Siirry sisältöön
Olen ollut Loisto setlementissä reilun vuoden järjestöassistenttina. Nyt kun työsuhteeni on tulossa päätökseen, halusin kirjoittaa vielä yhden blogitekstin, ja pohtia kuluneen vuoden sisältöä ja tapahtumia. Valmistuin yhteisöpedagogiksi kesäkuussa 2018, ja heti työnhaun aloittaessani huomasin järjestöalalla olevan paljon kilpailua työpaikoista. Samoista työpaikoista saattaa helposti kilpailla usean eri alan korkeakoulutetut, niin ammattikorkeakouluista kuin yliopistoistakin valmistuneet, ja jo vuosia alalla työskennelleet. Valmistuessani oma työkokemukseni järjestöalalta oli aika pieni. Olin viimeisenä opiskeluvuotenani tehnyt yhden pidemmän työharjoittelun ja opinnäytetyön eräälle nuorisojärjestölle, minkä lisäksi pari lyhyttä ohjausharjoittelua nuorisotilalla ja alakoululla. Olin päättänyt käyttää opiskeluajastani aikaa seikkailukasvatuksen opintoihin, minkä lisäksi vietin puoli vuotta vaihto-opiskelemassa ulkomailla. Samaan aikaan osa opiskelutovereistani suoritti isomman osan opinnoistaan työharjoitteluina, ja työllistyivät alalle jo ennen valmistumistaan. Sain työn Loisto setlementissä Paikka auki-ohjelman kautta keväällä 2019. Tiesin monien tuttujeni ensimmäisten valmistumisen jälkeisten työsuhteiden olleen hyvin lyhyitä, joten olin iloinen saadessani vuoden mittaisen työpaikan mielenkiintoisesta järjestöstä. Loistolla ei ollut aikaisemmin ollut järjestöassistenttia, joten työtehtäviäni ja paikkaani järjestössä alettiin etsimään ja rakentamaan yhdessä. Sain jonkin verran vaikuttaa omiin työtehtäviini, ja panostaa sellaisiin teemoihin, joissa halusin kehittää itseäni ja osaamistani. Vuoden aikana olen pääasiassa ollut mukana viestinnän tehtävissä. Olen osallistunut viestinnän kehittämiseen ja toteuttamiseen, sekä suunnitellutja tuottanut sisältöä järjestön somekanaviin, nettisivuille ja blogiin. Pääsin osallistumaan ja esittelemään Loisto setlementtiä erilaisiin tapahtumiin, esimerkiksi Maailma kylässä-festivaaleille ja Pride-kulkueeseen, sekä näkemään miten järjestöissä toteutetaan omia tapahtumia, kuten avoimien ovien päiviä ja erilaisia seminaareja. Loisto setlementin työyhteisö on ollut alusta lähtien hyvin vastaanottavainen, ja siihen oli helppo päästä mukaan. Heti ensimmäisellä työviikollani järjestettiin kehittämispäivät, joissa pääsin tutustumaan kaikkiin eri toimintoihin ja työntekijöihin. Vaikka Loiston toiminnot sijaitsevat fyysisesti eri paikoissa, olen vuoden aikana päässyt näkemään ja tutustumaan kaikkiin eri toimintoihin. Olen vieraillut lähes kaikissa toimipisteissä, ja päässyt näkemään minkälaista toimintaa missäkin järjestetään. Tämän lisäksi kuukausittaisissa perjantaiporinoissa, joissa on kokoonnuttu yhteen keskustelemaan ajankohtaisista teemoista, on päässyt vaihtamaan kuulumisiaan kaikkien työntekijöiden kanssa. Nyt työsuhdettani on jäljellä enää pari viikkoa. Vuosi järjestössä on mennyt nopeasti. Tuntuu, että on juuri päässyt sisälle järjestöön, saanut omista työtehtävistään kiinni, ja tutustunut työyhteisöön, kun täytyykin jo jatkaa eteenpäin. Varsinkin viimeiset kuukaudet ovat menneet yllättävän nopeasti poikkeusoloissa työskennellessä. Tuntuu erikoiselta lähteä pois työpaikasta, kun normaalia arkea koko työyhteisön kanssa ei ole ollut pariin kuukauteen, vaan kaikki ovat tehneet töitä etänä kotoa käsin. Vuoden aikana olen saanut paljon kiitosta työstäni eri työntekijöiltä. On ollut mukava kuulla, miten työpanokseni on koettu tarpeelliseksi. Jo alusta lähtien sain kokea olevani tärkeä osa työyhteisöä. Mutta mitä sitten tästä eteenpäin? Koen, että tämän työn kautta olen saanut tarvitsemaani kokemusta, ja voin lähteä hakemaan oman alani töitä itsevarmuudella myös tulevaisuudessa.

