke on osa STEA:n Arvokas-ohjelmaa.

Kunniakäsityksiin ja konflikteihin liittyvässä yksikössä tehdään työtä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemiseksi mm. vanhempainryhmissä, ammattilaisia ja eri yhteisöjä kouluttamalla sekä aktiivisella vaikuttamistyöllä. Perheitä pyritään tukemaan mahdollisimman varhain ristiriitojen ilmetessä, jotta tilanne ei eskaloituisi väkivallaksi. Kriisi- ja konfliktitilanteessa turvataan ensisijaisesti väkivallan kohteen tilanne ja pyritään rauhallisesti selvittämään, millä tavoin tilannetta lähdetään ratkaisemaan konfliktin eri osapuolten kanssa. Sopussa työskennellään tilanteen mukaan myös väkivallan tekijöiden kanssa. Kriisi- ja konfliktivaiheessa tehdään tarvittaessa tiivistä yhteistyötä esimerkiksi poliisin ja turvakotien kanssa.

SOPU ja BAHAR muodostavat yhdessä Loisto setlementin Kunniakäsityksiin ja konflikteihin liittyvän työn yksikön, jonka kautta voidaan monin eri keinoin vaikuttaa kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä tukea ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, johon kunniaan liittyvät konfliktit ja väkivalta vaikuttavat. Yksikössä tehtävän työn punaisena lankana läpi työmuotojen kulkee perheen merkitys, tietoisuus arvoista ja käsityksistä, jotka vaikuttavat omaan ja läheisten elämään, tarve kokea itsensä hyväksytyksi ja osaksi yhteisöä, oikeus omaan itseen ja elämänvalintoihin sekä toivo ja mahdollisuus luoda itse oma tarinansa.

YHTEYTTÄ KANNATTAA OTTAA MAHDOLLSIMMAN VARHAISESSA VAIHEESSA
Yhteydenottoa miettiessä ei kannata odottaa, että väkivaltaa on jo tapahtunut. Asiakkaat sekä ammattilaiset voivat olla yhteydessä kunniaan liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi sähköpostitse sopu@loistosetlementti.fi tai ottamalla suoraan yhteyttä työntekijään. Työntekijöiden yhteystiedot ja asiointikielet ovat näkyvissä verkkosivuilla osoitteessa www.soputila.fi, chat palvelee tiistaisin klo 16-18. Meidät löytää myös Facebookista: www.facebook.com/SopuBahar/

Lisätietoja Kunniakäsityksiin ja -konflikteihin liittyvästä työstä antaa:
Henna Kolehmainen
henna.kolehmainen@loistosetlementti.fi
+358 400 273 046

Loisto setlementti ry:n on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton setlementtiyhdistys, joka tekee sosiaalista nuorisotyötä pääkaupunkiseudulla. Työmme on sukupuolisensitiivistä ja kulttuurisensitiivistä. Rakennamme yhteisöjä, joihin jokainen saa liittyä omana itsenään. #kohtaaminenmuuttaamaailmaa