Loisto setlementin vuosien 2023-2025 strategian kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Työhyvinvointi murroksessa
Hyvinvoivaa henkilöstöä voidaan yleisesti pitää kilpailuvalttina ja strategisena voimavarana organisaatiolle. Työhyvinvointi on ollut laajassa keskustelussa yhteiskunnassamme koronapandemian jälkeen. Meillä Loisto setlementissä kohtaaminen on keskeisessä roolissa yksilön ja yhteisön voimavarojen vahvistamisessa. Korona aikana kohtaamiset toteutettiin etäyhteyksin, ja pandemian jälkeen olemme jälleen tutustuneet toisiimme kokonaisina.
Työterveyslaitos toteutti ennen pandemian alkua tutkimuksen ”Miten Suomi voi?” johon liittyvä seurantatutkimus toteutui pandemian jälkeen. Yleisesti voidaan sanoa, että työpaikoilla työhyvinvointi on heikentynyt, turvattomuus lisääntynyt ja mm. uupumusoireiden määrä on kasvanut. Me emme Loistossa ole mikään poikkeus, meilläkin henkilöstökysely osoittaa, että kokonaisuudessaan henkilöstömme hyvinvointi on laskenut.
Kohtaamisista työhyvinvointia
Ajattelen työhyvinvoinnista siten, että se rakentuu neljästä elementistä; rakenteista, tasapainosta, luottamuksesta ja vapaudesta. Rakenteet ja työn puitteet toimivat mahdollistajana sille, että työ on riittävissä määrin ennakoitavaa ja työtä on turvallista tehdä. Tasapainoinen työtehtävä ei kasaa kohtuutonta painolastia kenenkään harteille ja mahdollistaa varianssia työssä, jolloin välillä hektisempien ajanjaksojen välissä on myös kiireetöntä ja leppoisaa aikaa. Työ ja vapaa-aika löytävät hyvän tasapainon ja palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Luottamus organisaatioon, tiimiin ja omaan esihenkilöön luo turvaa ja vapaus suunnitella ja toteuttaa omaa työtä parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollistaa meille tärkeää voimavaraa – luovuutta.
Meillä on Loistossa tehty työtä sen eteen, että työnantajana loisimme työlle riittävät rakenteet ja sisäinen viestintämme olisi sujuvaa ja ennakoitavaa. Missään nimessä emme ole valmiita asioiden kanssa. Meillä työskentelee monenlaisia osaajia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukena ja siksi on erityisen tärkeää asettua huolehtimaan henkilöstöstä. Pyrimme pysymään työkyvyn pulssilla kuukausittaisilla fiilismittauksilla ja luonnollisesti myös toteutamme kerran vuodessa henkilöstökyselyn. Tänä vuonna henkilöstökyselyä on tarkoitus kehittää, ja pohtia olemmeko saaneet tarvittavaa tietoa olemassa olevien kysymysten avulla.
Jos mietin aikoja, joina olen itse voinut työssäni hyvin tai huonommin erilaisissa työpaikoissa ja työsuhteissa, pohjaa kokemukseni siihen, millainen hallinnan tunne minulla on ollut työtehtävässäni ja kuinka olen tullut nähdyksi ja kohdelluksi työyhteisössäni. Vaikka työssä olisi ajoittain vaikeaa tai olisin jopa mahdottoman tehtävän äärellä, ei minulla ole hätää, jos ihmiset ympärilläni näkevät huoleni ja asettuvat rinnalleni. Haluaisinkin siis ajatella, että työhyvinvointi ja sen tukeminen on yhteisöllinen kysymys. Voimme pysähtyä pohtimaan omaa rooliamme ja tapaamme toimia yhteisössä. Onko se eteenpäin vievää, luottamusta ja luovuutta vahvistavaa?
Henkilöstökysely ja pulssit ovat meille tärkeitä indikaattoreita, mutta itselleni henkilökohtaisesti olennaisempaa on pysähtyä sen äärelle, että keskityinkö kohtaamaan ja kysymään kohtaamaltani kollegalta kuulumisia kiireettä? Saimmeko yhdessä aikaan luottamuksellisen ilmapiirin, jossa on lupa ottaa esiin myös haastavia asioita?