Alun kaaoksesta uuteen viikkorytmiin

Nuorille vanhemmille tukea tarjoava Silmu-toiminta siirtyi maaliskuun puolivälissä etäyhteyksin toteutettavaksi, kuten kaikki muukin Loisto setlementin toiminta. Nopeat koronatilanteen käänteet tulivat meille kaikille varsin yllättäen. Loistossa, kuten kaikkialla muuallakin, jouduttiin tekemään nopeita päätöksiä uuden edessä. Tieto etätyöhön siirtymisestä tuli päivänä, jolloin useimmilla osa-aikatyötä tekevistä silmulaisista sattui olemaan vapaapäivä. Niinpä Silmun porukka siirtyikin etäyhteyksien välityksellä ohjeistettuna etätyöhön, samalla kun asiakkaille tiedotettiin toimintojen keskeytyksestä.

Sen lisäksi, että lähes kaikki olemassa oleva ja keväälle suunniteltu toiminta piti sellaisenaan peruuttaa, alettiin välittömästi luoda tilalle uutta. Loistossa järjestettiin nopealla aikataululla useita koulutuksia, joissa silmulaisetkin pääsivät käsiksi erilaisiin etätyön välineisiin. Uusia työtapoja otettiin vauhdilla haltuun, mikä ei ollut pelkästään helppoa. Silmu-tiimin etäkokouksissa ja Loiston yhteisissä virtuaalisissa hetkissä jaettiin uuden äärellä olemisen kokemuksia, purettiin tunteita, tsempattiin ja kannustettiin toisiamme. Joskus teki mieli päästä ruudun läpi taputtelemaan olalle turhautunutta kollegaa, toisinaan taas kapsahtaa kaulaan onnittelemaan upeista uusista innovaatioista ja aluevaltauksista. Nämäkin asiat on nyt opeteltu toteuttamaan etänä.

Työntekijät joutuivat yhtäkkiä keskelle tilannetta, jolloin mahdollisesti koko perhe siirtyi kotiin. Oman työn lisäksi paikalla oli hämmentyneitä kotikoululaisia, joiden opetus ei vielä ollut löytänyt muotoaan, huomiota vaativia päiväkotilaisia, nuoria ja aikuisia opiskelijoita sekä muita etätyöläisiä. Tiloja ja välineitä ja sitä kullan arvoista nettiyhteyttä jaettiin ja päivärytmejä soviteltiin. Oman työn asettuminen kotiin oli monella varsin kaoottistakin. Rauhallista kokouspaikkaa piti etsiä sekä kameran suuntaa, mikrofonia ja kuulokkeita etätapaamisissa viritellä. Selät jumittuivat ja päät suhisivat intensiivisestä ruutuajasta. Kokouksissa piipahteli toisinaan vanhempaa tarvitseva lapsi, taustalla haukkui koira tai huuteli apua tarvitseva teini. Työn keskeytykset olivat arkipäivää. Käväisipä mielessä myös, kuinka edustavana tai epäedustavana oma koti videokokouksissa näyttäytyy.  Koska videoyhteys on aavistuksen lähempänä todellista kasvotusten kohtaamista ja siksi olemme sitä halunneet usein käyttää, olemme näin myös päässeet toistemme kotinurkkiin vierailemaan.

Kaikesta alun kaoottisuudesta kuitenkin selvittiin ja samaan aikaan, kun loimme Silmuun uuden viikkorytmin uusine toimintoineen, jokaisen työntekijän arki työssä ja perhekuvioissa asettui hiljalleen uomiinsa. Työnurkkaukset kodeissa löytyivät -välillä toimivat työtilat löytyvät varsin kummallisistakin paikoista. Työergonomia parani jumppapalloin ja työasentoja vaihdellen. Muiden perheenjäsentenkin arkirytmi on löytynyt etäkouluineen ja töineen. Kokousrakenteet ja ryhmät saatiin viikkolukujärjestykseen siten, ettei ruudun kautta tehtävä työ kuormita kerralla liikaa. Tällä hetkellä silmulaisten arki sujuu hyvin tahoillaan, vaikka kovasti kaipaamme ja arvostamme perusarkeamme Silmussa. Toki monta opittua asiaa kulkee varmasti mukaan myös siihen arkeen, mihin jonain päivänä palaamme. Mutta mikään ei korvaa niitä toistemme ja asiakkaiden kanssa kaikilla aisteilla koettuja yhteisiä kokemuksia, kuten yhteisen, juuri keitetyn kahvin tuoksua, lapsen haparoivien ensiaskelten tepsutusta ja yhdessä ihastelua, lounaan nauttimista saman pöydän ääressä kuulumisia rupatellen ja monia, monia muita kohtaamisia.


Mitä Silmun toiminta on nyt?

Edellä mainittu uuden äärellä oleminen aiheutti vain pienen katkon Silmun toimintoihin, hyvin pian toiminnat löysivät paikkansa ja saatiin viikkorytmi käyntiin. Silmun toiminta toteutuu kokonaan etäyhteyksien niin pitkään, kuin tilanne sitä vaatii. Alkuvuodesta Silmun tiloissa käynnistyneet suljetut ryhmät jatkuvat videoyhteyksin ja avoin nuorten vanhempien pitkä ryhmächat on auki kerran viikossa. Isille on tarjolla myös virtuaalisia aamukahvitapaamisia. Synnytysvalmennukset toteutuvat etäyhteyksin ja uusia lasta odottavia äitejä ja isiä toivotamme tervetulleeksi mukaan. Olemme säännöllisesti yhteydessä toiminnassamme mukana oleviin nuoriin äiteihin ja isiin viestein ja toiminnastamme tiedottaen. Me kaikki työntekijät olemme asiakkaidemme tavoitettavissa ja tarjoamme yksilöllistä keskusteluaikaa puhelimitse, viestitellen, videoyhteyksin tai chattaillen.  

Paljon olemme ikävöineet lapsiasiakkaitamme, joita olemme tottuneet Silmussa säännöllisesti tapaamaan. Kuulimme myös, että jotkut lapset ovat ikävöineet Silmuun, kun viikoittainen ryhmäkäynti siellä on jäänyt arjesta pois. Olemme kovasti miettineet, kuinka voisimme huomioida heidät etäyhteyksin. Niinpä viimein keksimme toteuttaa Live-lähetyksiä lapsille vanhempineen. Viikoittain tarjoamme Instagramissa eläinjoogaa sekä toivelaulumuskarin. On ollut ilo nähdä ja vanhempien kautta kuulla, kuinka lapset ovat nauttineet tuttujen muskarilaulujen kuulemisesta ja siitä, että tutut ohjaajat näkyvät lähetyksissämme. Laulutoiveitakin on ensimmäisiin muskareihin tullut kivasti. Oman toivelaulun kuuleminen ja yhdessä laulaminen tuo edes hieman vuorovaikutteisuutta lastenkin kanssa tähän poikkeukselliseen aikaan. Kiitos kaikille teille vanhemmille, jotka olette välittäneet näitä kuvissakin näkyviä lastenne tunnelmia meille.

Ryhmächatissa on ollut viikoittain puhetta siitä, millaista lapsiperheiden arki on kodeissa nyt, kun ryhmätapaamisia ja ihmisjoukkoja tulee välttää. Lähes jokaiselle tulee vaiheita, kun tilanne väsyttää ja kyllästyttää, vaikka arki pääosin sujuisikin rutiinien mukaan. Me olemme myös pyrkineet somessa, chatissa ja erilaisissa keskusteluissa jakamaan vinkkejä lasten ja vanhempien yhdessä olemiseen niin sisällä kuin ulkonakin ja kannustaneet vanhempia jakamaan näitä keskenään.