Kärki 1: Luomme yhteisöjä, joissa mahdollistuu toiveikkuuden lisääntyminen tulevaisuutta kohtaan.
Kärki 2: Vahva asiantuntijuus haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista mahdollistaa rinnallakulkijuuden ja tuen antamisen.
Kärki 3: Loiston tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö, jonka avulla voimme antaa tukea ja vahvistaa nuorten omia voimavaroja.
Viimeisen parin viikon aikana olemme Loistossa siirtyneet suurimmaksi osaksi tekemään töitä kotoa käsin, ja se on tuonut monen työntekijän arkeen suuren muutoksen. Omia työtehtäviä on saattanut joutua järjestelemään uudelleen, samalla kun on opetellut uusien työkalujen ja työmuotojen käyttämistä. Kaikkien näiden muutosten keskellä on ollut mahtavaa huomata, miten hienosti koko työyhteisö edelleen toimii yhdessä. Vaikka olemme kaikki fyysisesti eri paikoissa, on yhteydenpito ja keskustelu silti pysynyt yhtä vilkkaana (ellei jopa vilkkaampana) kuin normaalistikin. Olemme jakaneet osaamistamme toisillemme, ja pyrkineet tekemään yhteistyötä erilaisten asioiden tiimoilta. Yhdessä työskentelyn lisäksi olemme mm. pitäneet pari kertaa viikossa koko työyhteisön yhteisiä etäkahvitaukoja. Halukkaat ovat istuneet työkoneensa eteen kahvikuppinsa kanssa, ja päässeet jakamaan kuulumisiaan sekä näkemään työtovereitaan.
Etätöitä tehdessä olen itse kokenut tärkeäksi pitää kiinni omista normaaleista arkirutiineista. Sen sijaan, että avaisin työpuhelimen suoraan sängyssä herätessä, tykkään aamulla nousta rauhassa, harjata hiukset ja vaihtaa kaapista mukavat työvaatteet päälle. Syön normaaliin tapaan aamupalan jotain podcastia kuunnellen ja valmistaudun työpäivään ihan samalla tapaa kuin yleensäkin. Sitten keitän kannullisen hyvää teetä (aivan kuten teen toimistolla työskennellessä) ja istun vasta kaiken tämän jälkeen olohuoneen nojatuoliin työkoneen ja -puhelimen kanssa. Ensimmäisinä päivinä tuntui vähän erikoiselta vaihtaa aamulla verkkarit farkkuihin ja laittaa ripsiväriä, sillä enhän yleensä tee tätä tietäessäni viettäväni päivän kotona. Tajusin kuitenkin, että koska kaikki tämä on osa tavallista työpäivääni, on oman työn ja arjen kannalta helpompi tehdä asiat kuten ennenkin. Työkin sujuu paremmin, kun pitää kiinni samoista tavoista kuin toimistopäivinä, ja samalla raja oman työ- ja vapaa-ajan välille on helpompi asettaa.
Kotitoimistossa työskenneltäessä täytyy täysin uudella tavalla osata itse määrittää, milloin oma työpäivä alkaa ja loppuu. Milloin aloitan tai lopetan työt, sekä mikä on työaikaa ja mikä omaa vapaa-aikaani. Tämän takia iltapäivän rutiinit ovat itselleni aivan yhtä tärkeitä, kuin aamunkin. Viimeisten työtehtävien lopettamisen jälkeen laitan työkoneen kiinni, työpuhelimen äänettömälle, ja pakkaan tavarat reppuun odottamaan seuraavaa työpäivää. En jätä työhön liittyviä papereita tai muistiinpanoja levälleen pöydälle, vaan laitan ne omalle paikalleen reppuni sivutaskuun. Kun ei fyysisesti ole mahdollista poistua työpaikalta, voi työtehtävät kuitenkin siirtää sivuun ja laittaa piiloon.