Terveiset asiakkaillemme

Toivomme omasta puolestamme, ettei tämän korona-ajan tarvitsisi kenenkään kohdalla olla tauko kohtaamisissamme. Olemme pyrkineet parhaamme mukaan jatkamaan siitä, mihin toiminnassamme jäimme ennen näitä kaikkia rajoituksia. Ajattelemme ihan teitä jokaista, pohdimme tiimin kanssa kuulumisianne ja olemme kiitollisia, kun saamme niitä kuulla. Älkää siis jääkö yksin äitiydessänne tai isyydessänne. Jakakaa tuntojanne meidän kanssamme tai tulkaa toimintoihimme juttelemaan muiden nuorten vanhempien kanssa.

Toivomme, että sinä nuori vanhempi haluat edelleen olla meihin yhteydessä niin iloisissa asioissa kuin niissäkin, jotka huolestuttavat, surettavat tai mietityttävät. Joissain perheissä elettiin isojen muutosten aikaa toimintamme muuttuessa etätoiminnaksi: lasten syntymiä, muutoksia parisuhdetilanteissa, sairautta, muuttoja tai muuta mietityttävää. Toivomme saavamme jakaa näitä asioita kanssanne edelleen ja kuljemme rinnallanne myös etäyhteyksien kautta. Olemme täällä juuri sinua varten ja juttelemme kanssasi sillä tavoin, kun se sinulle tässä tilanteessa parhaiten sopii, puhelimitse, chatin kautta, videoyhteydellä tai viestitellen. Ilahdumme yhteydenotostasi, eikä tosiaankaan tarvitse ja kannata vain odottaa meidän kyselyitämme. Emmehän aina arvaa, kuka milloinkin eniten keskusteluja kaipaa. Uskokaa pois, me kyllä ajattelemme teitä jokaista täällä tahoillamme ja olemme kiinnostuneita kuulemaan juuri sinusta.

Sinä iältäsi nuori äiti tai isä, jota emme vielä tunne, olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Ota rohkeasti yhteyttä meihin, niin mietitään mitä se juuri sinun kohdallasi tässä vaiheessa olisi. Otamme edelleen vastaan uusia asiakkaita ja suunnittelemme mm. uusia raskaana olevien äitien ryhmiä ja isätoimintaa tarpeen mukaan.

Sitten, kun sen aika on, palaamme taas kasvotusten tapaamisiin ja pääsemme yhdessä kahvittelemaan, rupattelemaan, itkemään, nauramaan, leikkimään ja laulamaan. Ja erityisesti odotamme sitä, että pääsemme taas sylittelemään kaikkia ihania pikkuisianne!

Voikaa hyvin ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne! Tästä poikkeustilasta selvitään yhdessä! <3


Lisää tietoa Silmun toiminnasta ja yhteystiedot yhteydenottoja varten löytyy Silmun nettisivuilta. Lisäksi voit seurata Silmun toimintaa ja olla yhteydessä työntekijöihin mm. Instagramissa.

Viimeisen parin viikon aikana olemme Loistossa siirtyneet suurimmaksi osaksi tekemään töitä kotoa käsin, ja se on tuonut monen työntekijän arkeen suuren muutoksen. Omia työtehtäviä on saattanut joutua järjestelemään uudelleen, samalla kun on opetellut uusien työkalujen ja työmuotojen käyttämistä. Kaikkien näiden muutosten keskellä on ollut mahtavaa huomata, miten hienosti koko työyhteisö edelleen toimii yhdessä. Vaikka olemme kaikki fyysisesti eri paikoissa, on yhteydenpito ja keskustelu silti pysynyt yhtä vilkkaana (ellei jopa vilkkaampana) kuin normaalistikin. Olemme jakaneet osaamistamme toisillemme, ja pyrkineet tekemään yhteistyötä erilaisten asioiden tiimoilta. Yhdessä työskentelyn lisäksi olemme mm. pitäneet pari kertaa viikossa koko työyhteisön yhteisiä etäkahvitaukoja. Halukkaat ovat istuneet työkoneensa eteen kahvikuppinsa kanssa, ja päässeet jakamaan kuulumisiaan sekä näkemään työtovereitaan.

Etätöitä tehdessä olen itse kokenut tärkeäksi pitää kiinni omista normaaleista arkirutiineista. Sen sijaan, että avaisin työpuhelimen suoraan sängyssä herätessä, tykkään aamulla nousta rauhassa, harjata hiukset ja vaihtaa kaapista mukavat työvaatteet päälle. Syön normaaliin tapaan aamupalan jotain podcastia kuunnellen ja valmistaudun työpäivään ihan samalla tapaa kuin yleensäkin. Sitten keitän kannullisen hyvää teetä (aivan kuten teen toimistolla työskennellessä) ja istun vasta kaiken tämän jälkeen olohuoneen nojatuoliin työkoneen ja -puhelimen kanssa. Ensimmäisinä päivinä tuntui vähän erikoiselta vaihtaa aamulla verkkarit farkkuihin ja laittaa ripsiväriä, sillä enhän yleensä tee tätä tietäessäni viettäväni päivän kotona. Tajusin kuitenkin, että koska kaikki tämä on osa tavallista työpäivääni, on oman työn ja arjen kannalta helpompi tehdä asiat kuten ennenkin. Työkin sujuu paremmin, kun pitää kiinni samoista tavoista kuin toimistopäivinä, ja samalla raja oman työ- ja vapaa-ajan välille on helpompi asettaa.

Kotitoimistossa työskenneltäessä täytyy täysin uudella tavalla osata itse määrittää, milloin oma työpäivä alkaa ja loppuu. Milloin aloitan tai lopetan työt, sekä mikä on työaikaa ja mikä omaa vapaa-aikaani. Tämän takia iltapäivän rutiinit ovat itselleni aivan yhtä tärkeitä, kuin aamunkin. Viimeisten työtehtävien lopettamisen jälkeen laitan työkoneen kiinni, työpuhelimen äänettömälle, ja pakkaan tavarat reppuun odottamaan seuraavaa työpäivää. En jätä työhön liittyviä papereita tai muistiinpanoja levälleen pöydälle, vaan laitan ne omalle paikalleen reppuni sivutaskuun. Kun ei fyysisesti ole mahdollista poistua työpaikalta, voi työtehtävät kuitenkin siirtää sivuun ja laittaa piiloon.

Työpäivän jälkeen palaan tekemään omia juttujani: syön välipalaa, teen kotitöitä ja olen yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin. Käyn illalla lähikaupassa ruokaostoksilla tai juoksulenkillä Töölönlahden ympäri, valmistautuen samalla seuraavaan työpäivään.

Jasmin Levander, Loisto Setlementti

Keskiviikkona 5.12. vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Haluamme kiittää kaikkia teitä vapaaehtoisena toimineita mahtavasta panostuksestanne. Olette olleet meille suureksi avuksi!  Kiitos, että olette mukana lasten ja nuorten elämässä. Työmme ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoistemme arvokasta tukea. Olette meille tärkeitä, kiitos!

Loisto Setlementissä vapaaehtoiset toimivat lasten ja nuorten arjessa läsnäolevina aikuisina. Vapaaehtoistyötä on tehty Tyttöjen Taloilla Espoossa ja Helsingissä, Poikien Talolla Helsingissä, Itä-Pasilan asukastalolla, osana Bahar-hanketta, Jane-hanketta, ja digitaalista nuorisotyötä.