Työpäivän jälkeen palaan tekemään omia juttujani: syön välipalaa, teen kotitöitä ja olen yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin. Käyn illalla lähikaupassa ruokaostoksilla tai juoksulenkillä Töölönlahden ympäri, valmistautuen samalla seuraavaan työpäivään.
Jasmin Levander, Loisto Setlementti
Tällä viikolla Loisto setlementin keskustoimiston valtasi nuorten toteuttama pääsiäishuvipuisto. Tiistaina lounasaikaan toimiston seinille nousi värikkäät viirit ja ilmapallot, taustalla soi sirkusmusiikki ja keittiössä tuoksui vasta paistettu popcorn. Mistä oikein oli kyse? Loisto setlementin kulttuurituotantoon ja tapahtumien järjestämiseen keskittyvä nuorten työpaja järjesti Loiston työntekijöille mahdollisuuden joutilaisuuden toteuttamiseen ja töistä irtaantumiseen. Huvipuisto oli toteutettu nopealla aikataululla, sillä sen suunnitelmat aloitettiin vain kaksi viikkoa ennen itse tapahtumaa. Mistä idea pääsiäishuvipuistoon sitten lähti? Loisto pajassa tapahtumien ideat saadaan suoraan nuorilta, ja ideoita työstetään yhdessä koko ryhmän kanssa. Tällä kertaa kaikki olivat tehneet ehdotuksia tulevan tapahtuman teemasta, ja ryhmä sai äänestää suosikkiaan. Hyviä ideoita oli monia, ja lopulta päädyttiinkin yhdistämään pääsiäisteema, sirkus ja huvipuisto.
Ajatus huvipuistotapahtumaan lähti siitä, kun me mun poikaystävän kanssa haluttiin kerran lähteä huvipuistoon, mut oli sateinen sää, eikä me sit päästy. Me kuitenki haluttiin pitää hauskaa, niin päätettii tuoda huvipuisto kotiin. Me pyörittiin tuoleilla ympäriinsä ja syötiin popcornia. Sit kun mietittiin pajassa uutta tapahtumaa, nii ajattelin et miks ei voitais tuoda huvipuistoa tänne toimistollekki,kertoo yksi Loisto pajan nuorista.
Meille Loisto setlementissä on tärkeää huolehtia siitä, että jokaisella työntekijällä on hyvä olla töissä. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat mielekäs työ, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Meille jokainen työntekijä on arvokas ja tasa-arvoinen ihminen tekemässä tärkeää työtä, jolla on merkitystä. Siksi kaikkien työntekijöiden hyvinvointi on meille tärkeää. Yksi tapa, jolla edistämme työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia, on joutilaisuuden hyveen vaaliminen. Joutilaisuudella tarkoitetaan suorittamisen ja liiallisen tehokkuuden hylkäämistä. Työntekijän tulee pystyä pitämään välillä pieniä taukoja työstään, ja töistä irrottautuessaan pohtia ja tehdä asioita, jotka eroavat mahdollisimman paljon varsinaisesta työstä. Haluamme vaalia joutilaisuuden hyvettä, koska samalla kun tukee inhimillisiä olosuhteita tehdä työtä, se tutkitusti vahvistaa työmme vaikuttavuutta.
Nuorten järjestämässä pääsiäishuvipuistossa työntekijät pääsivät irtaantumaan hetkeksi työstään, eikä varmasti kenelläkään pyörinyt työasiat päässään. Tässä tapahtumassa pyörivät vain lautaset tikun päässä. Lautasen pyörittämisen lisäksi huvipuistossa pääsi muun muassa maistamaan nuorten paistamia vohveleita ja hotdogeja, sekä itse tehtyä hattaraa ja popcornia. Jokainen sai osallistua narunvetoon, jonka pääpalkintona saattoi voittaa ison suklaapupun. Tämän lisäksi työntekijät pääsivät kokemaan myös kauhuhuoneen, ja harjoittelemaan jongleerausta niin palloilla, kuin renkailla. Kaikki tämä oli nuorten itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa.
Täähän auttaa stressiin, ei pysty miettimään mitään muuta kun tätä, kuuluu jostain pyörivien lautasten keskeltä.
Pääsiäishuvipuisto oli avoinna työntekijöille kahden tunnin ajan. Tarkoituksena oli, että työntekijät saisivat mahdollisuuden lyhyeen taukoon töistään, pääsisivät pitämään hauskaa huvipuiston toiminnoissa, ja palaamaan sitten takaisin työnsä pariin rentoutuneena. Huvipuiston kävijän näkökulmasta tapahtuma oli todella onnistunut. Naurua kuului niin nuorten, kuin työntekijöidenkin suusta, eikä kahden tunnin aikana ollut yhtään hiljaista hetkeä. Nuoret pääsivät toteuttamaan itseään, kun pystyivät opettamaan työntekijöille uusia taitoja. Oli mahtavaa nähdä, miten nuoret nauttivat tämän tapahtuman tuottamisesta. Työntekijätkin innostuivat tapahtuman aikana leikkimielisiksi. He harjoittelivat erilaisia sirkustemppuja ja uskalsivat kokeilla, mitä kauhuhuoneen mysteerilaatikoissa oli sisällä. Jotkut innostuivat jopa leikkimään vohvelien päälle tarkoitetuilla täytteillä, ja saimme nähdä klassisesti kasvot kuorrutettuna kermavaahtoon. Tunnelma oli hyvä, hauska ja rento. Pääsiäishuvipuistossa pääsi hetkeksi ajattelemaan muuta kuin töitä, ja pienen tauon jälkeen töiden pariin palaaminen oli mukavaa. Tapahtuman jälkeen kävin kysymässä työpajan ohjaajilta, miten huvipuiston toteuttaminen onnistui heidän ja nuorten mielestä.
Nuorethan oli aika uupuneita tapahtumarikkaan päivän jälkeen,kertovat Loisto pajan ohjaajat, – mutta kaikkien mielestä tapahtuma oli kyllä tosi onnistunut!
Jokainen tapahtuma on nuorille uusi kokemus, josta voi oppia jotain uutta. Tapahtumien teemat eroavat toisistaan, ja nuorella on aina erilaisia työtehtäviä toteutettavanaan. Tapahtumatuotannossa nuori pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja kiinnostusten kohteitaan, ja vaikuttamaan siihen, miten toteuttaa oman roolinsa. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä, ja jokaisesta onnistuneesta tapahtumasta nuori voi saada lisää itsevarmuutta ja uskoa omiin vahvuuksiinsa. Mitä Loisto pajalla on suunnitelmissa seuraavaksi? Paja tekee oman toimintansa sisällä yhteistyötä myös muiden samankaltaisten toimijoiden kanssa ja seuraavaa projektia on jo alettu miettimään. Kuulenkin yhden nuoren jo suunnittelevan yksisarvisleivosten leipomista tulevaan maanantaikahvilaan, ja saavan suunnitelmalleen heti myönteisen vastaanoton pajan ohjaajilta.
Loisto paja on tapahtuman järjestämiseen ja kulttuurituotantoon keskittyvä alle 29-vuotiaiden nuorten työpaja. Loisto paja tutustuu tapahtuman järjestämisen eri osa-alueisiin, hyvinvointiin liittyviin teemoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Paja tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin urapolkuihin, koulutusmahdollisuuksiin, vapaaehtoistyön muotoihin ja tapahtumakentän toimijoihin. Loisto pajan toiminta perustuu pajalaisten omiin mielenkiinnon kohteisiin: he ideoivat itse millaisia tapahtumia lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Tavoitteena on, että nuori oppii tunnistamaan ja tunnustamaan omia vahvuuksiaan, rohkaistuu innostumaan itselle mielenkiintoisista aiheista ja saa varmuutta sekä suuntaa omalle polulleen.
Loisto pajan tukipiste sijaitsee osoitteessa Hämeentie 13 B, ja toimintaa on kolmena päivänä viikossa keskiviikosta perjantaihin klo. 10-15. Osalliseksi Loisto pajaan pääsee joko työkokeilun kautta tai vapaaehtoisuuteen perustuvalla sopimuksella.