Vuodesta 2007 lähtien tärkeänä osana Tyttöjen Talon toimintaa on ollut sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoiset aikuiset naiset ovat osa Tyttöjen Talon yhteisöä, ja hyödyntämällä omaa läsnäoloaan ja erilaisia taitojaan, ovat he tukena tyttöjen ja nuorten naisten arjessa. Vapaaehtoiset ovat moninainen joukko eri ikäisiä, näköisiä ja taustaisia naisia, jotka toimivat Tyttöjen Talon kävijöille tukena ja roolimallina. Läsnäolollaan vapaaehtoiset ovat tuoneet oman kokemuksensa naiseksi kasvusta ja naisena olemisesta tyttöjen tueksi ammattilaisten rinnalle. Poikien Talolla vapaaehtoiset ovat osallistuneet yhteisöllisen olohuonetoiminnan järjestämiseen, ja toimineet työntekijöiden apuna erilaisilla retkillä ja tutustumiskäynneillä. Vapaaehtoiset ovat tukeneet maahan muuttaneita ja pakolaistaustaisia kävijöitä suomen kielen arkikäytössä, jakaneet omaa osaamistaan ja erityistaitojaan, ja läsnäolollaan lieventäneet kävijöiden mahdollista yksinäisyyden tunnetta. Poikien Talon vapaaehtoiset ovat toimineet tärkeänä roolimallina, kuunnelleet nuoria, ja olleet heidän tukenaan.

Digitaalisen nuorisotyön vapaaehtoiset kohtaavat nuoria keskiviikkoisin Loisto Chatissa. Chat-tiimi kokoontuu yleensä tekemään työtä yhdessä, ja vapaaehtoiset ovat olleet tärkeänä osana tätä tiimiä. Chatissa vapaaehtoiset kohtaavat nuoria muiden työntekijöiden tavoin. Digitaalisen nuorisotyön koordinaattorin Reetta Hännisen mukaan vapaaehtoisista on ollut suuri apu Chat-työssä. Chatin lomassa keskusteluja ja vastauksia pohditaan välillä koko tiimin voimin, ja koska vapaaehtoisilla on monenlaista taustaa ja erilaista osaamista, löytyy vapaaehtoisilta usein sellaista näkemystä, mitä muilla työntekijöillä ei ole. Vapaaehtoiset ovat saaneet nuorilta paljon hyvää palautetta keskusteluistaan, ja palaute pyritäänkin aina välittämään myös suoraan vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyö antaa ihmiselle mahdollisuuksia kehittyä. Sen kautta voi saada uutta osaamista, kokemusta ja verkostoja, ja voi päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin teemoihin. Loisto Setlementti tarjoaa vapaaehtoisille myös tukea, lisäkoulutuksia, ohjausta ja yhteisiä illanviettoja. Me Loisto Setlementissä arvostamme vapaaehtoisten apua ja läsnäoloa työssämme, ja haluamme vielä kiittää jokaista vapaaehtoisena ollutta!

Seuraavat vapaaehtoisten koulutukset järjestämme keväällä 2020. Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä Loisto Setlementissä, voit lukea siitä täältä ja kysyä lisää toimintojen vastaavilta työntekijöiltä.


Jasmin Levander, Loisto Setlementti

Yhteiskunta ja osallisuus. Tätä teemaa käsiteltiin Loisto Pajan nuorten kanssa eräänä lokakuisena viikkona. Erilaisten työpajojen, keskustelujen ja askartelun kautta tutustuttiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten etuoikeuksiin ja niiden puutteeseen, sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen järjestötoiminnan ja vastamainosten tekemisen kautta.

Yksi työpajoista oli toimintaterapeuttiopiskelijoiden järjestämä. He tulivat pajalle uutislehtien kanssa, tavoitteenaan saada nuoret tutustumaan erilaisten etuoikeuksien olemassaoloon. Etuoikeuksista keskustelu sai osallistujat ajattelemaan teemaa, ja osa heistä kertoi kokevansa aiheen hieman hämmentäväksi. He pääsivät myös miettimään, mitä etuoikeuksia löytävät ja tunnistavat omasta elämästään. Jotkut nuorista pohtivat, pitäisikö omia etuoikeuksia pyrkiä vähentämään, tai pystyisikö itse jotenkin auttamaan muita ihmisiä saamaan enemmän etuoikeuksia. Hyvän keskustelun jälkeen lähdettiin etsimään sanomalehdistä aiheeseen liittyviä uutisia. Pian seinälle oli kiinnitetty sinitarralla uutisartikkeleita mm. seuraavanlaisilla otsikoilla: ”Pommeja pakoon lasten kanssa”, ”Lapsetkin saavat kirjastosta nyt lukuvalmennusta”, ”Etelä-Amerikkaa vaivaa korruptio”, ”Naisten puute miesvaltaisilla aloilla koetaan pulmana”, ja ”Ovimies sulki pääsyn skeittareilta näyttäviltä”.

Seinälle kiinnitetyt uutiset olivat pääpiirteittäin negatiivisia, joten lounastauon jälkeen nuoret pääsivät myös lukemaan ”Maailman parhaita uutisia”. Maailma parhaat uutiset pyrkivät tuomaan ersiin kaikkea sitä hyvää, mitä maailmassa tapahtuu. Nuoret pääsivät myös keksimään omia uutisiaan. Uutiset saattoivat olla oikeita uutisia tästä päivästä, tai vastaavasti toiveikkaita uutisia tulevaisuudesta. Itse tehdyt uutiset koottiin yhteen paperille, ja niistä tehtiin ikään kuin yksi aukeama sanomalehteen. Keksityissä uutisissa iloittiin mm. esteettömistä rakennuksista, mielenterveyden edistämisestä, maailmanrauhasta, syövän voittamisesta, sosiaalisesta koodinmurtamisesta, ekologisuudesta, ja siitä, että ovimies oli päästänyt sisään ainoastaan skeittareilta näyttäviä.

Viikon aikana Loisto Paja kävi myös vierailemassa Oranssi ry:n ”Vaikuttava nuori: vastamainokset”- työpajassa Helsingin Suvilahdessa. Työpajaa olivat ohjaamassa globaalikasvattaja Eeva Kemppainen ja Häiriköt-päämajan pääjohtaja ja Voima-lehden toimittaja Jari Tamminen. Työpajassa päästiin ensin tutustumaan Häiriköt-päämajan tuottamiin vastamainoksiin ja kuulemaan tarinoita niiden taustalta. Tarkoituksena oli tutustua siihen, mitä vastamainoksella tarkoitetaan, sillä osa osallistujista tutustui aiheeseen ensimmäistä kertaa työpajan aikana.

Työpajassa saatiin mm. kuulla, miten vastamainokset ovat taiteen ja kansalaisaktivismin rajalla, ja kuinka jokaisella on mahdollisuus osallistua sellaisen tekemiseen. Vastamainoksen tekoon ei tarvitse käyttää useita tunteja tietokoneella kuvia käsitellen, vaan sellaisen voi tehdä itsekin esimerkiksi liimaamalla, leikkaamalla ja kirjoittamalla suoraan olemassa olevan lehtimainoksen päälle. Työpajan aikana päästiinkin tekemään vastamainoksia juuri tällä tavalla. Jokainen sai valita mainoksen, joka puhutteli itseään, ja tehdä sen päälle oman vastamainoksensa. Nuoret piirsivät, kirjoittivat, leikkasivat, teippasivat ja värittivät. Lopputuloksena mainoksissa kritisoitiin mm. liian pieniä eläkkeitä, kotikäyttöistä jätepuristinta, yksityislentokoneiden päästöjä, työnvälitysfirmojen matalaa palkkausta, lihatuotantoa, ja luonnon ja merien roskaamista. Työpajassa sai päästää oman luovuutensa valloilleen, ja sai tehdä juuri sellaisen vastamainoksen, mikä tuntui itsestä oikealta. Työpajan jälkeen jopa hieman mietittiin, miten tätä työskentelytapaa voisi käyttää myös tulevaisuudessa ryhmän ohjelmassa.

Miten Loisto Pajan syksy jatkuu tästä eteenpäin? Nuoret ovat alkaneet suunnittelemaan syyskauden päätöstapahtumaa. He ovat ideoineet, suunnitelleet, ja järjestäneet tapahtuman itse, ohjaajien opastuksella. Tulevan tapahtuman teemana on ystävyys, ja se on syntynyt nuorten halusta tulla kuulluiksi ja nähdyiksi sekä löytää uusia ystäviä ja yhteisöjä elämäänsä. Lisää tietoa tapahtumasta tulee ilmestymään mm. Loisto Pajan Instagramiin, joka kannattaa tietysti laittaa seurantaan!

Jasmin Levander, Loisto Setlementti

Loisto Paja on kulttuurituotantoon ja hyvinvointiin keskittyvä nuorten starttivalmennuspaja. Pajalla harjoitellaan itseilmaisua tutustuen erilaisiin luoviin menetelmiin. Toiminnan ytimenä on oman hyvinvoinnin ja arjenhallinnan tukeminen, itseilmaisu ja ryhmässä toimiminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen ja jatkopolun löytyminen. Pajalla tavoitteena on, että nuori oppii tunnistamaan ja tunnustamaan omia vahvuuksiaan, rohkaistuu innostumaan itselle mielenkiintoisista aiheista, saa vahvistusta osallisuuden kokemukselleen aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä sekä varmuutta ja suuntaa oman elämän jatkopoluille. Osalliseksi Loisto Pajaan pääsee joko työkokeilun kautta, kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai vapaaehtoisuuteen perustuvalla sopimuksella.

Nuorten seksuaali­neuvonnalle on kysyntää

Pääkaupunkiseudulla on tuhansia nuoria, jotka kokevat tarvitsevansa enemmän mahdollisuuksia keskustella seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista.

VUODEN 2019 kouluterveyskyselyn seksuaalista häirintää koskevista tuloksista on uutisoitu laajasti. Nuorten netissä kokema häirintä on lisääntynyt, eikä suuri osa nuorista kerro häirintäkokemuksista kenellekään. Seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi on kuitenkin olemassa tehokkaita ratkaisuja, jos vain on yhteistä tahtoa ja resursseja.

Matalan kynnyksen suku-puoli- ja kulttuurisensitiivisellä seksuaaliterveystyöllä voidaan ketterästi tarjota tukea sinne, missä on tarvetta. Pääkaupunkiseudulla olemme tehneet tätä työtä Poikien ja Tyttöjen Taloilla kamppailen epävarmojen rahoitusten kanssa.

Kevään aikana kohtasimme seksuaalikasvatuksissamme 1 584 nuorta. 84 prosenttia nuorista kokee tietävänsä seksuaalikasvatuksen jälkeen paremmin, mikä on sopivaa tai sopimatonta seksuaalisuuteen liittyvissä puheissa ja teoissa.

Kouluterveyskyselyn mukaan myös seksuaalineuvonnalle olisi enemmän kysyntää. Pääkaupunkiseudulla on tuhansia nuoria, jotka kokevat tarvitsevansa enemmän mahdollisuuksia keskustella seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista.

Ohjeita ja tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista on kyllä tarjolla. Tämän lisäksi tarvitaan luotettavia aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita kuuntelemaan nuoria.

Aikuiset kantavat vastuun siitä, mitä kautta nuoret muodostavat ymmärryksensä suostumuksellisesta seksuaalisesta käytöksestä. Tuleeko se pornon ja vertaissuhteissa kerrottujen väritettyjen tarinoiden kautta, sukupuolittuneiden kulttuuristen normien myötä? Osaammeko aikuisina käydä luontevaa ja turvallista tietoon perustuvaa dialogia seksuaalisuuteen liittyen? Tämä vaatii herkkyyttä ja osaamista. Toivomme, että päättäjät ymmärtävät tämän työn merkityksen nuorten hyvinvoinnille ja takaavat työlle riittävän pitkäjänteiset resurssit.

Kalle Laanterä
Heidi Simola
Henrik Heiskanen
Loisto setlementti ry

Pääset lukemaan kirjoituksen Helsingin Sanomien sivuilta (tilaajille): https://www.hs.fi/paivanlehti/25092019/art-2000006249522.html

Ajankohtaista

Some

To see the Instagram feed you need to add your own API Token to the Instagram Options page of our plugin.
Oops, something is wrong. Instagram feed not loaded